Lue keskustelun säännöt.
Oletteko te muut viisikymppiset aivan uupuneita ja paskana?
13.02.2025 |
Minä olen niin lopen väsynyt, että pelkään vajoavani psykoosiin.
Kommentit (91)
Omasta tyytymättömyydestään ja saamattomuudestaan innostuneet ihmiset katkeroituneena katsovat, kun elämä lipuu ohi. Uhriutuvat vihatessaan niitä, jotka ovat ottaneet oman elämänsä hallintaan. Ottakaa itseänne niskasta kiinni ja harrastakaa edes elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Omasta tyytymättömyydestään ja saamattomuudestaan innostuneet ihmiset katkeroituneena katsovat, kun elämä lipuu ohi. Uhriutuvat vihatessaan niitä, jotka ovat ottaneet oman elämänsä hallintaan. Ottakaa itseänne niskasta kiinni ja harrastakaa edes elämää.
En minä ainakaan ketään vihaa, en jaksa edes huomata muiden elämää.
Ei se iästä ole kiinni, onko paskana ja uupunut. Se on lähes aina omista valinnoista kiinni. Sairastumisille ei toki mitään voi, mutta sille voi miten niihin suhtautuu ja millaisia valintoja tekee edistääkseen hyvinvointiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omasta tyytymättömyydestään ja saamattomuudestaan innostuneet ihmiset katkeroituneena katsovat, kun elämä lipuu ohi. Uhriutuvat vihatessaan niitä, jotka ovat ottaneet oman elämänsä hallintaan. Ottakaa itseänne niskasta kiinni ja harrastakaa edes elämää.
En minä ainakaan ketään vihaa, en jaksa edes huomata muiden elämää.
Jos et jaksaisi, et olisi täällä. Täällähän pakostakin näkee myös muiden elämää tai vähintään heidän kertomaansa versiota siitä.
Vierailija kirjoitti:
Minun ongelmana on se, että olen niin turhautunut lähes kaikkeen, kiukustunut turhautumisesta kaikkeen, ja pelkään, että se NÄKYY JO KAUKAA ULOSPÄIN. Jos menen jonnekin jonottamaan, saan pidättä, että ala huutaa suoraa kurkkua, kun kaikki ihmiset viduttaa ihan sairaasti, sitten on somenaamat, fasenaamat, eli some ja fasepellet ja he määrittelevät, millainen on jees-tyyppi. Oikeasti on hermojen pidätysongelmia, en tiedä, pitäisi mennä erääseen paikkaan odottamaan vuoroaan, saas nähdä jos joku siellä toilailee, ettei minun ole pakko poistua jonosta. Hermot menny nykymenoon, TOTAALISESTI. En minä ennen tällainen ollut!
Kuulostaa tutulta. Olin maanantain ihan valmis nylkemään nyrkkeilysäkin, koska sössin vähän omia asioitani. Ihan täysi kiukku ja vtutus päällä.
N49
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei se iästä ole kiinni, onko paskana ja uupunut. Se on lähes aina omista valinnoista kiinni. Sairastumisille ei toki mitään voi, mutta sille voi miten niihin suhtautuu ja millaisia valintoja tekee edistääkseen hyvinvointiaan.
Ei aina voi elämäntilanteeseen vaikuttaa. Jos on haastavat lapset, apua tarvitsevat vanhemmat, kokopäivätyö ja huonot yöunet - niin enpä tiedä, miten noihin asioihin voi omilla valinnoilla vaikuttaa. Laittaa lapset sijoitukseen tai jäädä tukien varassa elämään?
Kyllä, olen 53 v ja ilmeisesti vaihdevuodet tai joku muu hajoaminen päällä. Yritän syödä terveellisesti ja liikkua. Kaikki vaan tuntuu raskaalta. Jatkuvasti jotain kolotuksia ja nukun huonosti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se iästä ole kiinni, onko paskana ja uupunut. Se on lähes aina omista valinnoista kiinni. Sairastumisille ei toki mitään voi, mutta sille voi miten niihin suhtautuu ja millaisia valintoja tekee edistääkseen hyvinvointiaan.
Ei aina voi elämäntilanteeseen vaikuttaa. Jos on haastavat lapset, apua tarvitsevat vanhemmat, kokopäivätyö ja huonot yöunet - niin enpä tiedä, miten noihin asioihin voi omilla valinnoilla vaikuttaa. Laittaa lapset sijoitukseen tai jäädä tukien varassa elämään?
Luepa uudelleen, mitä kirjoitin. Keskity erityisesti siihen sanaan, joka on toisessa lauseessa kolmantena. Toinen keskeinen asia tulee 5 viimeisessä sanassa.
Aivan poikki. Yksinäinen ja töissäkin ulkopuolinen. En jaksa niitä kuunnella ylienergisiä tissipaidoissa kulkevia kollegoita. Ei mitään yhteistä. Selkää särkee.
Myös vanhemmat tarvii tukea ja kotoota muuttanut lapsikin. Kiva olisi saada joskus itsekin elämään jotain positiivista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En. Olen uupunut ja paskana ja olen 44.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se iästä ole kiinni, onko paskana ja uupunut. Se on lähes aina omista valinnoista kiinni. Sairastumisille ei toki mitään voi, mutta sille voi miten niihin suhtautuu ja millaisia valintoja tekee edistääkseen hyvinvointiaan.
Ei aina voi elämäntilanteeseen vaikuttaa. Jos on haastavat lapset, apua tarvitsevat vanhemmat, kokopäivätyö ja huonot yöunet - niin enpä tiedä, miten noihin asioihin voi omilla valinnoilla vaikuttaa. Laittaa lapset sijoitukseen tai jäädä tukien varassa elämään?
Ei tarvitse vaikuttaa elämäntilanteeseen. Voi vaikuttaa siihen, miten pitää itsestään huolta, jotta jaksaa ne haastavatkin tilanteet. Miksi sinulle tuli ensimmäisenä mieleen lasten sijoittaminen ja tukien varassa eläminen sen sijaan, että olisit ajatellut esimerkiksi ruokavalion muokkaamista tai palstailun vähentämistä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ajoittain tunnen samoja fiiliksiä kuin ap. Olen 55-vuotias. Jotkut päivät töissä ovat aivan hirveitä. Tuntuu, että esimiehet ovat täysin ulalla ihan kaikesta käytännön työstä. Olen joskus niin turhautunut, että tekisi mieli vain huutaa ja irtisanoutua saman tien. Mutta eihän tämän ikäinen enää voi, uutta työtä olisi mahdoton saada.
Nukun tietysti myös pääosin huonosti, ja yksittäisten hyvin nukuttujen öiden jälkeen muistan taas, millaista on olla ns. normaalitilassa. Eron todella huomaa, energiatasot ovat ihan eri levelillä.
Onneksi jokainen päivä (ei ainakaan vielä) ole yhtä huono. Ihmissuhde asiat ovat ihan hyvin, eikä ole suuria terveyshuolia. Päivä kerrallaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se iästä ole kiinni, onko paskana ja uupunut. Se on lähes aina omista valinnoista kiinni. Sairastumisille ei toki mitään voi, mutta sille voi miten niihin suhtautuu ja millaisia valintoja tekee edistääkseen hyvinvointiaan.
Ei aina voi elämäntilanteeseen vaikuttaa. Jos on haastavat lapset, apua tarvitsevat vanhemmat, kokopäivätyö ja huonot yöunet - niin enpä tiedä, miten noihin asioihin voi omilla valinnoilla vaikuttaa. Laittaa lapset sijoitukseen tai jäädä tukien varassa elämään?
Kuka pakotti sinut tekemään lapsia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi?
Se on niin muotia nykyisin, yksi edellä ja muut perässä.
En ole, olen todella tyytyväinen elämääni juuri nyt. Miksi sinä olet noin väsynyt?
Aika monella selkeitä vaihdevuosioireita, miten ette itse tule ajatelleeksi? Ei kun lääkäriin ja hormoneja nassuun, sillä siitä pääsee. Itse olen 53 v, mutta kuulun siihen vähemmistöön, jolla ei ole oikein mitään vhh-oireita (paitsi menkat loppui), ei väsytä; ei vituta, elämä on ihanaa ja jaksan vaikka mitä!
Vierailija kirjoitti:
Aika monella selkeitä vaihdevuosioireita, miten ette itse tule ajatelleeksi? Ei kun lääkäriin ja hormoneja nassuun, sillä siitä pääsee. Itse olen 53 v, mutta kuulun siihen vähemmistöön, jolla ei ole oikein mitään vhh-oireita (paitsi menkat loppui), ei väsytä; ei vituta, elämä on ihanaa ja jaksan vaikka mitä!
Vhh tarkoittaa vähähiilihydraattista. Eikä ihminen tarvitse mitään pillereitä ollakseen jaksavainen ja virkeä myös viisikymppisenä.
Vierailija kirjoitti:
Aika monella selkeitä vaihdevuosioireita, miten ette itse tule ajatelleeksi? Ei kun lääkäriin ja hormoneja nassuun, sillä siitä pääsee. Itse olen 53 v, mutta kuulun siihen vähemmistöön, jolla ei ole oikein mitään vhh-oireita (paitsi menkat loppui), ei väsytä; ei vituta, elämä on ihanaa ja jaksan vaikka mitä!
Miksi vaihdevuosioireiden pitäisi tarkoittaa vtuttamista, väsyttämistä jne.? Ihme hormoniuskovaisuutta tuollainen "kaikki muuttuu, kun sekoitat kroppasi vetämällä hormoneja".
Olen 62 v mies ja jaksan aivan mainiosti käydä joka päivä töissä ja hoidella vaativia kansainvälisiä projekteja.
Ehkä syynä se että olen ikäni harrastanut kuntoliikuntaa, talvisin hiihdän murtsikkaa paitsi tänä talvena kun ei ole lunta. Viime kesänäkin fillaroin yli 3 000 km. Nyt käyn säännöllisesti 3 kertaa viikossa punttisalilla. En ole ikinä tupakoinut. Alkoholin käyttökin on ikää myöden vähentynyt vaikka toki viiniä ruoan kanssa silloin tällöin nautin. Talousasiat ovat kondiksessa niin että velkaa ei ole ja sijoituksia on muutaman sadan tuhannen edestä.Yli painoa ei ole ja yhteiselo avovaimon kanssa sujuu. Kun pitää itsestään huolta niin jaksaa sekä töissä että vapaa-ajalla niin fyysiseti kuin henkisestikin.
Rauhoitu hyvä lapsi. Ei ole mitään syytä huutaa tuolla tavalla.