Muuttaisitko köyhänä seurustelukumppanin luo, jolla omistusasunto?

0/5

Seurustelukumppanilla on omistusasunto, enkä todellakaan ole muuttamassa.

Vierailija kirjoitti:

Seurustelukumppanilla on omistusasunto, enkä todellakaan ole muuttamassa.

Miksi et? Entä sitten jos suhde vakiintuu?

kyllähän siinä on taloudellisen väkivallan riski...

Vierailija kirjoitti:

Seurustelukumppanilla on omistusasunto, enkä todellakaan ole muuttamassa.

Minulla oli sinun kaltainen tyttöystävä ainoalla erolla että hän halusi puolet talosta. Siinä vaiheessa kun aloimme tekemään kauppakirjaa minkä perusteella sovitaan summa millä se ostaa puolet siittä alkoi kauhea riitä kun tämän naisen mielestä minun olisi pitänyt antaa ilmaiseksi hänelle puolet talosta mutta kuitenki niin että minä vieläkin maksan kaikki taloon liittyvät maksut yksin. Jostain kumman syystä jätin sen gold diggerin. Kehtasi vielä erossa vaatia minua ostamaan hänet ulos talosta mistä se ei koskaan halunnut ostaa osuutta. Hauskinta tässä vaatimuksessa oli seettä olimme siinä vaiheessa seurustellutvuoden emmekä me oltu edes kihloissa mutta hänen mielestä pelkkä seurustelu takaa naiselle samat oikeudet erossa kun mitä on vaimolla olisi ollut eli puolet miehen keräämästä omaisuudesta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seurustelukumppanilla on omistusasunto, enkä todellakaan ole muuttamassa.

Miksi et? Entä sitten jos suhde vakiintuu?

Paljon syitä, syrjässä, vetoinen, ei mene kaupaksi, eikä muuttaminen sovi elämäntilanteeseeni. Voimme vuoroin vierailla, ja näin on hyvä.

Paljonko maksat asumisesta? Jos reippaasti, niin olet edelleen puilla paljailla kun eroatte - joudut ulos ehkä äkistikin, eikä sinulla ole edes takuuvuokraan rahoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seurustelukumppanilla on omistusasunto, enkä todellakaan ole muuttamassa.

Minulla oli sinun kaltainen tyttöystävä ainoalla erolla että hän halusi puolet talosta. Siinä vaiheessa kun aloimme tekemään kauppakirjaa minkä perusteella sovitaan summa millä se ostaa puolet siittä alkoi kauhea riitä kun tämän naisen mielestä minun olisi pitänyt antaa ilmaiseksi hänelle puolet talosta mutta kuitenki niin että minä vieläkin maksan kaikki taloon liittyvät maksut yksin. Jostain kumman syystä jätin sen gold diggerin. Kehtasi vielä erossa vaatia minua ostamaan hänet ulos talosta mistä se ei koskaan halunnut ostaa osuutta. Hauskinta tässä vaatimuksessa oli seettä olimme siinä vaiheessa seurustellutvuoden emmekä me oltu edes kihloissa mutta hänen mielestä pelkkä seurustelu takaa naiselle samat oikeudet erossa kun mitä on vaimolla olisi ollut eli puolet miehen keräämästä omaisuudesta<

Ja tämä loistovalintasi liittyy minuun miten? Aivan, ei yhtään millään tavalla.

Itsenäisyys kannattaa säilyttää niin kauan että mies tahtoo kosia ja oikeasti pitää naisestaan huolta. Ja silloinkin katsoa tarkkaan ettei ole toksisia/narsistisia piirteitä. Huonosta suhteesta on hankalaa päästä eroon ja köyhänä vielä pahempaa.

Minä muutin miesystävän taloon, en niinkään köyhyyden, vaa silloisen rakkauden takia. Osallistuin juokseviin kuluihin ja maksoin vähän enemmän ruuista ym. Ero tuli, muutin sitten veks. Monesta asiasta riideltiin ja syyteltiin eron aikaan, muttei raha-asioista, koska tuo meidän asumisjärjestely oli molemmille reilu ja toimiva.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seurustelukumppanilla on omistusasunto, enkä todellakaan ole muuttamassa.

Minulla oli sinun kaltainen tyttöystävä ainoalla erolla että hän halusi puolet talosta. Siinä vaiheessa kun aloimme tekemään kauppakirjaa minkä perusteella sovitaan summa millä se ostaa puolet siittä alkoi kauhea riitä kun tämän naisen mielestä minun olisi pitänyt antaa ilmaiseksi hänelle puolet talosta mutta kuitenki niin että minä vieläkin maksan kaikki taloon liittyvät maksut yksin. Jostain kumman syystä jätin sen gold diggerin. Kehtasi vielä erossa vaatia minua ostamaan hänet ulos talosta mistä se ei koskaan halunnut ostaa osuutta. Hauskinta tässä vaatimuksessa oli seettä olimme siinä vaiheessa seurustellutvuoden emmekä me oltu edes kihloissa mutta hänen mielestä pelkkä seurustelu takaa naiselle samat oikeudet erossa kun mitä on vaimolla olisi ollut eli puolet miehen keräämästä omaisuudesta<

Uskomattoman törkeän ja tyhmääkin tyhmemmän naisen olit löytänyt jos tämä oli tositarina.

Naisen hypergamia taas ei kelpaa samantasoinen vaan pitää olla rikkaampia.Rahankuva silmissä van juostaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seurustelukumppanilla on omistusasunto, enkä todellakaan ole muuttamassa.

Minulla oli sinun kaltainen tyttöystävä ainoalla erolla että hän halusi puolet talosta. Siinä vaiheessa kun aloimme tekemään kauppakirjaa minkä perusteella sovitaan summa millä se ostaa puolet siittä alkoi kauhea riitä kun tämän naisen mielestä minun olisi pitänyt antaa ilmaiseksi hänelle puolet talosta mutta kuitenki niin että minä vieläkin maksan kaikki taloon liittyvät maksut yksin. Jostain kumman syystä jätin sen gold diggerin. Kehtasi vielä erossa vaatia minua ostamaan hänet ulos talosta mistä se ei koskaan halunnut ostaa osuutta. Hauskinta tässä vaatimuksessa oli seettä olimme siinä vaiheessa seurustellutvuoden emmekä me oltu edes kihloissa mutta hänen mielestä pelkkä seurustelu takaa naiselle samat oikeudet erossa kun mitä on vaimolla olisi ollut eli puolet miehen keräämästä omaisuudesta<

Tais olla tyttös tuskin peruskoulunkäynnyt.Udein tyhmyys ja köyhyys kulkevat käsikädessä.

Mielenkiintoista näissä kuvioissa on tämä:

Kun nainen muuttaa miehen taloon, on naiselle epäreilua ellei nainen saa puolta talon omistuksesta vaikke maksa puolta asuntolainasta. Koska taloudellinen väkivalta.

Kun mies muuttaa naisen taloon, on naiselle epäreilua kun mies saa asua halvemmalla.

Nainen on aina se jonka pitäisi hyötyä järjestelystä, ja miehen ollessa varakkaampi, naisen olisi hyödyttävä reippaasti.

Hmm. En haluaisi asua ja elää "vain" tosien armoilla. Tällä hetkellä minulla ei olisi varaa ostaa osaa hänen (mahdollsien omistuasuja kumppanin) omistusasunnosyta, enkä kuvittele, että hän hyväksyisi täysin vastikkeettoman asumsieni, joten millä minä asumsieni maksaisin hänelle? - Ja eikö tuossa ole myös s riski. että Kela katsoisi meidät pariskunnaksi, jolloinen  en saisi ehkä asumistukeakaan....

Eikö joku muka muuttaisi  seurustelukumppanin  omistusasuntoon?

Ööööh,mitä ihmettä?

Tottakai kannattaa muuttaa seurustelukumppanin omistusasuntoon!

Vierailija kirjoitti:

Eikö joku muka muuttaisi  seurustelukumppanin  omistusasuntoon?

Ööööh,mitä ihmettä?

Tottakai kannattaa muuttaa seurustelukumppanin omistusasuntoon!

Etkö ihan oikeasti kykenen näkemään siinä, mitään riskejä, jos seurusteluakin takana vasta puolivuotta ja taloudellinen tilanne muuttajalla ja se kenen luokse hän mahd vosii muuttaa olisi huomattava?

Sinkkumies,

Vierailija kirjoitti:

Hmm. En haluaisi asua ja elää "vain" tosien armoilla. Tällä hetkellä minulla ei olisi varaa ostaa osaa hänen (mahdollsien omistuasuja kumppanin) omistusasunnosyta, enkä kuvittele, että hän hyväksyisi täysin vastikkeettoman asumsieni, joten millä minä asumsieni maksaisin hänelle? - Ja eikö tuossa ole myös s riski. että Kela katsoisi meidät pariskunnaksi, jolloinen  en saisi ehkä asumistukeakaan....

Tietenkin maksat asumisesta, reiluin ei ole puolet juoksevista, sillä tienaat paljon vähemmän etkä ole ollut asuntoa valitsemassa. Mieluiten tulojen mukaan prosentuaalisesti jaettuna ja toki Kela katsoo teidät pariksi, sitähän te olette saman katon alla.

On niissä asunnon omistajissakin köyhiä.

Vierailija kirjoitti:

On niissä asunnon omistajissakin köyhiä.

Ja osa heistä haluaisi mielellään toisen, joka maksaisi osan hänen menoistaan.....  On totta, että sinkkuna on suhteellisest kalleinta; tai no totta kai pariuhteessa eläminen voi olla vähintään yhtä kallista, jos ollaan paljossa erimieltä mihin rahaa käyetään tai ollaan käyttämättä. Mutta minusta pariskunta, jossa ei ole mitään yhteistä ja jaettua ovat enempi kämmpiset kuin toisistaan välittävä (romanttinen) pariskunta.