Lue keskustelun säännöt.
Millaisen ihmisen/perheen on järkevää asua syrjässä?
16.02.2025 |
Talon osto pian edessä. Houkuttaisi ostaa koti syrjäisestä paikasta. Haluaisin tilaa lemmikeille jotka ovat tärkeässä osassa elämääni. Että saisivat ulkoilla omassa pihassa ilman häiriöitä. Itse rakastan hiljaisuutta eikä autolla kulkeminen ole ongelma. Toisaalta taas sitten se, että meillä on yksi lapsi ja mahdollisesti lisää tulossa. Onko liian hankalaa ja kurjaa jos minnekään ei pääse ilman kuljetusta ja naapurissa ei välttämättä ole kavereita lähimaillakaan? Että olisiko vaan helpompaa asua "kylällä". Maaseudulla asuminen joka tapauksessa on tuttua, sekä ihan syvältä maaseudulta että taajamasta. Kertokaa plussia ja miinuksia jos olette olleet samanlaisen päätöksen äärellä.
Kommentit (14)
Elin lapsuuteni maalla "syrjässä", ja lapselle se oli kyllä tosi kurjaa.
Kun yo-kirjoitusten jälkeen pääsin muuttamaan pois kotoa, muutin ison kaupungin keskustaan enkä ole koskaan haikaillut täältä pois (enkä haikaile, vaikka olen jo eläkeläinen).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun molemmat lapset ovat tykänneet asua syrjässä, etenkin nuorempi, joka aina oikein hehkuttaa sitä, miten kiva on asua täällä. Että ei se automaattisesti ole lapselle mikään kauhistus.
Muutin pois maaseudulta 16-vuotiaana. Oli melko mitäänsanomaton lapsuus. Kapungista sain heti kavereita ja harrastuksia.
Vierailija kirjoitti:
Elin lapsuuteni maalla "syrjässä", ja lapselle se oli kyllä tosi kurjaa.
Kun yo-kirjoitusten jälkeen pääsin muuttamaan pois kotoa, muutin ison kaupungin keskustaan enkä ole koskaan haikaillut täältä pois (enkä haikaile, vaikka olen jo eläkeläinen).
Niin mistäs sen tietäisi kenelle on kurjaa ja kenelle ei. Minä asuin lapsuuteni pienessä kylässä järven rannalla ja ympäristönä se oli parasta mitä voin toivoa. Toisaalta sillä kylällä asui myös paljon ikäisiäni lapsia, nykyään ei juuri ketään. Ap
Nykyään ei syrjäkylillä valitettavasti lapsia ole. Eikä sen myötä tietysti koulujakaan.
Mutta jos olet ap varma, että lapsesi on yksin viihtyvää nörttityyppiä eikä välitä siitä, että koulukuljetukseen menee esimerkiksi tunti aamuin illoin, voitte toki ostaa talon "syrjästä".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elin lapsuuteni maalla "syrjässä", ja lapselle se oli kyllä tosi kurjaa.
Kun yo-kirjoitusten jälkeen pääsin muuttamaan pois kotoa, muutin ison kaupungin keskustaan enkä ole koskaan haikaillut täältä pois (enkä haikaile, vaikka olen jo eläkeläinen).
Niin mistäs sen tietäisi kenelle on kurjaa ja kenelle ei. Minä asuin lapsuuteni pienessä kylässä järven rannalla ja ympäristönä se oli parasta mitä voin toivoa. Toisaalta sillä kylällä asui myös paljon ikäisiäni lapsia, nykyään ei juuri ketään. Ap
Älä ainakaan omien lapsuusmuistojen perässä muuta. Nykyään lapsia ei tuollaisilla alueilla liiemmin ole ja maailma on muuttunut paljon noista ajoista. Todennäköisyys kurjalle lapsuudelle on isompi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elin lapsuuteni maalla "syrjässä", ja lapselle se oli kyllä tosi kurjaa.
Kun yo-kirjoitusten jälkeen pääsin muuttamaan pois kotoa, muutin ison kaupungin keskustaan enkä ole koskaan haikaillut täältä pois (enkä haikaile, vaikka olen jo eläkeläinen).
Niin mistäs sen tietäisi kenelle on kurjaa ja kenelle ei. Minä asuin lapsuuteni pienessä kylässä järven rannalla ja ympäristönä se oli parasta mitä voin toivoa. Toisaalta sillä kylällä asui myös paljon ikäisiäni lapsia, nykyään ei juuri ketään. Ap
Älä ainakaan omien lapsuusmuistojen perässä muuta. Nykyään lapsia ei tuollaisilla alueilla liiemmin ole ja maailma on muuttunut paljon noista ajoista. Todennäköisyys kurjalle lapsuudelle on isompi.
Toisaalta internet ja etäyhteydet ovat parantuneet, joten kanssakäyminen kavereiden kanssa mahdollista paremmin kuten maailman tutkiminen ja tietyt harrastukset. Mutta harrastukset joissa tarvitaan paikallaoloa kaukana jos haluaa jotain erityistä. Riippuu aika paljon paikasta, vanhempien viitseliäisyydestä, kekseliäisyydestä ja lapsesta itsestään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elin lapsuuteni maalla "syrjässä", ja lapselle se oli kyllä tosi kurjaa.
Kun yo-kirjoitusten jälkeen pääsin muuttamaan pois kotoa, muutin ison kaupungin keskustaan enkä ole koskaan haikaillut täältä pois (enkä haikaile, vaikka olen jo eläkeläinen).
Niin mistäs sen tietäisi kenelle on kurjaa ja kenelle ei. Minä asuin lapsuuteni pienessä kylässä järven rannalla ja ympäristönä se oli parasta mitä voin toivoa. Toisaalta sillä kylällä asui myös paljon ikäisiäni lapsia, nykyään ei juuri ketään. Ap
Älä ainakaan omien lapsuusmuistojen perässä muuta. Nykyään lapsia ei tuollaisilla alueilla liiemmin ole ja maailma on muuttunut paljon noista ajoista. Todennäköisyys kurjalle lapsuudelle on isompi.
Toisaalta int
Oikeiden kavereiden kanssa vietetään aikaa yhdessä eikä notkuta tietokoneen ääressä lihoamassa. Kuulostaako tuo sinusta oikeasti hyvältä lapsuudelta?
Jotain siltä väliltä? Kohtalaisen kokoinen kunta niin lähellä palveluitakin on jo "maalla" ja voi löytää rauhallisen asuinpaikan. Kuitenkin lapsi voi pyöräillä kavereille ja kouluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oikeiden kavereiden kanssa vietetään aikaa yhdessä eikä notkuta tietokoneen ääressä lihoamassa. Kuulostaako tuo sinusta oikeasti hyvältä lapsuudelta?
No tuossa olikin se, että se mahdollistaa asioita joten turha heti vetää herneitä nenään, ettei muka olisi muutakin tekemistä. Ja kuinka usein kaupunkilaisetkaan lapset hengaa kavereiden kanssa vaan heitä rahdataan vanhempien avulla harrastuksiin. Mutta joo, maallahan ei voi harrastaa mitään, tehdä mitään jne. ja ainoa oikea asuinpaikka on kaupunki täällä vauvalla. Ja mikä ihmeen lihoaminen, mitä se on?
Vierailija kirjoitti:
Oikeiden kavereiden kanssa vietetään aikaa yhdessä eikä notkuta tietokoneen ääressä lihoamassa. Kuulostaako tuo sinusta oikeasti hyvältä lapsuudelta?
No tuossa olikin se, että se mahdollistaa asioita joten turha heti vetää herneitä nenään, ettei muka olisi muutakin tekemistä. Ja kuinka usein kaupunkilaisetkaan lapset hengaa kavereiden kanssa vaan heitä rahdataan vanhempien avulla harrastuksiin. Mutta joo, maallahan ei voi harrastaa mitään, tehdä mitään jne. ja ainoa oikea asuinpaikka on kaupunki täällä vauvalla. Ja mikä ihmeen lihoaminen, mitä se on?
Ainakin oma lapsi kulkee jatkuvasti julkisilla harrastuksiin ja kavereiden luokse. Maalla istuisi varmaan koko nuoruutensa tietokoneella. Oikein puistattaa, kun asiaa miettii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ei haittaa olla kaikesta automatkan päässä, niin sitten maalla asuminen voi olla ihan mukavaa. Onhan siellä yleensä rauhallista, ellei naapurissa satu asumaan vaikka joku, jolla on pihalla alituiseen räksyttävä koira tai joku pärrää mopolla tms. ympäriinsä. Näitä voi toki olla taajamissa ja kaupungissakin.
Lapsesta ei välttämättä ole kivaa, jos ei asu lähellä yhtään kaveria ja koulumatka on väkisinkin pidempi, ja se pitää kulkea bussilla tai taksilla.
Itse asuin maaseudulla lapsuuden, nuoruuden ja aikuisuuden. Rauhallisuus on plussaa ja sopii ihmisille, joilla ei ole tarvetta koko ajan harrastaa jotain outoa lajia. Luontoihmiset ja eläinrakkaat viihtyvät. Sosiaalisille ihmisille ei sovi, jos ei kestä yksinoloa. Kouluun on pitkä matka ja koulupäivät venyvät pitkiksi.
Asukaa sivistyksen parissa ja muuttakaa skutsiin sitten kun pesä on tyhjentynyt.