Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Vieläkö vauvoille opetetaan sanomaan "poppa"
Kommentit (55)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Poppa-sanaa käytettiin yleisesti lapsuudessani yli 60 vuotta sitten. Sanaa käyttämällä kerrottiin, että joku on kuumaa ja sitä pitää varoa. Esim. ruoka, uuni, kynttilä jne. Sana oli myös lapsen itsensä helppo sanoa. Oli muitakin tälläisiä lyhyitä p'llä alkavia sanoja. Esim. pipi ja peppu.
Peppi eli ruotsiksi Pippi oli kaikille Peppi Pitkätossun ystäville myös tuttu sana.
Vierailija kirjoitti:
Poppa-sanaa käytettiin yleisesti lapsuudessani yli 60 vuotta sitten. Sanaa käyttämällä kerrottiin, että joku on kuumaa ja sitä pitää varoa. Esim. ruoka, uuni, kynttilä jne. Sana oli myös lapsen itsensä helppo sanoa. Oli muitakin tälläisiä lyhyitä p'llä alkavia sanoja. Esim. pipi ja peppu.
Samoin minun lapsuudessa, 40 vuotta sitten, omillekin tuli opetettua.
Kuumat asiat on poppaa, "likaiset" on äkkää, en tiedä tuleeko nämä ruotsin kielestä, tornionjokilaaksossa vieläkin lapsille näitä opetetaan.
Kuulostaa surulliselta, jos lapselle puhuttaisi kuin aikuiselle, yleensä empaattinen ihminen alkaa automaattisesti hoivapuheen jopa koiralle :)
Vierailija kirjoitti:
En koskaan ole ymmärtänyt, miksi vauvoille pitäisi puhua lässyttäen ja käyttäen tuollaisia vamma sanoja kuten poppa.. puhukaa niille normaalisti
Parempi sekin kuin käyttää sanaa vamma tai vammainen merkitsemään jotain negatiivista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyl mä käytin sanaa kuuma. Oppivat lapseni silläkin kuumaa varomaan.
Käytän 'ääkkää' sanaa paljon synonyymina. Jotain oli ihan ääkkänänsä.
Poppa en ole käyttänyt. Opetin lapsille, että hella on kuuma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Erehdyin kerran.
Lapsi oli vähän yli 1 v. ja lähestyi takan lasiluukkuja ... sanoin varo poppa ... Lapsi katsoo hämmentyneenä minuun ja sitten pottaa... 😁
Tästä tulee mieleeni, kun opetin kaksikieliselle lapsenlapselleni sanan TAKKA. Hän katseli sitten äitinsä (ei suomalainen) kanssa kuvakirjaa ja osoitti takkaa ja sanoi aivan oikein TAKKA. Äitinsä vaan ei ymmärtänyt ja alkoi kysellä tuleeko kakka (sen äitikin oli oppinut) ja poika vastasi eii! Tämä toistui monta kertaa ja äitinsä lähetti minulle videon lukuhetkestä. Sain hyvät naurut ja kerroin äidille, että kyllä poika on ihan oikeassa, kuvassa on takka, eikä kakka ollut tulossa :D.
Vierailija kirjoitti:
Kyl mä käytin sanaa kuuma. Oppivat lapseni silläkin kuumaa varomaan.
Tai itse sanoin lapselleni kun sattui tai tuli haava, että äiti puhaltaa haavaan, kyllä se paranee. Sattuiko kipeää, jos kaatui tai jotain muuta vastaavaa. Joissain vaka paikoissa alle 3 vuotiaille opetetaan, että koira on hauva. Voi luoja. Minun lapseni ovat pärjänneet hyvin ilman pipiäkin tai poppaa. Olen myös mummu ja kiitollinen, että lapsi osaa suomen kielen. Lasta voi helliä lässyttämättäkin.
vm-71
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poppa-sanaa käytettiin yleisesti lapsuudessani yli 60 vuotta sitten. Sanaa käyttämällä kerrottiin, että joku on kuumaa ja sitä pitää varoa. Esim. ruoka, uuni, kynttilä jne. Sana oli myös lapsen itsensä helppo sanoa. Oli muitakin tälläisiä lyhyitä p'llä alkavia sanoja. Esim. pipi ja peppu.
Samoin minun lapsuudessa, 40 vuotta sitten, omillekin tuli opetettua.
Kuumat asiat on poppaa, "likaiset" on äkkää, en tiedä tuleeko nämä ruotsin kielestä, tornionjokilaaksossa vieläkin lapsille näitä opetetaan.
Kuulostaa surulliselta, jos lapselle puhuttaisi kuin aikuiselle, yleensä empaattinen ihminen alkaa automaattisesti hoivapuheen jopa koiralle :)
Lasta voi helliä ilman lässytystä. Empaattinen hoitaja olen.
Vierailija kirjoitti:
Ei.Mikä se on?mun lasten eka sana molemmilla oli äiti.
Ennen varoitettiin lasta sanalla , poppaa, jos joku esim ruoka oli liian kuumaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei opetettu ensimmäisenä sanana vaan varoitussana jos joku on kuumaa, poppaa = polttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mutta mistä tuo sana poppa on alunperin tullut?
Poppa = polttaa
Alue: Aihe vapaa
Poppa-sanaa käytettiin yleisesti lapsuudessani yli 60 vuotta sitten. Sanaa käyttämällä kerrottiin, että joku on kuumaa ja sitä pitää varoa. Esim. ruoka, uuni, kynttilä jne. Sana oli myös lapsen itsensä helppo sanoa. Oli muitakin tälläisiä lyhyitä p'llä alkavia sanoja. Esim. pipi ja peppu.