Lue keskustelun säännöt.
Röyhkeät siipeilijät ja oman edun tavoittelijat! Ketju pystyyn kokemuksista, jotka ehkä jo naurattaakin.
07.03.2007 |
Lapsena kaverillani oli tikkari, joka syötiin puoliksi sillälailla että hän söi tikkaria ja välillä hinkkasi sitä käärepaperiin, jota minä sain nuolla.
Monia puhelimen kilauttelijoita, jotka eivät koskaan soita takaisin, eivät laita edes viestiä, ja itse pirauttavat vain sekunnin verran. Yksi oli kuitenkin ylitse muiden, jos hänelle salamana ehdinkin vastata, hän hölmösti huokaili toisessa päässä ja sulki puhelimen.
Opiskeluaikainen poikaystävä, joka haukkui ja kommentoi jauheliharuokiani ja ihmetteli kun ikinä hänen äitinsä tapaan tee sisäfileestä pihviä. Koskaan ei tuonut viikonlopuksi ruokaa tai osallistunut mihinkään kuluihin. Itse ehdotti menoa hänen autollaan ties minnekin ja loppumatkan huokaili, miten kallista bensa on, ja miten mäkin olen nyt tässä hyötynyt kun olen saanut olla auton kyydissä.
Entinen kaveri, joka maksatti superkalliit ja suhteettomat polttarinsa minulla ja muutamalla muulla entisellä kaverillaan. Oli kuulemma hienoa kun kerrankin ei tarvitse miettiä, paljon maksaa, vaan voi vaan valita kaikkea hienoa päiväänsä.
Toinen kaveripariskunta, joka pyytää säännöllisesti apua ja talkoissa on oltu päiväkausia, mutta itse heille ei koskaan sovi auttaa meitä, ja vaikka talkoista olisikin sovittu, he eivät vaan ilmaannu paikalle ja asiaan tiedusteltaessa ovat kuin eivät olisi kuulleetkaan.
Ja kolmas pummi, joka soittaa aina lauantai-illalla klo 21 kahville, jotka huitastaan nopeasti huiviin, jotta vieras pääseekin nopeasti paluumatkalle kotiinsa kaupungin keskustaan, ja kyläpaikassa oleva 4 henkilön yllätysvierasryhmä pääseen isäntäväen kanssa kätevästi kyydissäni suoraan ravintolan ovelle.
Kommentit (20)
ihan asiallisia ja osaa olla vastavuoroisia jne.
Mullakin täällä nyt yläkerran lapsi hoidossa, että äiti pääsi hammaslääkäriin, meidän lapset sitten taas vuorollaan siellä.
Toivottavasti löydät lähipiiriisi ihmisiä, joiden kanssa vastavuoroisuus toimii, koska ei se itsekäs elämäkään mitään herkkua ole, kyllä sitä siinäkin katkeroituu, kun kaikki palveluksensa ryhtyy tarkkaan laskemaan.
Vierailija:
Vuosia olen aina auttanut sukulaisia kaikessa mahdollisessa. Järjestänyt tarjottavat juhliin, etsinyt tätien lapsia yöllä jos jonkinmoisista pippaloista, siivonnut tädillä ja mummolla (jossa käyn tosin vieläkin ja ihan hyvällä mielellä). Kymmeneen vuoteen suvussa ei ole ollut yksiäkään juhlia missä en olisi ollut töissä. Myös ystävät ja heidän ystävänsä pyytävät kakunleipojaksi, juhlienjärkkääjäksi, muuttoapuun, lapsien hoitamiseen (omiakin on) yms...Ja KUKAAN heistä ei ole valmis koskaan auttamaan meidän perhettä. Joskus mummoni hoitaa sairaita lapsiamme ja äiti tekee ruokaa, mutta muut ei mitään, ei ikinä.
Kokemusta on siitäkin, kun yksi serkuistani lähes asui meillä vuoden. Hän söi, joi ja nukkui meillä ja VAATI palvelua ja toivoi mitä ruokaa minä hänelle valmistaisin. Lapsia lupasi vahtia työvuoroni ajan, JOS tarjoaisin pizzan ja maksaisin palkan.. Kiittämättämyys on todella maailman palkka, joten nyt on minun vuoroni olla itsekäs.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hyväksi käytetty pariskunta, meillä majailee kaiken maailman sukulaiset ilmaiseksi, sitten kun ei kustanneta jotakin esm. elokuvat, ulkona syömiset ym.., kummasti vierailut loppuvat.... alkaa jo kyllästyttää, mutta en oikein tiedä miten lopettaa loukkaamatta muita, pahinta tässä että loput sukulaiset vaativat meitä pitämään näitä tiettyjä sukulaisia meillä...
Kutsuivat meidän kylään mökilleen saunomaan ja grillaamaan. Heillä ei ollut mitään tarjottavaa meille, itselleen olivat ostaneet makkaroita. Sitten alettiin puhua että pitää varmaan kotoa sitten hakea jotain, niin isäntä sanoi heti että no haetko ärrältä hänelle kaljaa.
Ja ennen tätä he olivat meillä kutsuttuina ja asianmukaisesti tarjoiltuina, joten semmoisesta vastaiskusta ei ollut kyse.
" kaverit" soittavat keskellä yötäkin sitä autokyytimään ties mistäkin, eikä koskaan keikka ole niin selvä, että vie kaverin baarista kotiin. ensin mennään grillille, lainataan rahaa grilliostoksiin, siinä välissä soittaa kyydittävän kaveri, jolle kätevästi luvataan autokyyti kun tulee grillille, mutta koska matka on pitkä, haetaan kaverin kaveri saman baarin edestä uudelleen, mutta kun grillistä on kerran puhuttukin, on tälläkin nälkä, joten ajetaan uudelleen grillille. Ja lainataan tällekin raha ruokaa.
Voivoi kun on maailma niin täynnä näitä ressukoita, joilla on nälkä ja jano ja vilu ja rahatkin ihan loppu ja sitten niitä tyhmiä ja hyväsydämisiä, jotka uskovat samat lööperit joka kerta.
Ja sitten on vielä pahoja ja ilkeitä hirveitä kavereiden akkoja, jotka kehtaavat kylmästi kieltää miestään auttamasta kaveriaan ja sanovat että moinen pummaaminen saa loppua.
ilmoittaa aina ettei ruoka riitä kun heille, siis vaikka ovat kylään kutsuneetkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olimme lähdössä perheen kesken ravintolaan, no ajattelin että ok, mutta kun maksun aika tuli jättivät koko laskun meihelleni maksettavaksi, ei sii mitään tietoakaan että olisivat edes omat syömiset ja juomiset maksaneet.
Antakaa ihmisten loukkaantua, mitä te siitä kärsitte. Olis kamalaa olla tollasessa pakkoraossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pannaan lapsi soittamaan että " äiti käski kysyä ensin sinulta luvan että saadaanko tulla" . Joskus ollaan oltu siellä synttäreillä, lahjatoiveet on tietty esitetty ja kutsussa mainittu sopiva aika esim klo 13-14.30. Itse kysyy saako lapset tulla iltapäiväksi, niin ne tuodaan klo 12 jälkeen ja haetaan joskus 19-20.
Lasten takia en voi valittaa ja kiva että on omillekin kavereita, mutta kyllä tämä niin selvää hyötymistä on ettei tosikaan. Harvoin sopivia ulkoiluvaatteita, kun täältähän voi aina lainata, ruokatuomisia ei ikinä, mutta sitten kummastellaan kun soppaa vaan on syöty, eikö kylässäkään saanut herkkuja.
Asutaan Lapin reunalla, mikä tietysti tarkoittaa, että olemme kaikille Lapinmatkaajille avoin ja ilmainen yöpymispaikka. Avoimesti iloitaan siitä miten paljon tuli säästöä kun Lapissa kaikki on niin kallista, mutta pakko silti tulla että saa sanoa olleensa taas lomalla Lapissa. Tullaan miten sattuu ilmoitetuista kellonajoista viis, usein iltayöllä, iltapala maistuu, saunastakin kysellään, herätään miten omaan aikatauluun sopii ja aamiaispöydän jälkeen kiirehditään jatkamaan matkaa ja jätetään 6 hengen siskonpeti mulle siivottavaksi ja pyykättäväksi. Ja kun itse ollaan Etelä-Suomessa, voidaan kuulemma mennä aina jollekin muullekin ja ihmetellään kun me ei tajuta että tällähän on hotellejakin yöpymistä varten. Ihan kun ei Lapissa olisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ollaan itekkii mietitty ulospääsyä tilanteesta, no jospa sitä kovettaisi itsensä ja tekisi lopun, mutta kun toisaalta tuntuu että itse ollaan " opetettu" sukulaiset liian hyvälle... Joskus olisi vaan ihana kun vieras toisi vaikka kukka kimpun tullessaan " viikoksi" kyläilemään, luksusta olisi jos toisi vaikka ykden ruuan tullessaan, tai illaksi sipsi pussin ja karkkia, mutta kun ei
Muuten oikein mukava ja hauska ihminen, mutta hurjan eurotietoinen. Kerrankin tulivat meille yöksi, kun seuraavana päivänä piti lähteä varhain lomalennolle. Alkoivat siinä sitten pähkiä suureen ääneen vaimonsa kanssa, miten pääsisivät halvimmalla kentälle ja miten paljon se taksi nyt maksaakaan (meiltä kentälle alle 30 e). Jankkasi siinä sitten niin kauan, että mieheni " murtui" ja lupasi viedä heidät. Joopajoo, siinä sitten herättiin kaikki 2 h liian aikaisin. Seuraavalla kerralla tarjoudun maksamaan itse sen taksin, ja katson, kehtaavatko ottaa tarjouksen vastaan ;=)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vuosia olen aina auttanut sukulaisia kaikessa mahdollisessa. Järjestänyt tarjottavat juhliin, etsinyt tätien lapsia yöllä jos jonkinmoisista pippaloista, siivonnut tädillä ja mummolla (jossa käyn tosin vieläkin ja ihan hyvällä mielellä). Kymmeneen vuoteen suvussa ei ole ollut yksiäkään juhlia missä en olisi ollut töissä. Myös ystävät ja heidän ystävänsä pyytävät kakunleipojaksi, juhlienjärkkääjäksi, muuttoapuun, lapsien hoitamiseen (omiakin on) yms...
Ja KUKAAN heistä ei ole valmis koskaan auttamaan meidän perhettä. Joskus mummoni hoitaa sairaita lapsiamme ja äiti tekee ruokaa, mutta muut ei mitään, ei ikinä.
Kokemusta on siitäkin, kun yksi serkuistani lähes asui meillä vuoden. Hän söi, joi ja nukkui meillä ja VAATI palvelua ja toivoi mitä ruokaa minä hänelle valmistaisin. Lapsia lupasi vahtia työvuoroni ajan, JOS tarjoaisin pizzan ja maksaisin palkan.. Kiittämättämyys on todella maailman palkka, joten nyt on minun vuoroni olla itsekäs.
Raivostauttavaa, kun on sama 150 kilometrin matka, mutta ikinä ei mitään anneta siitä hyvästä että saavolla auton kyydissä. Välillä kitttaa kaljaa, ja vinkuu kun pitäsi kuselle päästä, ja ei siinä nyt noin vaan motarilla pysähdytä. " hei ihan oikeesti, mulla on kauhee hätä pysähdy nyt jonnekin.
Sama tyyppi on aina pyytelemässä kyytiä ikeaan tai milloin minnekin, mutta ei maksa ei. Jos siitä mainitsee jotain niin sanoo että, nyt ei ole mutta ens kerralla sitten.
ON se muutenkin kauhee pummi, aina rahaa lainailemassa. Tyyppi joka ei muuten sitten pidäkään yhteyttä, kun vain silloin kun tarvitsee rahaa tai kyytiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulle ei tule tuollaisia kokemuksia mieleen yhtään, mutta työelämästä on muutama kokemus. Miehelleni sattui ekassa työpaikassa niin, että oli saanut esimieheltään tehtäväksi kirjoittaa asiantuntijaraportin. Mieheni sitten iski valmiiseen pohjaan oman nimensä kirjoittajaksi ja sitten tehtävälistaan oman nimensä itse tekemiensä tehtävien kohdalle. Esimies sitten meni esittämään raportin eteenpäin ja oli korvannut find and replacella oman nimensä mun miehen nimen kohdalle.
Sitten toinen tilanne oli, että asiakas oli kutsunut meidät johonkin tiimipalaveriin ja kysyi sitten, että voidaanko me maksaa meidän kalut (kahvit ja pullat). No se käy, vaikka ehkä vähän outoa. Mutta homma huipentui siihen, että asiakas kutsujana halusi minun vieraan maksavan hänekin kulunsa. Tässä ei kuitenkaan pelattu edes omalla rahalla, vaan firman.
Messuillahan jotkut rohmuavat ihan kahmalokaupalla (siis jopa kymmeniä) yhdeltä ständiltä ilmaisia täytekyniä, suklaita tms. Se osin kuuluu pelin henkeen, mutta kyllä kai nyt pitäisi silti ottaa edes se esite. Mä en oikein tajua kuinka noi mainoskynät, heijastimet tms. krääsä on niin tärkeää.
Jotkuthan ottavat myös hotelleista aina shampoot, saippuat ja röyhkeimmät myös kylpytakit, pyyhkeet ja henkarit mukaan työmatkoilta. Firmoihin ei kaikki hotellit lähetä perässä laskua vohkituista aamutakeista, kun ei tietenkään mikään firma tuollaisia maksa.
ilman autoa, vaikka tietää, ettei alkoholiakaan tarjota, ja sitten kehtaa pyytää kyytiä kotiin. Olen alkanut kieltäytyä tekosyihin vedoten.
Ei esim. pidä koskaan muulloin mitään yhteyttä, mutta aina silloin kun tarvitsee rahaa. Tarvitsee jostain syystä rahaa aina viikonloppujen aikaan ja lupaa joka kerta maksaa ma tai ti takaisin " kun saa rahaa" , mutta koskaan ei takaisinmaksua kuulu. Vipit ovat pieniä n. 20 e, mutta niistä on vuosien varrella varmasti kerääntynyt useita satasia. Kerran tarvitsin koiravahtia ja pyysin häntä, mutta oli muka kaverin syntymäpäivät silloin, kehtasi vielä pyytää rahaa lahjaan. :D En muutoin olisi epäillyt mutta kun juuri viikkoa aikaisemmin oli myös ollut synttärijuhlat tai häät.
Samainen tyyppi veti kerran pohjat kun asui samassa kerrostalossa äitinsä kanssa, vain eri kerroksessä ja kämpässä. Naureskelin kerran hänen valtavalle tiskikasalleen, että meinaatkos joskus pestäkin noi, niin herra 20+ sanoi että nou hätä, hän vie tiskit äidilleen alakertaan pestäväksi. :O Huhhuh....
Olen aina joka juhlissa töissä, minä olen se, jonka vierailua ja soittoa mummot ja tädit odottavat, mutta ikinä eivät itse pidä minuun yhteyttä, minä hoidan muiden lapsia heidän odotustensa ja aikataulujen mukaisesti jne. Ja sitten kun minua pitäisi auttaa, niin ollaan välinpitämättömiä, vähätellään avuntarvetta ja katsellaan muualle. En keksi miten pääsisin eroon tästä kierteestä. Kieltäytynyt olen, mutta aina siitä seuraa painostaminen ja syyllistäminen.
Meidän suvun murheenkryyni on vanhin veljeni. Kyläilee mielellään, koskaan ei tuo mitään, ei lapsille eikä isäntäväelle. Syö kauheasti ja kehtaa sanoa, että tulipa syötyä kahden päivän edestä. Odottaa täyttä ylläpitoa. On kuulemma taloudellisempaa syödä kylässä. Omassa jääkaapissa on vain punaisella lapulla merkittyjä kaupan tuotteita. Ja rahaa on tilillä melkoisesti. Kahvia ei keitä vieraille. Ja jos jotain palvelusta sukulaiset pyytää, niin suuttuu, kun ilkeää vapaalla olevalta pyytää. Mutta minä olen päättänyt, etten tarjoa hänelle edes vesilasillista, kun tulee seuraavan kerran. Emme ole velvollisia ruokkimaan röyhkeää, yksinkertaista ja ajattelematonta sukulaista. Kun on omiakin suita ruokittavana ja vähempi rahaa käytössä.
Tapasin ensimmäistä kertaa kasvokkain ikäiseni nuoren miehen kanssa, jonka kanssa olimme jutelleet tinderissä. Menimme kahville, ja juteltiin niitä näitä. Yllättäen hetken juteltuamme mies totesi :"Mulla olis tuohon *hieno ravintola X* tällänen etukortti, että saan 2 ateriaa yhden hinnalla. Haluisitko sä käyttää tän kupongin nyt ja maksaa siellä itelles ruuan, niin mä voisin syödä sen ruuan, jonka saa ilmaseks?".
Ei sillä, yleensä mieluummin tarjoen itse ensimmäisellä tapaamisella kuin olen se osapuoli, jolle tarjotaan (en tykkää tunteesta, että jään toiselle velkaa). Jotenkin vain oli hassu tilanne pyytää vierasta ihmistä ostamaan itselleen useamman kympin ruoka-annos, jotta pyytäjä itse saisi sen ilmaisena tulevan aterian.
" ottavat myös hotelleista aina shampoot, saippuat"
Ne saa ottaakin, sillä jos kyse on pienistä purkeista ja saippuapaloista, niin ne vaihdetaan uusiin siivouksen yhteydessä. Nykyisin tavallisissa hotelleissa on kuitenkin enemmän kiinteitä puteleita, joita ei voi muuten hyödyntää.