Etäsuhde eri maassa asuvan kanssa
Olen tavannut hetki sitten miehen, joka asuu toisessa Euroopan maassa. Tuonne on suorat lennot, kesto n. 2,5 tuntia ja kumpikin asuu n. 30 min ajomatkan päässä kentästä, joten oikeasti matka on jopa lyhyempi kuin toiselle puolelle Suomea, mutta mietityttää silti, miten tämä mahtaa mennä. Kummankin työ mahdollistaa lähes täyden etätyön, joten sekään ei olisi suuri ongelma, puhumme tosi hyvää englantia yhdessä, pystymme ilmaisemaan itseämme ja tunteitamme tosi hyvin, lisäksi olen opiskellut muutaman vuoden hänen kieltään ja hän on kuulemma valmis opettelemaan suomea.
Meillä on yllättävän paljon yhteistä ja tunnemme suurta yhteyttä, hänessä on jotain todella puoleensavetävää. Jotenkin järjen ääni huhuilee, onko tämä nyt hyvä idea, joten kiinnostaisi, onko jollain kokemusta vastaavasta lähtökohdasta suhteelle? Toki jossain vaiheessa varmaan tulisi vastaan muutto jommalle kummalle, minulla hieman enemmän asioita pitämässä täällä, mutta hänenkin kotikaupunkiinsa tiettyjä yhteyksiä, mikä tekisi siitä varmasti helpoimpia kohteita ulkomailla.
Miltä kuulostaa, ihan hullulta?
Kommentit (36)
Itse haaveilen juuri tuollaisesta. Olen tosin työtön tällä hetkellä, mutta juuri tuo etätyö sopisi tai työ miehen maassa. Ja olisin valmis muuttamaan vaikka heti miehen maahan. :) Ei minua pidättele mikään.
Kerro sitten miten tuo juttu eteni.
Vierailija kirjoitti:
Mikä siinä mokkamunassa viehättää?
Ihan vaaleaihoinen länsimainen mies kyseessä.
ap
Anna mennä vaan! Mistä löysit hänet?
Kuinka monta kertaa olette tavanneet kasvokkain? Vai onko vasta nettideittailua? Jos ette ole tavanneet, niin ei varsinainen "suhde" ole vielä. Kun ensin vietätte aikaa toistenne luona vuorotellen, niin varsinaisesti tulette ymmärtämään miten se suhde voisi toimia.
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli tuo tilanne ja se meni niin että olisin viihtynyt maassa, mutta mies halusi työhön ihan muulle ja Suomessa ei tilaisuutta tarjoutunut hänelle. Hän ei halunnut olla kotimaassaan. Ja kävi nopeasti selväksi hänellä oli jo tyttöystävä ja muita, koska etänä niin en tiennyt. Nyt kai jatkaa yhä etänä yli 10v jälkeen toisen kanssa. Ei harmita. Itse en alkaisi pitkään etäsuhteeseen. Silloin ei tiedä mitä toinen tekee.
Tää on se pahin, että et voi tietää, mitä kaikkea tekee, kun olette etänä eikä ole videokamerat päällä.
Vierailija kirjoitti:
Tulisi nähdä se maa että viihdytkö edes saati oletko valmis muuttamaan sinne!? onko suuri etu jos muutat vai jäätkö yksin ja ilman työtä? On suuri päätös. Työtä tuskin mies Suomessa saisi, niin joudut muuttaa sitten kun vakavaa.
Ap:han sanoi selkeästi, että molemmilla on etätyö. Jotenka jos ap muuttais miehen luo, niin ap:n Suomessa oleva etätyö pysyisi.
Ja päinvastoin.
Meidän suhde alkoi näin, sillä erolla että asuttiin maapallon eri puolilla joten aikaerokin hankaloitti. Mua auttoi paljon se että meillä oli suunnitelma tulevaisuuteen ja tiesin että muutan valmistuttuani miehen luokse asumaan ja niin siinä kävi. Nyt yhdeksän vuotta yhdessä ja hyvin on mennyt, meillä on samankaltaiset arvot vaikka ollaankin täysin erilaisista kulttuureista. Puhun miehen äidinkieltä myös ja se on auttanut.
Sitä ei tiedä ennenkuin kokeilee!
Ei ole omakohtaista kokemusta, mutta yksi tuntemani etäpari eri mantereilta meni naimisiin ja teki lapsia (kun toinen oli muuttanut toisen luokse), toinen pari on seurustellut useamman vuoden mutta ei liene aikeissa muuttaa yhteen/samaan maahan lähiaikoina, vaikuttavat tyytyväisiltä tilanteeseen. Varmasti epäonnistumisiakin tiedän, ei vain tule nyt mieleen. Mutta mitä menetettävää sinulla on? Kokeile ihmeessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli tuo tilanne ja se meni niin että olisin viihtynyt maassa, mutta mies halusi työhön ihan muulle ja Suomessa ei tilaisuutta tarjoutunut hänelle. Hän ei halunnut olla kotimaassaan. Ja kävi nopeasti selväksi hänellä oli jo tyttöystävä ja muita, koska etänä niin en tiennyt. Nyt kai jatkaa yhä etänä yli 10v jälkeen toisen kanssa. Ei harmita. Itse en alkaisi pitkään etäsuhteeseen. Silloin ei tiedä mitä toinen tekee.
Tää on se pahin, että et voi tietää, mitä kaikkea tekee, kun olette etänä eikä ole videokamerat päällä.
Kotimaisissa suhteissahan ei ole ikinä pettämisiä ja missään ei käydä ilman toista? Valitettavasti tiedän kyllä tapauksia, missä sivusuhdetta on pyöritetty ihan jopa työpaikalla ihan suomalaisten kesken.
Ette siis ole vielä tavanneet livenä? Ja olet monella tasolla ihastunut? En saa kiinni, jos näin on.
Tunnen useita monikulttuuripariskuntia, mutta kaikki on tavanneet alunperin livenä. Näissä tiedän 35v yhdessä olleita.
Netissä tutustuneita en tiedä.
Mä olen nyt pari vuotta ollut hyvin vastaavassa kuviossa. Olemme onnistuneet näkemään pitkän viikonlopun 2-6 viikon välein. Lisäksi loma-aikoina olemme viettäneet huomattavasti enemmän aikaa yhdessä (kesällä lähes kokonaisen kuukauden).
Yhteydenpito on tosiaan helppoa videopuheluin ja viestein. Paljon lähetellään kuvia toisillemme ihan arjestakin jne.
Olemme molemmin puolin tavanneet toistemme perheet, sukulaiset ja ystäviä, mikä tietysti luo luottamusta. Olennaisia, syväluotaavia kulttuurieroja en ole havainnut. Eroja on lähinnä joissakin tavoissa jne.
Olennaista on suhteen tavoitteet. Me olemme jo keski-ikäisiä, ja molemmilla on jo lapset tehtynä ja avioero taustalla. Näin ollen meillä ei ole painetta muuttaa yhteen tai perustaa perhettä. Toki silti suunnittelemme, että lasten muutettua omilleen varmasti olemme todella paljon enemmän fyysisesti samassa paikassa. Jos olisi tavoitteena saada yhteisiä lapsia, silloin pitäisi suunnitella, että missä voisi asua pysyvämmin/useita vuosia yhdessä.
Tunnen ja tiedän monia pariskuntia, jotka ovat eri maista. Ei asiassa itsessään ole mitään erikoista, että ihan yhtälailla ongelmia voi olla tai olla olematta kuin kahden kotimaisenkin välillä. Jos Euroopasta puhutaan, henkilökohtaiset ominaisuudet ja tavoitteet vaikuttaa enemmän kuin kulttuurierot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli tuo tilanne ja se meni niin että olisin viihtynyt maassa, mutta mies halusi työhön ihan muulle ja Suomessa ei tilaisuutta tarjoutunut hänelle. Hän ei halunnut olla kotimaassaan. Ja kävi nopeasti selväksi hänellä oli jo tyttöystävä ja muita, koska etänä niin en tiennyt. Nyt kai jatkaa yhä etänä yli 10v jälkeen toisen kanssa. Ei harmita. Itse en alkaisi pitkään etäsuhteeseen. Silloin ei tiedä mitä toinen tekee.
Tää on se pahin, että et voi tietää, mitä kaikkea tekee, kun olette etänä eikä ole videokamerat päällä.
No ei kai nyt suomalaisestakaan tiedä, että mitä aina tekee, ja melkein puolet suomalaisistakin pettää. Pettäjä löytää aina tilaisuuden pettää, ja luotettava ei petä, vaikka olisi tilaisuus. Ei ole kauhean tervettä, jos ajattelee, että jos ei kokoajan näe, missä toinen on, on ongelma.
No kokeile miten menee. Jos ei onnistu, niin sitten ei onnistu.
Mikä siinä mokkamunassa viehättää?