Minua ei haittaa enää alakerran lapsiperheen melu - olenko psykoosissa?

Seitsemisen vuotta sitä nyt kuunnellut, kun aina syntyy uusia pienokaisia. Melua, kiljuntaa, jokapäiväiset huutoriidat, kylpyhetket joissa kolistaan, loristaan ja kalkatellaan laulaen, luultavasti yksijalkaiset kaksoset jotka kulkevat hyppimällä paikasta toiseen...

Ennen tulin hulluksi. Nyt on vain silleen "so?". Ja kaiken päälle: jopa pidän siitä että on elämää, vaikka se ei tietty minun elämääni elävöitä muuten kuin ääninä.

Mikä voi olla vialla?