*HEINÄMAMMAT-06 Maaliskuun turinoita...:-)

nyt on aikaa ja voimia kirjoitella.



paranin nyt siis lopullisesti siitä noroviruksesta. 5 päivää se kaikkiaan kesti. muut ovat siltä vielä säästyneet ja toivottavasti säästyvätkin. aamulla jaksoin jo tyttöjen kanssa ulos ja oli ihanaa saada raitista ilmaa. :)



muutenkin näyttää paljon valoisammalta. keskusteluyhteys mieheen on saatu ja yhteistä säveltä nyt jo uudestaan viritelty. :) Mean allergiat tällä hetkellä ok ja muutama uusi hedelmä saatu ruokavalioon lisää. :) mitään viljoja emme vieläkään ole saaneet neidille sopimaan mutta lihaa on annettu ja ne tuntuvat sopivan. :)



Mea tuntuisi siirtyvän yöllä yhteen syömiseen ja pariin muuhun heräämiseen ja siten yöunet ovat parantuneet. sen huomaa myös siitä että Mean aamutirsat (puoli tuntia klo9.30) ovat jäämässä pois. tänäänkin neiti oli sitten niin väsynyt että nukahti klo11 syliin ja siinä sitten puin nukkuvan vauvan ja heivasin pihalle nukkumaan. siellä tuo nyt nukkuu tyytyväisenä.



ihana oli ulkona ollessa huomata että kevät on tulossa! lumi on sulanut minun sairasteluni aikana jo tosi paljon ja lumettomia kohtia näkyy aika tiheään. :)



olikos täällä muita maitoallergikkoja? mietin tuossa että jokohan tuolle meidän menninkäiselle maistuisi jugurtti. soijapohjainen tietysti. yosa-jugurtit taisi niitä olla. pitää ensi kauppareissulla tutustua moisiin purnukoihin.



tuntuupa mukavalta kirjoitella tännekkin ilman syviä otsaryppyjä kun kaikki alkaa kopsahdella paikoilleen. :D



jatketaan siis kevään odotusta iloisin mielin! :D

Tytölle laitettiin eilen ne putket korviin. Hyvin meni toimenpide, vaikka herääminen olikin vaikeaa. Oli tainnut neiti saada vähän liikaa nukutusainetta, kun tuntiin ei kyennyt silmiään aukaisemaan ja itki raukka vaan pahaa oloaan:( Nyt on siis putket paikallaan ja äiti ja isi 500e köyhempiä;) No, eipä haittaa, jos yksikin tulehdus vältetään!



Poika oli taas tänään mun kanssa sairaalakeikalla, sydäntä ultrattiin, otettiin labroja ja ekg:tä. Hyvältä näyttää hänenkin osalta! Voisiko viimeinkin meidänkin arki alkaa luistaa ilman sairauksia, itkua ja valvomista? Voisikohan se olla mahdollista?? :)

Kevätkin tulee kohisten ja nostaa mielialaa. Kaverin häätkin ovat lauantaina ja päästään sinne ihan kahdestaan miehen kanssa. Ihanaa! vähän huolettaa miehen Meksikon reissu, joka kestää 10 päivää...että kuinka jaksan noiden kahden muksun kanssa kahdestaan yöt ja päivät, 24h/7? Lupasi mies mulle sitten ' oman reissun' kesäksi eli saan lähteä sitten vaikka jonkun kaverin kanssa viikoksi etelään ja hän jää lasten kanssa kotiin, jos haluan! =)



Meillä on 8kk lääkäri vasta 15.3 vaikka siis 8kk tuli täyteen jo maanantaina. ellu siis ryömii jo kovasti, mutta ei nouse konttausasentoon. Hampaita ei ole vieläkään yhtään, mutta hyvin uppoaa jo karkeampikin ruoka ja jopa ne kaupan 8kk soseet! Leipää neiti mussuttaisi enemmänkin jos viitsisi antaa. Banaanin annan jo käteen kokonaisena ja hyvin menee. Jos tulee liian iso pala suuhun, tyttö sylkee sen pois.



Olen miettinyt tässä töihinpaluuta ja lasten hoitomahdollisuuksia...mites teilä muilla? Onko töihinpaluu edessä ja milloin ja minne lapsi/lapset? Päiväkotiin, pph.lle, mummolle vai minne?

Mä löysin tästä läheltä sellaisen ryhmäperhepäivähoidon. Se kuullostaisi aika hyvältä ratkaisulta. Ettei ihan kuitenkaan pelkkä pph, jossa vaan esim 4 muksua vaan olisi sitten enemmän kavereita muttei kuitenkaan isoa ryhmää kuten päiväkodeissa yleensä on.



Tälläisiä mietteitä tällä kertaa...olen saanut ruukattua lasten unetkin ihanasti eli nyt nukkuvat yhtä aikaa pitkät unet! On tää luksusta, kun saa vaan hengailla netissä ja hörppiä kahveeta rauhassa:)



e&e 00706/0504

onpas meidän pinossa nyt hiljaista, nostanpa tätä ylös...:-)



T:tupuhupuna

tänään taas ollu vauhtipäivä ja nyt vasta koneelle ehtii.



joku mietti töihin paluuta. on se välillä mielessä käynyt mutta haluaisin hoitaa lapset silti kotona. eli silloin pitäisi tehdä työt iltaisin ja viikonloppuisin enkä halua luopua yhteisitä viikonlopuista... ja mietin myös asiaa siltä kantilta että haluanko olla täysillä lasten kanssa vai puolitehoilla lasten kanssa ja töissä... Mea on vielä niin pieni että päädyin siihen etten vielä palaa töihin. Millallakin alkaa syksyllä olemaan enemmän harrastus puuhaa (harjoituksia, turnauksia...) että haluan myös niissä olla mukana. rahallisesti voi tehdä vähän tiukempaa, ainakin aika ajoin, mutta kyllä me pärjätään. :) näin siis meillä.



jumprahuiti että tuolle Mealle on tulossa kova pää. ei usko kieltoja vaan hymyilee aurinkoisesti. vähän jos on neiti väsyneempi niin sitten kyllä pärähtää itku pienestäkin poikkipuolisesta sanasta.



Milla leikkii vähän väliä koiraa ja silloin tietysti " haukkuu" . no eikös tämä pienempi konttaa perässä ja räksyttää myös... välillä on siis melko eläimellistä menoa meillä...



mutta nyt hetkeksi huilimaan ja sitten nukkumaan. pitää tuo idols tulos kytätä telkkarista... ;)

Olimme vähän lomailemassa mummolakierroksella. Lapset tykkäsivät! Paitsi että esikko sairastui matkalla ilmeisesti influenssaan, korkeaa kuumetta on ollut nyt 4 päivää. Käytiin jo lääkärissäkin (TAAS, ei viikkoa ilman lääkärikäyntiä tässä perheessä), mutta ei ainakaan vielä ollut mitään muuta. Ei edes nenä vuoda, rohisee vain. Nyt onneksi on ollut tänään jo vähän virkeämpi ja syönytkin jotain. Mullakin iski matkalla poskiontelotulehdus. Joten meidän perheen miehet ovat ainoita terveitä. Toivottavasti tämä sairastelu pian loppuu!



Pikku-ukko istuu jo melkein itse. Vähän vielä tarvitaan lisää suojarefleksejä, jotta ihan ilman tukea pysyy pystyssä. Ja nauttii silminnähden uudesta katselukulmasta. Muutenkin ukkeli on nykyään NIIN hyväntuulinen, kun saatiin taas se korvapipi selätettyä.



Joku täällä kyseli töihin menemisestä. Mulla alkaa työt elokuussa ja toiveita on saada poika samaan perhepäivähoitopaikkaan kuin tyttökin. Ollaan tykätty hoitajasta kovasti. Nyt ukkeli heräilee ulkona täytyy mennä!

Päivyli

olen aina välillä käynyt lukemassa heinisten pinoa, mutta itse en ole ehtinyt kirjoitella pariin kuukauteen. Meidän neiti on ryöminyt jo kuukauden verran, ja konttaamista harjoittelee kovasti. Mutta vieläkin se on sellaista nytkyttämistä edestakaisin ja välillä sitten dyykkataan eteenpäin niin että on nenällään maassa ja sitten tulee itku... Muuten enimmät itkut ja marinat loppuivat siihen kun pääsi itse eteenpäin.

Seisomistakin jo harjoittelee, melkein pääsee jo seisomaan itse, vähän pitää antaa tukea käsistä.



Kuinka teidän muiden vauvelit syövät? Itse vielä imetän, ja olenkin tässä miettinyt pitäisikö noita imetyskertoja jo vähentää kun tuntuu ettei kiinteätä syö kovin paljoa. Laihtunutkin neiti on, mutta toisaalta eipä tyttö valveillaoloaikanaan paljoa paikallaan ole, joten energiaa kuluu.





Töihin olen palaamassa vasta vuodenvaihteessa, joten vielä saa pitkään olla kotona ja seurata tytön kehittymistä. Pitäisi varmaan syksyllä kehitellä jotain muutakin aktiviteettia, nyt käydään vaan kerran viikossa muskarissa. Puistoleikit tulevat varmaan ajankohtaisiksi sitten kun oppii kävelemään.



Hyvää viikonloppua kaikille!

Mukavaa että tuli taas uusi pino.

Iivolle tuli vasta 7 kk täyteen tuossa 24.päivä,joten 8kk neuvolaan on vielä muutama viikko.Täti tuleekin yllättymään,niin huiman paljon on uusia juttuja iipan elämään tullut stten puolivuotis neuvolan.



Iippa istuu ihan itekseen ja konttaamaan lähti paripäivää ylitse 7kk ja heti kun sen taidon oppi niin alkoi harjoittelemaan tukea vasten ylösnousua ja seisomista,hitti sentäs..ja jätkähän on nopea,yht' äkkiä seisoo jossain ja innoissaan irroittaa kädet tietenkin :)



Puuro on kokenut meillä nyt inflaation,ei uppoa ei sitten millään.Ja vähän sama on kyllä kaikissa ruoissakin,ei malttaisi keskittyä.Annoin vettä ihan normi lasista ja sehän sujuikin ja pojasta oli hauskaa.



Noh,en nyt enempiä kerkiä höpöttämään,kun pikku-ukko nykii lahkeesta että ota äippä syliin....



Oumai ja Iivo himppa yli 7kk

Työasioita: Ilmoitin että alan tekemään keikkkaa iltaisin ja viikonloppuisin. Laskin juuri että kun palkasta vähentää junalipun sekä 3 lapsen päivähoitomaksut niin käteen jää vain muutama satanen enemmän kuin kodinhoidontuki. Sen muutaman satkun saa tekemällä keikkaa eikä tarvitse viedä ennen kuutta lapsia hoitoon. Tämäkin " riemu" tuli koettua viime keväänä. Ei ollut kivaa, ei lapsille eikä vanhemmille. Jokaisella perheellä on omanlainen tilanne johon jokaisen perheen pitää räätälöidä itselleen sopiva vaihtoehto. Se minua ärsyttää että kuulopuheiden mukaan päiväkotipaikka maksaa kunnalle enemmän kuin kodinhoidontuki. Miksi ei sitä samaa määrää voisi sijoittaa siihen että äideille annettaisiin paremmat taloudelliset edellytykset olla lapsien kanssa kotona jos näin he haluaisivat. Olen vain pieni ja tyhmä ihminen, ymmärtämättä suurempia asiakokonaisuuksia ;D Kai siinäkin joku juttu on mitä en ymmärrä, esim. verotulot.

Meillä on myös pienemmän syömisen kausi menossa. Liekö sitä että kun on ollut nuhaisena lohtutissillä koko yön, niin ei enää päivällä muu ruoka maita. Meillä siis käytössä peruna, lihat, kukkakaali, parsakaali, kesäkurpitsa, maito, päärynäsose, mustikka ja vadelma. Mikään vilja ei sovi. Aamulla ja illalla syödään perunahelmipuuroa voisilmällä, perunaa ja lihakastiketta, tai keittoa päiväruokina, välipalalla sitä päärynäsosetta. Eli kokolailla samaa ruokaa kuin muu (allerginen) perhe, mutta ilman suolaa. Perunahelmistä, perunajauhosta ja perunahiutaleista olen loihtinut pikku leipäsiä mitä myös mutustellaan antaumiksella.

Poika tulee siis 16 pvä jo sen 9kk, ja 20.3 on vasta lääkäri. Vaan mitäpä sitä nyt niin kiirehtimään. Kunnossahan tuo vesseli tuntuu olevan. Itsepäisyyteen ja uteliaisuuteen ei kai lääkärikään mitään mahda ;D

Ja muutenkin on ulkona niin ihana ilma että oltiin useampi tunti aamupäivällä ulkona :-) pikku-mies nukkui 3,5 tuntia vaunuissa :-) mutta kyllä sen jälkeen ruoka maistui herralle.



Niin ihmeellisiä nuo pikkuiset ovat kun kestävät kolhuja ja kumpsuja ym...samoin myös isommat lapset, ainakin meillä touhutaan välillä niin että oksat pois kun vauhti on hurjaa. Ja meidän neitistä on tullut varsinainen rasavilli, että kyllä kiipeää joka paikkaan (ikää 3 vuotta) ja tekee kaikki mitä isoveljensäkin tekee (5,5 vuotta), että kyllä välillä meininki on varsinaista sirkusta :-)



Tänään piti jo isommille lapsille kaivaa pyörät esiin ja hyvin tuo taas sujui ja kaupallekin oli mukava mennä reippaamaan tahtiin. Huomaa että tulee paljon enemmän ulkoitua kun kevät tulee ja lähenee.



Mutta nyt pikku-herra hermostuu...pitää mennä.



Aurinkoista päivän jatkoa!



Tupuhupuna

Onpas kulunut tovi kun viimeksi kirjoittelin, kun ulkona on niin ihana ilma, aurinko paistaa ja linnutkin livertävät niin keväisesti! Ja kovasti kevättä/kesää on kyllä odotettukin ;D



Meidän pikkuruisesta Monasta on tullut ihan mahdoton vauhtimimmi. Pari päivää sitten nousi seisomaan ensimmäistä kertaa ja ilme oli niin upean ihanan hämmentynyt ;D Ja nyt sitten noustaan vaikka minne ja jatkuvasti ja niitä kumpsuja tulee enemmän ja vähemmän. Minusta tuntuu, että en paljoa muuta ehdi tehdäkään kuin oikeasti jatkuvasti silmä kovana valvoa noita hurjimuksia. Hienoahan se tietenkin on, että kehitys etenee ja suloista seurata omia toheltavia kullannuppuja ;) Sellaisia touhutätejä noista kyllä tulee :D



Tytöt leikkivät paljon jo keskenään, mutta tavaroista tulee kiistaa usein ja Mona on oppinut ilmaisemaan tarpeitaan myös äänekkäämmin kuin ennen. Hassua, miten pikkuruinen pätkä voi jo ilmaista omaa tahtoaan, esim. toisen viedessä lelun katsotaan äitiin ja itketään, läähättää ja hymisee tissin nähtyään tai ruuallekin joskus nälkäisenä. Ihmeellistä, miten pieni voi jo tavallaan kommunikoida. Ja sitten kun on kakka niin ryömii kiireesti luokseni ja alkaa kiskoa housunpuntista naristen ;)



Meillä myös Isosisko on välillä aikasta mahdoton. Olen yrittänyt kovasti huomioida myös häntä, ottaa syliin yms. ja kauheita raivareita mitättömistä asioista. Lienevät normaaleja nekin? Suuttuu mahdottomasti jostain, huutaa, rimpuilee, yrittää purra yms raivoaa kamalasti.



Olen jotenkin näin sen käsittänyt, että jotain ahdistustaan lapsi kai tuolla purkaa. Olen pitänyt kunnolla kiinni vaan raivarin ollessa ja jotain kivaa yrittänyt jutella ja silittänyt vaikka vähän ja sen ohimentyä Sisko on kuin itse aurinkoinen pikku-enkeli. Tulee halaamaan ja joskus sanoo, että " kiitos äiti" . Ehkä jotain rajojen hakemista, omia hallitsemattomia tunnetiloja kenties? Ne kestävät n.15-20min. ja menevät sitten ohitse. Joskus vaan ottaa aivoon, eikä jaksaisi olla itse aina rauhallisena silloin.

Pitää varmaan ottaa puheeksi joskus neuvolassa...Pitäisi muistaa, että myös hän on vielä aika pieni kuitenkin.



Muuten täällä hurisee mukavasti, auringonvalo virkistää minua ihmeesti!

Toivotaan aurinkoisten kevätkelien jatkuvan!

t.Saraida + tytöt 2v7,5kk ja 7,5kk

Käytiin tänään 8 kk neuvolassa. Mitat 8,020 kg ja 72 cm. Korvat oli viimein terveet, onneksi. Eka kerta tänä vuonna kun korvia tutkiessa ei löydetä tulehdusta :)



Tyttö on melkoinen menijä. Konttaa ja nousee seisomaan tukea vasten, ottaa askeleita niin että pääsee esim. sohvapöydän päästä toiseen jos on jotain mielenkiintoista näkyvissä kuten kaukosäädin.



Hampaita on suussa neljä ja kuolan määrästä päätellen lisää tulossa. Syö vähän huonosti paitsi kaikkea sellaista mitä voi omin käsin popsia. Puuro on oikeastaan ainoa ruoka mitä syö edes jonkin verran lusikalla. Sormiruokaa olenkin yrittänyt tarjoilla sitten mahdollisimman monipuolisesti.

Rintamaidolla on edelleen vaikka syöttöhetket on välillä vähän hankalia. Ympäristö kiinnostaa ja isot veljet pitää melkoista elämää.



Yöllä nukkuu muuten hyvin paitsi jatkuvasti saa käydä kippaamassa pientä seisoskelijaa. Nukahtaa yleensä kuitenkin helposti uudestaan. Illalla nukahtaa iltatissin jälkeen n. klo 21. Syö kerran aikaisin aamulla n. klo 5 ja jatkaa unia noin kahdeksaan asti.



Aurinkoinen ilopilleri, melkoinen höpöttäjä ja varsin tempperamenttinen tapaus.



Virna & Vekkuli 8 kk

hirmuisen nopeasti aika menee. vastahan minä tuon puskin ulos ja nyt se kiipeilee ja seisoo välillä ilman tukea. meteli on myös välillä korvia huumaava kun neiti leikkii... :) enemmän kyllä aina huolestun kun on hiljaista koska silloin yleensä tapahtuu jotain kiellettyä.



tänään on siivoiltu ja tehty soseita taas pakkaseen valmiiksi. neiti ei tällä hetkellä malttaisi syödä ruokaa kun sen jälkeen saa " kaurakeksiä" . kaura siis ilmeisesti sopii Mealle. :D nyt pitäisi sitten siitä se puuro tehdä mutta veikkaan ettei neiti sitä suostu syömään. Milla taas oli vauva aikoinaan kova syömään puuroja.



nyt jatkamaan siivousta ja pyykin pesua.

Ennenkuin alan puhua suosikkiaiheestani, myöhäiset synttärionnittelut SURINAS:lle ja onnittelut myös kosinnan johdosta!



Meille on tulossa illalla vieraita, ja tarkoituksenani oli siivota. B-tyttö on kuitenkin päättänyt, että tänään kelpaa vain äidin syli, joten taitaa siivoushommat typistyä tältä(kin) päivältä paniikkiraivaukseksi, jossa enimmät tavarat työnnetään lipastonlaatikkoon ja suurimmat pölypallot pyyhkäistään hihalla juuri ennen vieraiden saapumista ;o). Mutta tyttö ainakin pysyy tyytyväisenä! Nyt hän istuu sylissä ja imee autuaana kengänpohjallista (oma kenkänsä, käyttämätön pohjallinen). Välillä pyörittelee sitä mietteliäänä ympäri ja pölöttää kovasti :o). Kyllä maailmassa on paljon ihmeellistä tavaraa :o)!



A-tyttö harjoittelee edelleen kovasti konttausasentoon nousua (tosin juuri nyt hän nukkuu), ja on mielestäni kehittynyt siinä huimasti parissa päivässä; nyt oikea asento löytyy jo useita kertoja päivässä. Eilen aamulla laitoin tytön lattialle vielä unipussissaan, tyttö yritti nousta konttausasentoon, mutta outo vaate luistikin lattialla enemmän kuin hän oletti, ja tyttö suorastaan singahti viitisentoista senttiä eteenpäin suoraan nenälleen. Alle sattui onneksi solumuovinen leikkimatto eikä vahinkoa tullut. Hetken aikaa tyttö tuijotteli mattoa ja käsiään, eikä uskaltanut kokeilla uudelleen :o).



Myös istumisessa on tapahtunut kehitystä, tyttö on tajunnut, ettei kovin kaukana olevia tavaroita kannata tavoitella vaan tyytyä ennemmin vaikka leikkimään käsillään. Tänään tyttö oppi, ettei istuessa kannata rapsutella nenäänsäkään, sillä silloin kaatuu myös. Parin kokeilun, kaatumisen ja itkun jälkeen tyttö pyrkikin jo syliin raapimaan kutisevaa nenäänsä :o). Aivan liikkumatta pysyy siis parhaiten istuallaan, ja tälläisessä varovaisessa asennossa hän pysyy pystyssä pitkiäkin aikoja. B-tyttö, joka kotioloissa tunnetaan myös nimellä Neiti Nuudeli ;o), ei ole istumisjuttuja vielä hoksannut, vaan kaatuu joka suuntaan yhtä helposti. Jalat jäävät usein mutkalle vartalon alle ja apua huudetaan nenä matossa :o)... A-tyttö on tytöistä jämäkämpi ja ottaa jaloillaan vastaan, jos hänet laittaa seisomaan, B-tyttö koukistaa edelleen polviaan (keitettyjä nuudeleita siis...). Tämä tuntuu hieman kummalliselta, sillä B-tyttö on aina ollut jäykkäkoipi ja kova ojentelemaan jalkojaan suoraksi (eikä niitä ihan hevillä taivutetakaan...). Mutta kaikki aikanaan, eilen näin hänen kerran nousevan konttausasentoon, kun oli ensin aikansa tarkkaillut siskoaan. Ilmeisesti hän odottaa, että sisko selvittää ensin, MITÄ tällä uudella asennolla voi tehdä... Peruuttelunkin hän oppi siskoltaan.



Molemmat tytöt ovat löytäneet jalkansa vajaa kuukausi sitten. Jossain vaiheessa ihmettelin, kun kumpikaan ei koskaan leikkinyt varpaillaan, jota olin aina pitänyt " perusvauva" -juttuna. B-tyttö alkoi joulun tienoilla ojentaa oikeaa jalkaansa sivulle suoraksi ja tuijotella sitä mietteliäästi joka joutohetki. PARIN KUUKAUDEN pohdinnan jälkeen jalalle löytyi käyttöä, ja se laitetaan nyt suuhun myös ruokaillessa. A-tyttö alkoi matkia heti, ja tarttuu jalkoihinsa aina kun selälleen sattuu jäämään. B käyttää jalkojaan myös käsien tapaan, ja siirtelee niillä tavaroita lähemmäksi käsiään. Hän on vauvoista selvästi notkeampi vaikkei A:kaan ihan jäykimmästä päästä ole (tytöt ovat ruumiinrakenteeltaan hyvin erilaisia, A on pyöreä ja pehmeä jötikkä, B pitkäraajainen ja

jäntevä(nnäköinen).)



Eilen oli ruuan suhteen loistopäivä: A-tyttö söi melkein kokonaisen pikkupurkillisen herne-porkkanasosetta, jota olin maidollani terästänyt. Lauantaina ostin vihdoin rintapumpun, kun jo välillä lupaavalta vaikuttanut soseiden maistelu tyssäsi tyystin. Makeat soseet menevät hyvin alas, mutta vihannespuolella on ongelmia. Pitää nyt kokeilla, josko äidinmaito tosiaan toisi ratkaisun pulmaan vai johtuiko eilinen innokas syöminen vain vihannessoseen makeudesta. B:llä oli vähän huonompi tuuri, hän meinasi tukehtua omenaan. Yritän nyt syöttää tytöt yksi kerrallaan, sillä kahta yhtä aikaa syöttäessä sosetta löytyy tytöiltä korvista ja polvista ja itseltänikin kyynärpäihin asti. Kun kumpikin syö eri ruokaa, lusikoita pitää olla kaksi, ja etenkin se vasemmalla kädellä huidottava löytää lusikkansa usein hyvinkin yllättävistä paikoista... B-tyttöhän työntää peukalon suuhunsa joka lusikallisen jälkeen, mutta huutaa heti, jos lusikka ei ole odottamassa suun vieressä kun peukku sieltä lähtee. A-tyttö taas tarttuu lusikkaan ja suuttuu, kun se otetaan pois. Ajattelin sitten välipalalla antaa B:lle omenanpalasen imeskeltäväksi imetysvuoroa odotellessa. Pienet hampaat on tietenkin vain puremista varten, ja tyttö nirhaisi niillä heti irti suurehkon palasen, joka tietenkin meni kurkkuun. Onneksi istuin ihan vieressä, ja sain palasen heti pois (samalla tuli ainakin puoli purkillista juuri syötyä hedelmäsosetta...). Samalla kävi ilmi, että sittereiden solven saa kuin saakin auki yhdellä kädellä; olen tätä aiemmin luullut mahdottomaksi, mutta niin vain tapahtui, että koko ajan yhdellä kädellä pitelemäni tyttö päätyi syliini ja soljet retkottivat auki (ne olivat kunnolla kiinni alunperin). Kokeilin myöhemmin uudelleen, mutta en todellakaan onnistunut eikä minulla ole harmainta aavistusta, kuinka sen eilen tein. Hyvä kuitenkin tietää, että hätätilassa sekin onnistuu...



Jaahas, kaksi nälkäistä suuta kutsuu lusikkaa.



Oi-kukka & tyttäret

Meilläkin tulee huomenna " vauveliskalla" 8kk täyteen,niin ja kyllä se vanha klilsee pitää kutinsa,että kuinka aika meneekin näin nopeasti...

Äitiyslomakin loppuisi 7.4 mutta juuri eilen sovin ,että menen vasta elokuussa töihin takaisin. Kauhistuttaa kyllä välillä ajatus;olen ollut kotona marraskuusta 2004 lähtien,kun jäin keskimmäisestä mammalomalle. Tuntuu välillä,että mitäkähän sitä enää muistaa työstä mutta kai ne tulvahtaa taas mieleen.



Meillä yöt ovat nykyään aivan mahdottomia,heräilyä melkein tunnin välein ,ensin kyllä oli flunssakin ,joka vaikutti mutta nyt se on suurin piirtein ohi ja sama peli jatkuu. Ei kai auta kuin pitää jonkin sortin unikoulua jossain vaiheessa.



Joillakin heinäkuisillä ovat muksut jo aika vauhdissa,meillä ryömitään mutta pystyyn ei vielä pyritä. Tihutöitä on ehditty jo tekemään,kuten kukkapurkkien kaatamiset ja laatikoita tykätään vedellä edestakaisin.

Ruoka maistuu edelleen hyvin ja aivan kaiken sorttiset keitokset uppoavat.



Nyt kuuluu vaunuista ääntä ,pitää menna mutta mukavaa maaliskuuta kaikille heinäkuisille

meillä juhlitaan siis 8kk päivää tänään! joku muukin oli samalla päivämäärällä syntynyt eli ONNEA sinnekkin. ;)



ajattelin leipoa tänään omenapiirakan ja täytyy loihtia jotain mitä tuo menninkäinenkin voi syödä. aamulla annoin kaurapuuroa ja se upposi neitiin todella hyvin. :) siivotakkin taas pitäisi kun vieraitakin iltasella tulee... kummasti tuota hiekkaa kantautuu sisään näillä keleillä. :/



Mea on tänä aamuna päättänyt harjoitella ilman tukea seisomista vaikka tasan joka kerta kaatuukin. yleensä kuitenkin pyllylleen mutta välillä myös selälleen ja pää kopsuu lattiaan. :( pitäisiköhän tuolle ipanalle laittaa jääkiekkokypärä päähän? Milla, joka on oikea villikko, oli vauvana paljon varovaisempi kuin Mea, joka on taas muuten paljon arempi ja rauhallisempi kuin siskonsa.



Mea piti laulutuntia kun käytiin kaupassa. koko kaupassa olo ajan neiti lauloi niin kovaa kun vaan ääntä lähti. aluksi se oli ihan mukavaa, mutta alkoi kyllä aika nopeasti hävettää. hauskan näköinen tyttö kuitenkin oli kun lauloi kulmat kurtussa ja tunteella. :D moni mummeli pysähtyi neitiä ihastelemaan.



tämmöisiä tälle aamulle. nyt raivaamaan, imuroimaan ja leipomaan.

Joku muukin kirjoitti " uhmakkaista" sisaruksista, meillä on ihan sama juttu ja olen välillä aivan helisemässä 3v siskon kanssa. Välillä tyttö on kuin enkeli konsanaan mutta kyllä suurin osa päivästä menee tapellessa. Tuntuu ettei tyttö usko mitään puhetta, ei tottele, ei jäähytkään auta, huoh. Ja kämppä on koko ajan kuin pyörremyrskyn jäljiltä kun tyttö vähän puuhaa. Täytyyhän tässäkin vaiheessa jotain haastetta olla, vai mitä ;-) Meillä on 8kk täysi ja neuvola vasta 2 viikon päästä, mutta eiköhän painokin ole noussut tarpeeksi veikkaisin, kyllä tytsä sellaisen määrän ruokaa päivän aikana syö. Ja on alkanut nukkumaan älyttömän hyvin, herää vaan kerran yön aikana eikä edes tuttia huutele, ensin pari viikkoa heräsi aina klo 2 ja nyt sekin on siirtynyt klo 5 kun juo maitoa 100ml pullosta ja jatkaa uniaan. Täytyy tosiaan vaan nauttia nyt, ei kait tällainen luksus voi kauan jatkua...

Ryömitty on pitkään muttei ihan vielä kontata, koko ajan neiti kyllä on joko konttausasennossa ja sitten on ruvennut siitä istumaan lattialle sekä nousemaan polvien varaan portaille, ja nauttii aivan silminnähden! Ei ole enää meillä pikkuvauvaa, tuntuu aivan hassulta mitä vauhtia tuo kehitys nyt menee.

Mukavaa kevään odotusta kaikille!

Vähän myöhässä tosin (s 5.7) Neitin mitat olivatten: 7905g/70cm, pipo 42cm. Omaa käyräänsä menee nätisti, vaikka tosiaan aika pikkunen vielä on. Painoa oli 7kk neuvolasta tullut 900g, sinänsä ihan hyvin:)



Tänne ei mitään uutta. Muillakin tuntuu olevan välillä hermot tiukilla taaperoiden kanssa...On se vaan jännä, miten sitä joskus ajatteli, että ' sitten kun mulla on omia lapsia, niin ne ei ainakaan käyttäydy tuolla tavalla...heh



Niimpä niin...nyt sitä karjuu välillä pää punaisena yleiselläkin paikalla viidettä sadatta tuhannetta kertaa pojalle, että pois sieltä lammikosta, sulla ei ole kurahousuja...!!!!!!' kun mitään se ei usko. Tänään neuvolareissullakin jätkä painelee menemään minne sattuu pitkin käytäviä ja minä huudan ja juoken toisen perässä, vauva kainalossa...



' Innolla' odotan tytön uhmaikää..että onko se samanlaista ja tuleeko neidistä yhtä uhmakas...Toivottavasti ei ihan! Vaikka kaipa sitä sanotaan, että uhmaaminen on normaalia ja tervettä ja parempi niin, kuin ei uhmaa ollenkaan...Meidän pikkumies ei kyllä tule jäämään kenenkään tallattavaksi elämässään, on se sen verran isokokoinenkin ja vahva. Tuo luonne vielä siihen päälle, niin hyvin tulee pärjäämään!:)

Aurinkoista loppuviikkoa kaikille!



e&e 8,5kk/2v10kk

Nyt ehdin koneelle kun tämä päivä ollut hulinaa, kun rakas veljeni ilmoitti että tulee kihlattunsa kanssa vierailulle huomenna :-) siis ovat tervetulleita ja ihana nähdä pitkästä aikaa, mutta yksin kotosalla olen lapsien kanssa kun mies töissä niin ei oikein hommien teosta meinannut tulla mitään, kun pienimmäinen päätti että missään ei ole hyvä olla muualla kuin sylissä :-) mutta nyt siis kaikki valmista ja kaikki lapset nukkumassa!



Mutta nyt saunaan, mukavaa viikonlopun alkua kaikille!





Tupuhupuna ja Mikko sekä muut :-)

meillä viikonloppu etenee tutulla kaavalla. tänään illalla mennään minä ja minun perheeni sekä molemmat veljeni lapsineen saunomaan vanhempieni luokse. näin tehdään lähes joka viikonloppu. hulinaa siis riittää kun lapsia parhaimmillaan mukana 7. huomenna sitten taas suunnataan iltapäivästä jäähallille.



oltiin eilen illalla reippan tunnin lenkillä koko perhe. Milla pääsi ajamaan pyörällä kun jalkakäytävät jo puhtaat lumesta. Mea istui rattaissaan kovin tyytyväisenä koko matkan. ei malttanut edes nukahtaa pienille iltatorkuilleen kun oli niin paljon katseltavaa koko ajan. mukavaa oli.



yö menikin sitten minun ja Mean osalta huonommin. kokeiltiin neidille perunaa pitkästä aikaa ja se sitten herätteli ja itkututti meidän menninkäistä. hylätään siis taas peruna. :/ seuraavana kokeillaankin sitten omenaa ja kaurakin pitäisi koittaa vielä ennen meidän matkaa. onneksi tuo soijamaito on sopinut Mealle ja tietysti bataatti eli helposti saadaan aina nollattua tilanne jos joku ruoka ei sovikkaan. täytyykin kohta mennä keittelemään taas bataattia...



mukavaa viikonloppua kaikille :D

Meidan prinssille tuli 1. paiva 8 kk tayteen. Ryomii taaksepain ja liikkuu akselin ympari ja harjoittelee konttaamaan lahtoa. Iloinen ja aktiivinen pikkumies kasvaa kovasti. Utelias vaavi sai eilen antibioottikuurin korvatulehdukseen, ensimmainen meilla. Syomalakko tuli sen seurauksena. Hampaita tulee myos lisaa, kolmas nakyy alhaalla. Nuhaa ja yskaa meilla ollut jo melkein kuukauden ajan ja nyt sitten ns. jalkitautina tuo korvatulehdus.

Olen etsinyt ilta-ja viikonlopputoita ja olenkin menossa maanantaina haastatteluun. Mies hoitaisi poikaa kotona illat kun itsella saannollinen paivatyo. Sillai ei tarttis vieda vieraalle hoitoon. En raaski viela lahtea kokonaan toihin.

Tallaista meille kuuluu ja on mukava lukea muidenkin arkea joista monesti loytyy samoja piirteita kuin omasta!



Hyvaa kevaan odotusta kaikille!



makas