Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Oletteko olleet tilanteessa, jossa olette osa ryhmää ja se ryhmä ei huomioi teidän olemassaoloa ollenkaan?
18.02.2025 |
Ei vaikka itse yrittäisi puhua jotain, tai tuoda itseään edes vähän esille. Heitä ei kiinnosta sinun asiasi yhtään. Mutta jos poistut paikalta, ihmetellään miksi ja mikäs nyt.. Lopulta sitten istuu hiljaa ja miettii että mitäs hittoa minä tänne tulin, sivustakatsojaksi. :D
Kommentit (69)
En välitä enää ja mieluummin menenkin pois kuin jäisin ihmettelemään. Ystävät ovat sitten erikseen ja he eivät sulje ulkopuolelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kerran kävi naurettava juttu kun kaverini kanssa törmäsimme kouluaikojen luokkatoveriimme. Nämä kaksi sitten intoutuivat niin kovasti vaihtamaan kuulumisia että tämä luokkatoveri käänsi mulle koko ajan selkää! Ymmärrättekö jos on kolmen porukka vrt. kahden porukka keskustelemassa niin tämä dumppasi koko ajan mua heidän kahden ulkopuolelle. En ole koskaan aikaisemmin kokenut noin räikeää hyljeksintää ja olimme kuitenkin kaikki samassa asemassa toisiimme nähden eli entisiä koulukavereita vuosien takaa
Naurattaa mutta tuttu tilanne. Joskus on kiilattu tuolin kanssa pois pöydästä. Se vaatii jo taitoa, koska tuoli on paikallaan oleva huonekalu. On tuotu viereen uusi tuoli ja pikkuhiljaa elopainolla hivutettu niin että on ollut pakko väistää. Ylipainoiset käyttää joskus tällaista murskaamistaktiikkaa.
Kyllä kaveriryhmää.
Suunnittelivat aina menoja minne mua ei kutsuttu, mun kuullen.
Kun mulla oli vaikeeta ja puhuin heille siitä, he rupes vertailee kellä menee huonoiten.
Peruvat tapaamisia, taino pelkästään mun tulemisen..
Ja nyt ku kerroin että lähden tästä kaveriryhmästä, mä oonki aiheuttanut heille isonki mielipahan ja pyytelin anteeksi.
Vauva.fi palstalla minulla on sellainen tunne että ylläpito ei arvosta minun näkemyksiä. Ei vaikka mielipiteet on hyvin perusteltuja, eikä varmasti loukkaa ketään. Mielipide on vain väärä, isot pojat on päättäneet toisin.
Älä väkisin pakkaudu seuraan jossa sinua ei arvosteta, eroa kirkosta, lopeta lehden tilaus, eroa työttömyyskassasta, luovu turhista jäsenyyksistä ja etukorteista. Jatkakaa keskinäistä puuhastelua, mutta tietäkää etten arvosta jatkossa teitäkään.
Mentiin työporukan kanssa yhdessä lounaalle ja minä olin jonon ensimmäisenä. Haettuani ruoan istuin pöytään ja muu porukka tuli perässä. Yllätyksekseni he menivätkin kaikki viereiseen pöytään ruokailemaan. Tunsin itseni totaaliseksi hylkiöksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ryhmässä kaikki juttelevat ja ottavat kantaa asioihin ilman, että jonka ikäänkuin pitäisi huomioida juuri sinua tai ketään muutakaan. Huomioitko sinä muita?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerran kävi naurettava juttu kun kaverini kanssa törmäsimme kouluaikojen luokkatoveriimme. Nämä kaksi sitten intoutuivat niin kovasti vaihtamaan kuulumisia että tämä luokkatoveri käänsi mulle koko ajan selkää! Ymmärrättekö jos on kolmen porukka vrt. kahden porukka keskustelemassa niin tämä dumppasi koko ajan mua heidän kahden ulkopuolelle. En ole koskaan aikaisemmin kokenut noin räikeää hyljeksintää ja olimme kuitenkin kaikki samassa asemassa toisiimme nähden eli entisiä koulukavereita vuosien takaa
Naurattaa mutta tuttu tilanne. Joskus on kiilattu tuolin kanssa pois pöydästä. Se vaatii jo taitoa, koska tuoli on paikallaan oleva huonekalu. On tuotu viereen uusi tuoli ja pikkuhiljaa elopainolla hivutettu niin että on ollut pakko väistää. Ylipainoiset käyttää joskus tällaista murskaamistaktiikkaa.
Mullekin on tehty tällaista. Seistiin ringissä ja yhtäkkiä se olikin tiivistynyt niin, että mä jäin ulkopuolelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerran kävi naurettava juttu kun kaverini kanssa törmäsimme kouluaikojen luokkatoveriimme. Nämä kaksi sitten intoutuivat niin kovasti vaihtamaan kuulumisia että tämä luokkatoveri käänsi mulle koko ajan selkää! Ymmärrättekö jos on kolmen porukka vrt. kahden porukka keskustelemassa niin tämä dumppasi koko ajan mua heidän kahden ulkopuolelle. En ole koskaan aikaisemmin kokenut noin räikeää hyljeksintää ja olimme kuitenkin kaikki samassa asemassa toisiimme nähden eli entisiä koulukavereita vuosien takaa
Naurattaa mutta tuttu tilanne. Joskus on kiilattu tuolin kanssa pois pöydästä. Se vaatii jo taitoa, koska tuoli on paikallaan oleva huonekalu. On tuotu viereen uusi tuoli ja pikkuhiljaa elopainolla hivutettu niin että on ollut pakko väistää. Ylipainoiset käyttää joskus tällaista murskaamistaktiikkaa.
Arkipäivän darwinismia.
Olin koulukiusattu suurimman osan kouluaikojani ja olon tällainen näkymätön oppilas koulussa. Pahoina kiusauspäivinä lähdin koulusta kesken pois eikä edes opettajat huomanneet sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mentiin työporukan kanssa yhdessä lounaalle ja minä olin jonon ensimmäisenä. Haettuani ruoan istuin pöytään ja muu porukka tuli perässä. Yllätyksekseni he menivätkin kaikki viereiseen pöytään ruokailemaan. Tunsin itseni totaaliseksi hylkiöksi.
Jos oli tahallista, niin erittäin huonoa käytöstä heiltä! Itse sanoisin googbye tuommoisille etenkin jos on ollut jotain vastaavaa aiemmin.
Hyvä ryhmä toimii yhdessä asetettujen päämäärien saavuttamiseksi.
Pyritään ottamaan kaikki ryhmässä huomioon. Ulkopuolelle jääminen usein lopettaa ryhmässä käymisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noin käy lähes aina ihmisille jotka eivät osallistu. Ala-asteella opettaja sentään yllätti kysymällä jotain.
Onko tuo ryhmä jo hioutunut yhteen ajan myötä?
Jos on, hiljaisen rooli on se olla hiljainen ja sen roolin saa kun on koko ajan hiljaa. Sitten kun muu ryhmä on "päättänyt" tämän oman puheenvuoron saanti on hankalaa ellei peräti mahdotonta ja sitten pitää puhua päälle ettei "ne muut" tarjoile ihan schaissea.
Jos ryhmässä olisi yksi viisas kellokas hän kysyisi kaikilta paikalla olevilta "onko muilla lisättävää" vaikkapa. Näin.
Työpaikalla oli tuollaista. Kun sain siirron uuteen ryhmään ja osallistuin ryhmän kahvitaukoon, yritin tutustua uusiin työtovereihin osallistumalla keskusteluun. Kun sanoin pari lausetta, tuli ihan hiljaista. Tajusin, etten kai olisi saanut puhua mitään. Jälkeenpäin kuulin yhden ryhmäläisen vielä sanovan toiselle, että olin törkeä, koska osallistuin heidän keskusteluunsa.
Sain sitten pyynnöstäni siirron takaisin entiseen ryhmääni, missä koin tulevani toimeen ihmisten kanssa.
Mutta sama toistui monen vuoden kuluttua, kun taas siirrettiin uuteen ryhmään.
Mikä siinä on, että uutta ryhmän jäsentä pitää katsoa kuin ulkoavaruuden olentoa eikä hän saisi sanoa mitään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerran kävi naurettava juttu kun kaverini kanssa törmäsimme kouluaikojen luokkatoveriimme. Nämä kaksi sitten intoutuivat niin kovasti vaihtamaan kuulumisia että tämä luokkatoveri käänsi mulle koko ajan selkää! Ymmärrättekö jos on kolmen porukka vrt. kahden porukka keskustelemassa niin tämä dumppasi koko ajan mua heidän kahden ulkopuolelle. En ole koskaan aikaisemmin kokenut noin räikeää hyljeksintää ja olimme kuitenkin kaikki samassa asemassa toisiimme nähden eli entisiä koulukavereita vuosien takaa
Naurattaa mutta tuttu tilanne. Joskus on kiilattu tuolin kanssa pois pöydästä. Se vaatii jo taitoa, koska tuoli on paikallaan oleva huonekalu. On tuotu viereen uusi tuoli ja pikkuhiljaa elopainolla hivutettu niin että on ollut pakko väistää. Ylipainoiset käyttää joskus tällaista murskaamistaktiikkaa.
Olisin sanonut, et älä tule niin liki, ei ole kiva!
Ei ole ollut. Luuletko olevasi joku jota pitäisi muiden keskittyä tuijottamaan?
Ilmeisesti et ole ryhmän muiden jäsenten mielestä kiinnostava. Haittaako se sua ja jos niin miksi?
Vierailija kirjoitti:
Mentiin työporukan kanssa yhdessä lounaalle ja minä olin jonon ensimmäisenä. Haettuani ruoan istuin pöytään ja muu porukka tuli perässä. Yllätyksekseni he menivätkin kaikki viereiseen pöytään ruokailemaan. Tunsin itseni totaaliseksi hylkiöksi.
Jaa. No se oli varmaan parempi pöytä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mentiin työporukan kanssa yhdessä lounaalle ja minä olin jonon ensimmäisenä. Haettuani ruoan istuin pöytään ja muu porukka tuli perässä. Yllätyksekseni he menivätkin kaikki viereiseen pöytään ruokailemaan. Tunsin itseni totaaliseksi hylkiöksi.
Jos oli tahallista, niin erittäin huonoa käytöstä heiltä! Itse sanoisin googbye tuommoisille etenkin jos on ollut jotain vastaavaa aiemmin.
Vaikea tuollaista on vahingossakaan tehdä... Sanoin jo hyvästit koko häiriintyneelle työyhteisölle.
Tunnistan ilmiön ja kiva kuulla etten ole ainut, jolle näin käy. Olen mm. mennyt kutsuttuna kylään sukulaisperheen luo ja ihmetellyt mihin istuisin, kun isäntäperhe makoilee sohvalla puhelimet käsissä ja kukaan ei siirry sen vertaa, että sohvalla olisi tilaa vieraallekin. Muita istumapaikkoja ei ollut huoneessa. Samassa porukassa istuin yhden illan lähes puhumattomana, kun huomasin että päälleni puhutaan koko ajan ja päätin kokeilla huomaako kukaan hiljaisuuttani.
Pidän sukulaisistani, koska olen itse ainut lapsi ja haluaisin säilyttää jonkinlaiset välit sukuun kun oma perhe on pieni, mutta ehkä täytyy vain antaa periksi ja unohtaa koko sakki.
Koko helvetin elämä on ollut yhtä ulkopuolella oloa, en ymmärrä miten jaksan enää edes yrittää. Sanoi psykiatrinikin, että ei sinua ainakaan yrityksen puutteesta voi syyttää.
Nyt taas töistä ulos,kun en vaan kelpaa, en mitenkään enkä yhtään missään. Rakenna siinä sitten omaa itsetuntoa ja jaksamista loputtomasti ja aina alusta.
Pahinta on, kun eräskin pohjimmiltaan hyvin paha ihminen oikein nauttii asiasta, vaikka juuri häneltä apua piti saada.
Alue: Aihe vapaa
Töissä ollut ihan arkipäivää saa nähdä mitenkä tulevana kesänä käy kun esimiestäni ylempi pomo lähti syksyllä pois ja esimieheni siirtyi hänen tilalle.