Miten perinnönjako menee?
Isäni on mennyt uusiin naimisiin vanhempieni eron jälkeen. Jos hän menehtyy ennen puolisoaan ja heillä on keskinäinen testamentti, niin jäämmekö me lapset kokonaan ilman perintöä ja meneekö isäni omaisuus uuden puolison suvulle kun puoliso aikanaan menehtyy?
Kommentit (47)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puoliso 50%, muuta rintaperilliset keskenään 50%. Lisäksi leskellä oikeus jäädä asumaan omistusasuntoon
Kiitos kaikille vastauksista!
Kun leski kuolee, niin meneekö se 50% isän omaisuudesta + lesken koko omaisuus lesken suvulle?
t. ap
Menee. Koska ei se isän omaisuus ole enää isän omaisuutta vaan se on lesken omaisuutta. Eli isän osuus siitä ei todellakaan palaudu teille lapsille.
saatte rintaperllisen osuuden toki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Mulle mulle mulle, sulle, mulle mulle mulle...sulle jos jotain jää, minä aina hoidin...minäminäminä sinä et koskaan...näin se menee
Voi olla, että noin se menee, jos on riittävän tyhmää porukkaa. Asiakirjat ovat perukirja, perinnönjakosopimus ja perinnönjako. Esineitten suhteen saa haluta mitä vaan, mutta ei välttämättä saa. Jos useampi haluaa kahvikupit, niin tarvitaan joku arvostuksen mittari, vaikka sisäinen huutokauppa. Monestihan homma käytännössä alkaa pesän ryöstöllä. Joku ottaa auton avaimet ja lähtee ajelemaan. No näin voi tehdä, jos yhdessä sovitaan siitä. Mutta auto on kuolinpesän omaisuutta perinnönjakoon saakka.
Itse asiassa ne asiakirjat ovat testamentti, perukirja ja jakokirja. Jo puolisoilla on keskinäinen testamentti, lapset saavat vain lakiosan, jos älyävät vaatia sitä. Perintöä ei ole silti pakko jakaa. Jos lesken ja vainajan lapset ovat yhteisiä, aika usein perintö jaetaan vasta sitten, kun molemmat ovat kuolleet, vaikka lakiosa olisi aikoinaan vaadittu.
Täällä on ollut useita oikeansuuntaisia vastauksia, mutta missään ei ole vielä otettu huomioon sitä, että leski voi saada sekä tasinkoa että perintöä keskinäisen testamentin perusteella. Jos ap:n isä on varakkaampi kuin vaimo, eikä ole kuoleman kattavaa avioehtoa ja isä kuolee ensin, niin leski saa myös tasinkoa.
Esimerkki: Isän omaisuus on 800 000 € ja lesken omaisuus 400 000 €. Leski saa ensin tasinkoa isän omaisuudesta 200 000 €. Vasta tämän maksamisen jälkeen jäävä 600 000 € on perintöä, joka jaetaan. Jos isällä ja puolisolla on keskinäinen testamentti, ja ap sisaruksineen vaatii lakiosaansa, niin lakiosa on puolet tuosta perinnöstä eli yhteensä 300 000. Leski saa loput eli 300 000 € perintöä ja 200 000 € tasinkoa, yhteensä puoli miljoonaa.
Ja lesken omaisuus (myös tuo puoli miljoonaa) menee hänen kuoltuaan kokonaan lesken sukulaisille, ellei leski ole testamentannut sitä muualle eikä keskinäisessä testamentissa ole toissijaismääräyksiä.
Jos vanhempi on tehnyt testamentin puolisolleen, on tärkeää muistaa vaatia lakiosaa määräajassa (6 kk). Muuten ei saa yhtään mitään edes lesken kuoltua, jos tämä ei ole oma vanhempi.
Lakiosan vaatiminen ei tarkoita oikeuskanteen nostamista tai testamentin moittimista.
Lakiosaa on rintaperillisen haettava 6 kk kuluessa perunkirjoituksesta ja kirjallisesti testamentin tiedoksisaannin jälkeen testamentin tiedoksiantajalle. Tämä omituinen veivaus pitäisi muuttaa perintölaissa niin,että se tulisi automaattisesti ja perillinen voisi itse sen halutessaan perua, jos tyytyy testamenttiin..
Lakiosan saa aina, kun sitä osaa vaatia ja täyttää ehdot eli on rintaperillinen. Leskellä voi olla elinikäinen hallintaoikeus, mutta jos on tyhmä eikä lakiosaansa vaadi, niin leski saa täyden omistusoikeuden ko. asuntoon, voi myydä sen ja muuttaa muualle, mutta lakiosaa vaatimaton rintaperillinen ei voi vaati osuuttaan.
Lakiosa voi olla myös osuus vainajan ja puolisonsa yhdessä omistamasta asunnosta. Tällä varmistaa sen, että kun leski haluaa muuttaa, ei hän tuosta vain voi asuntoa myydä ja viedä rahoja.