Muuttaisitko köyhänä seurustelukumppanin luo, jolla omistusasunto?

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoista näissä kuvioissa on tämä:

Kun nainen muuttaa miehen taloon, on naiselle epäreilua ellei nainen saa puolta talon omistuksesta vaikke maksa puolta asuntolainasta. Koska taloudellinen väkivalta.

Kun mies muuttaa naisen taloon, on naiselle epäreilua kun mies saa asua halvemmalla.

Nainen on aina se jonka pitäisi hyötyä järjestelystä, ja miehen ollessa varakkaampi, naisen olisi hyödyttävä reippaasti.

Kyllä. Näin tapahtuu silloin kun nainen valitsee itselleen sulhasehdokkaista kumppanin. Jos mies valitsee niin sitten on epätoivoinen nainen kyseessä. Naisella on varaa valita aina se parempi mies, eikä tarvi tyytyä pihistelijöihin, alistajiin jne. ellei ole niin epätoivoinen. Yleensä jos tajuaa että voi valita, niin sellaista miestä ei haluta vaan halutaan mies joka ei mene liitosta konkurssiin eikä pihistele rakkaudessa, vaan on valmis olemaan tiimi. Lapset nainen joutuu kuitenkin kantamaan ja synnyttämään 100% itse ja luopumaan eläkekertymästä ja uramahdollisuuksista joksikin aikaa. Mies pääsee aina hyötymään naisesta monin eri tavoin. Nainen päättää sen kuka on se mies joka pääsee nauttimaan vaimopalvelua tietysti! Harva mies on siinä asemassa että voi vaan lovepommittamalla valita vaimon, köyhä ja pihi mies ei koskaan.

Katso muutama vuosi ensin erillään..

Mikä ettei, kunhan sovitaan säännöistä. Toinen maksaa asuntonsa kulut ja lainat. Ruoka ja juoksevat kulut menee puoliksi tai kulutuksen mukaan jos kulutustavoissa on huomattavaa eroa. Yhteinen elintaso pidetään sellaisena että minullekkin jää rahaa omiin tarkoituksiin samoin kuin nyt. Hän tietysti saa omalla kustanuksellaan nostaa yhteistä elintasoa jos haluaa tai sitten ei ja sijoittaa rahansa ihan itse.

"Vuokraksi" ts. minun osuudekseni asunnon kiinteistä kuluista voidaan sopia maksimissaan summa, joka jää nykyisen vuokra-asunnon vuokrasta kun siitä vähennetään nykyiset tuet. Käytännössä minun kokonaismenot ja kokonaistulot eivät muutu asumisjärjestelyn muutoksessa.

Tämä järjestely ei vaikuta kotitöiden jakaantumiseen, eikä mihinkään muuhunkaan, kumpikin tekee minkä pystyy.

Jos ei tähän halua riitä niin kumpikin pitää omat asuntonsa ja vieraillaan sitten vuoronperään toisillamme.

Alunperin meilläkin oli noin. Maksoin sitten seurustelu/avopuolisolle kumppanille vuokraa ja vesimaksut. Sitten yhdessä katsottiin uusi asunto ja yhteinen laina. Nyt ollaan samalla tiellä vielä 20 vuoden jälkeen ja talo kummankin nimissä puoliksi.

Vierailija kirjoitti:

Mikä ettei, kunhan sovitaan säännöistä. Toinen maksaa asuntonsa kulut ja lainat. Ruoka ja juoksevat kulut menee puoliksi tai kulutuksen mukaan jos kulutustavoissa on huomattavaa eroa. Yhteinen elintaso pidetään sellaisena että minullekkin jää rahaa omiin tarkoituksiin samoin kuin nyt. Hän tietysti saa omalla kustanuksellaan nostaa yhteistä elintasoa jos haluaa tai sitten ei ja sijoittaa rahansa ihan itse.

"Vuokraksi" ts. minun osuudekseni asunnon kiinteistä kuluista voidaan sopia maksimissaan summa, joka jää nykyisen vuokra-asunnon vuokrasta kun siitä vähennetään nykyiset tuet. Käytännössä minun kokonaismenot ja kokonaistulot eivät muutu asumisjärjestelyn muutoksessa.

Tämä järjestely ei vaikuta kotitöiden jakaantumiseen, eikä mihinkään muuhunkaan, kumpikin tekee minkä pystyy.

Jos ei tähän halua riitä niin kumpikin pitää omat asuntonsa ja vieraillaan sitten vuoronperään toisillamme.

Käyhän sitten sekin, että käytettävissäsi oleva neliömäärä on sama?

Eli minulla on työhuone ja harrastushuone, sinulla ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seurustelukumppanilla on omistusasunto, enkä todellakaan ole muuttamassa.

Minulla oli sinun kaltainen tyttöystävä ainoalla erolla että hän halusi puolet talosta. Siinä vaiheessa kun aloimme tekemään kauppakirjaa minkä perusteella sovitaan summa millä se ostaa puolet siittä alkoi kauhea riitä kun tämän naisen mielestä minun olisi pitänyt antaa ilmaiseksi hänelle puolet talosta mutta kuitenki niin että minä vieläkin maksan kaikki taloon liittyvät maksut yksin. Jostain kumman syystä jätin sen gold diggerin. Kehtasi vielä erossa vaatia minua ostamaan hänet ulos talosta mistä se ei koskaan halunnut ostaa osuutta. Hauskinta tässä vaatimuksessa oli seettä olimme siinä vaiheessa seurustellutvuoden emmekä me oltu edes kihloissa mutta hänen mielestä pelkkä seurustelu takaa naiselle samat oikeudet erossa kun mitä on vaimolla olisi ollut eli puolet miehen keräämästä omaisuudesta<

Et käsittänyt aloitusta, surullista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä ettei, kunhan sovitaan säännöistä. Toinen maksaa asuntonsa kulut ja lainat. Ruoka ja juoksevat kulut menee puoliksi tai kulutuksen mukaan jos kulutustavoissa on huomattavaa eroa. Yhteinen elintaso pidetään sellaisena että minullekkin jää rahaa omiin tarkoituksiin samoin kuin nyt. Hän tietysti saa omalla kustanuksellaan nostaa yhteistä elintasoa jos haluaa tai sitten ei ja sijoittaa rahansa ihan itse.

Käyhän sitten sekin, että käytettävissäsi oleva neliömäärä on sama?



Eli minulla on työhuone ja harrastushuone, sinulla ei ole.

Jos neliöitä lähdetään sijoittamaan niin itse tietysti sijoitan neliöni omaan makuuhuoneeseeni ja työhuoneeseeni ehkä muutaman keittiöön niinkuin nykyäänkin. Saat pitää linnasi muut tilat ihan itselläsi tai no sinun kanssa ei edes tuota vierailuoptiota ole.

Kuulostat tyypiltä jonka kanssa yhteiselo ei toimi koska etsit ilmeisesti joko kotiorjaa tai muuten henkilöä josta pääasiassa hyödyt. Sääli sitä henkilöä, joka haksahtaa sinun kanssasi yhteen.

En. En ikinä halua asua yhdenkään miehen kanssa. Olen mieluummin köyhä. 

En muuttaisi naisena koskaan avoliittoon, ellei mies olisi sitoutunut kanssani avioon. En luopuisi vapaudestani, itsemääräämisoikeudestani, omasta tilastani sellaisen miehen puolesta, joka ei rakasta minua kuin vaimoaan

Kämppissuhteeseen sopii paremmin nainen, sillä nainen kunnioittaa sinun tilaasi, esineitäsi, sukuelimiäsi, jne. eikä yritä r aiskata ja hyväksikäyttää sinua jatkuvalla syötöllä

Ylipäätään saman katon alle ei pitäisi muuttaa. Pilaa suhteen.

Vierailija kirjoitti:

kyllähän siinä on taloudellisen väkivallan riski...

 

Ei pidä antaa tilanteen siihen mennä, itsestä kiinni

Minulla tilanne että minä omistan ison asunnon ym. muuta ja seurustelukumppani vähemmän, mutta en hakenutkaan rahaa tai lisästatusta, vaan IHMISEN, joka miellyttää

t.Nainen

 

Vierailija kirjoitti:

Mikä ettei, kunhan sovitaan säännöistä. Toinen maksaa asuntonsa kulut ja lainat. Ruoka ja juoksevat kulut menee puoliksi tai kulutuksen mukaan jos kulutustavoissa on huomattavaa eroa. Yhteinen elintaso pidetään sellaisena että minullekkin jää rahaa omiin tarkoituksiin samoin kuin nyt. Hän tietysti saa omalla kustanuksellaan nostaa yhteistä elintasoa jos haluaa tai sitten ei ja sijoittaa rahansa ihan itse.

"Vuokraksi" ts. minun osuudekseni asunnon kiinteistä kuluista voidaan sopia maksimissaan summa, joka jää nykyisen vuokra-asunnon vuokrasta kun siitä vähennetään nykyiset tuet. Käytännössä minun kokonaismenot ja kokonaistulot eivät muutu asumisjärjestelyn muutoksessa.

Tämä järjestely ei vaikuta kotitöiden jakaantumiseen, eikä mihinkään muuhunkaan, kumpikin tekee minkä pystyy.

Jos ei tähän halua riitä niin kumpikin pitää omat asuntonsa ja vieraillaan sitten vuoronperään toisillamme.

Sinun menosi eivät muutu, mutta mies hyötyy sinusta taloudellisesti ja seksuaalisesti. Menetät itsemääräämisoikeutesi, rauhasi ja oman tilasi

Hyvä nyrkkisääntö on, että jos et halua kutsua miestä sinun kotiisi 24/7 visiitille vaan haluat viettää omaakin aikaasi, älä edes harkitse yhteistä asuntoa

Oletteko harjoitelleet, kunnioittaako mies sinun tarvettasi olla esim. koskematon? Tiedätkö, onko hän ympäri vuorokauden hyväntuulinen ja kuinka usein hänen täytyy tyhjentää pussinsa? Oletko varautunut siihen, että sinä olet tuo pussientyhjennyskohde, tai että hän katsoo silmiesi alla pornoa? Oletko varautunut miehen mölyhaittaan, hajuhaittaan, hapen kulutukseen? Pystytkö olemaan itse rento 24/7 hänen seurassaan, vai koetko lievää stressiä välillä tai jopa koko ajan? 

Oletteko riidelleet: miten mies käyttäytyy tilanteissa, joissa ei saa tahtoaan läpi. Huomioiko hän sinua eli tekeekö itselleen epämiellyttäviä tai -edullisia asioita, jos ne ovat sinulle tärkeitä tai tarpeellisia? 

Yhdessä asuminen voi tarkoittaa käytännössä kokoaikaista seks.hyväksikäyttöä. Miten huolehditte ehkäisystä, joudutko syömään steroideja miehen lekotellessa luonnon tilassaan, siitäessään sinua satoja, tuhansia kertoja? Haluatko itse todella tätä, vai haluaisitko että sinunkin seksuaalisuuttasi (äitiys) kunnioitettaisiin? Mikä ylipäätään on yhteenmuuton tarkoitus - joku selittämätön vetovoimako vai yhteinen, suunniteltu tulevaisuus, joka syvenee avoliitosta avioliitoksi yhdessä sovitulla aikataululla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä ettei, kunhan sovitaan säännöistä. Toinen maksaa asuntonsa kulut ja lainat. Ruoka ja juoksevat kulut menee puoliksi tai kulutuksen mukaan jos kulutustavoissa on huomattavaa eroa. Yhteinen elintaso pidetään sellaisena että minullekkin jää rahaa omiin tarkoituksiin samoin kuin nyt. Hän tietysti saa omalla kustanuksellaan nostaa yhteistä elintasoa jos haluaa tai sitten ei ja sijoittaa rahansa ihan itse.

 

Sinun menosi eivät muutu, mutta mies hyötyy sinusta taloudellisesti ja seksuaalisesti. Menetät itsemääräämisoikeutesi, rauhasi ja oman tilasi

Hyvä nyrkkisääntö on, että jos et halua kutsua miestä sinun kotiisi 24/7 visiitille vaan haluat viettää omaakin aikaasi, älä edes harkitse yhteistä asuntoa

Oletteko harjoitelleet, kunnioittaako mies sinun tarvettasi olla esim. koskematon? Tiedätkö, onko hän ympäri vuorokauden hyväntuulinen ja kuinka usein hänen täytyy tyhjentää pussinsa? Oletko varautunut siihen, että sinä olet tuo pussientyhjennyskohde, tai että hän katsoo silmiesi alla pornoa? Oletko varautunut miehen mölyhaittaan, hajuhaittaan, hapen kulutukseen? Pystytkö olemaan itse rento 24/7 hänen seurassaan, vai koetko lievää stressiä välillä tai jopa koko ajan? 

Oletteko riidelleet: miten mies käyttäytyy tilanteissa, joissa ei saa tahtoaan läpi. Huomioiko hän sinua eli tekeekö itselleen epämiellyttäviä tai -edullisia asioita, jos ne ovat sinulle tärkeitä tai tarpeellisia? 

Yhdessä asuminen voi tarkoittaa käytännössä kokoaikaista seks.hyväksikäyttöä. Miten huolehditte ehkäisystä, joudutko syömään steroideja miehen lekotellessa luonnon tilassaan, siitäessään sinua satoja, tuhansia kertoja? Haluatko itse todella tätä, vai haluaisitko että sinunkin seksuaalisuuttasi (äitiys) kunnioitettaisiin? Mikä ylipäätään on yhteenmuuton tarkoitus - joku selittämätön vetovoimako vai yhteinen, suunniteltu tulevaisuus, joka syvenee avoliitosta avioliitoksi yhdessä sovitulla aikataululla?

"mutta mies hyötyy sinusta taloudellisesti ja seksuaalisesti. Menetät itsemääräämisoikeutesi, rauhasi ja oman tilasi"

Miten se että toinen omistaa asunnon vs asunto omistetaan yhdessä vaikuttaa tähän? Ihan samalla tavalla partneri menettää vastaavat asiat, näiden asioiden osittaista menetystä luonnollisesti tapahtuu kun muutetaan yhteen.

"Oletteko harjoitelleet, kunnioittaako mies sinun tarvettasi olla esim. koskematon?... " 

Tälläkään ei ole mitään tekemistä sen kanssa kuka omistaa asunnon ja käsiteltiin "Tämä järjestely ei vaikuta kotitöiden jakaantumiseen, eikä mihinkään muuhunkaan" lauseella. Ei yhteenmuuttaessa, vaikkakin toisen asuntoon, ole mitään tekoa "pussien tyhjennyksen" kanssa.

"Yhdessä asuminen voi tarkoittaa käytännössä kokoaikaista seks.hyväksikäyttöä...." 

Ompa sinulla kovin synkkä näkemys parisuhteesta, ikävien ihmisten kanssa olet ilmeisesti ollut tekemisissä. Itselläni ei ole noin kurjia ihmisiä ympärilläni enkä sellaisen kanssa edes lähtisi asumaankaan. Kysymys oli: "muuttaisitko köyhänä toisen omistamaan asuntoon" ei suinkaan "antaisitko itsesi orjan tai huonompaan asemaan asuinpaikan saadaksesi". Aina on mahdollisuus muuttaa pois ja ensimmäisen 1-3 vuoden yhdessäasumisen aikana kannattaa ehdottomasti tehdä se päätös jos toinen ei tunnu sopivalta.  

Vierailija kirjoitti:

kyllähän siinä on taloudellisen väkivallan riski...

 

Riskiä on jo siinä jos alkaa seurustelemaan.... Hyvät ihmiset. Älkää aina ajatelko pahimman kautta. Suurin osa suhteista on normaaleja. Niissä ei ole henkistä eikä fyysistä väkivaltaa. Puolin eikä toisin. Jos toinen muuttaa omistusasuntoon ihmisen kanssa jossa molemmat välittää ja rakastaa toista, niin mikä on OIKEA riski?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä ettei, kunhan sovitaan säännöistä. Toinen maksaa asuntonsa kulut ja lainat. Ruoka ja juoksevat kulut menee puoliksi tai kulutuksen mukaan jos kulutustavoissa on huomattavaa eroa. Yhteinen elintaso pidetään sellaisena että minullekkin jää rahaa omiin tarkoituksiin samoin kuin nyt. Hän tietysti saa omalla kustanuksellaan nostaa yhteistä elintasoa jos haluaa tai sitten ei ja sijoittaa rahansa ihan itse.

"Vuokraksi" ts. minun osuudekseni asunnon kiinteistä kuluista voidaan sopia maksimissaan summa, joka jää nykyisen vuokra-asunnon vuokrasta kun siitä vähennetään nykyiset tuet. Käytännössä minun kokonaismenot ja kokonaistulot eivät muutu asumisjärjestelyn muutoksessa.

Tämä järjestely ei vaikuta kotitöiden jakaantumiseen, eikä mihinkään muuhunkaan, kumpikin tekee minkä pystyy.

Jos ei tähän halua riitä niin kumpikin pitää omat asuntonsa ja vieraillaan sitten vuo

Käyhän sitten sekin, että käytettävissäsi oleva neliömäärä on sama?



Eli minulla on työhuone ja harrastushuone, sinulla ei ole.

"nostaa yhteistä elintasoa" - avainsanana yhteistä. Jos toisella on omat tilat ja toisella ei, tarkoittaa että elintaso ei ole sama.

Vastaus kysymykseesi on 'ei'. 

Millaisia ihmisiä täällä käy? Ensimmäisenä mietitään kuinka toisen omistusasuntoon muutettaessa alkaa henkinen ja fyysinen väkivalta sekä raiskaukset ja toisen eristäminen ulkomaailmasta. Suhteellisuuden taju on kadonnut täysin.