Sopeutumisvalmennuskurssille F83 lapsen kanssa

vastauksesta, suunnilleen siitä kerroitkin, mitä olin kurssien sisällöksi ajatellut.

En ole ainakaan vielä kaivannut kurssia, ehkä senkin aika vielä tulee. Vertaistukiryhmässä olen käynyt, mietittyäni asiaa 4 vuotta;)



Hyvä kuitenkin tietää, mitä mahdollisuuksia on olemassa ja mistä apua saa. Kiitos kaikille, ketkä auliisti ovat tietoa jakaneet kun näistä erityislasten asioista kysellään.

mies sanoi että hän oli tosi uupunut sopeutumisvalmennusviikon jälkeen. Ymmärrän hyvin, en itsekään ollut kovin hyvässä vedossa kun vihdoin saimme majoituttua. Vieras paikka, vieraat ihmiset, miestä jännitti, itse olin tosi väsynyt, lapsia jännitti. Itse sain varmaan kurssista eniten keskustelujen kautta, mutta kurssilla huomasin miten hyvin asiat on meidän kohdalla kunnossa: kuntoutukset pyörii, lapset on fyysisesti kunnossa, meillä vanhemmilla ei ole vaikeuksia hyväksyä lapsen erityispiirteitä jne. Enkä rehellisesti sanottuna jaksa kuunnella muiden perheiden kauhutarinoita ja marinoita siitä miksi juuri meidän lapsella on tämä oireyhtymä.



Päädyimme siihen ettemme mene jatkokurssille ainakaan toistaiseksi. Ehkä myöhemmin on tarvetta, mutta se nähdään sitten.



Vertaistuen tarpeen tunnistaminen on hyvä juttu ja samalla siinä solmii uusia ihmissuhteita. Meidän perheellä on kaksi vertaisperhettä joiden kanssa kirjoitellaan ja kyläillään puolin ja toisin jaksamisen ja mahdollisuuksien mukaan.

viime keväänä. Haetaan jatkokurssille nyt tänä kesänä.

mitkä jo tuli mainittua ovat todellakin juuri tätä diagnoosia varten tarkoitettu. Sitä eivät vain kaikki aina heti huomaa kun f83 voidaan kirjalliseen muotoon kirjata monella eri nimellä. Mutta Huvituksen kurssilistalta se löytyy nimellä neurologisen kehityksen erityisvaikeudet.



Meillä esimerkiksi tytöllä papereissa kulkee nimi monimuotoinen kehityshäiriö. Mutta olemme mekin pari vuotta sitten olleet tuolla Huvituksen kurssilla.



Ja Huvitus on siis MLL.n paikka Yläneellä. Löytyy varmasti MLL.n nettisivujen kautta.

Moi,



Oltiin siellä mekin viime keväänä... Milläs nimellä, tai vielä paremmin Kelan koodilla, tuo jatkokurssi löytyy?

en tiedä vielä numeroa tai aikaa. Tytöllä on ens ma-to TAYSin osastojakso ja kaivan tiedon sinä aikana esiin kun meillä on sosiaalityöntekijän aika. Ilmoittelen sitten kun tiedän enemmän.

Kiitos kaikille vinkistä. Täytynee pyytää hoitavalta foniatrilta suositus ko. kurssille.

mikä on ollut anti teille noilta sopeutumisvalmennuskursseilta? Meille on usein kerrottu ko. kurssien olemassaolosta, mutta ei ole ainakaan vielä tuntunut siltä, että tarvitsisin sopeutumisvalmennusta. Diagnoosi " laaja-alaiset neurologiset erityisvaikeudet" en nyt muista numeroa.

odotukseni olivat toki aivan pilvissa koska odotimme kurssillepääsyä yli vuoden. Olin niin stressaantunut ja väsynyt itse että en jaksanut osallistua paljoa illalla järjestettävään vapaa-ajantoimintaan, mutta sai osallistua oman jaksamisen mukaan.



Ehkäpä tärkeintä oli juuri se, että näki muita perheitä joissa on samantyyppisiä lapsia. Äitien kanssa vapaa keskustelu oli tosi antoisaa, lapsilla oli paljon puuhaa, niin kuntoutuja- kuin sisarusryhmissäkin. Ohjatut keskustelut olivat erittäin valaisevia siksikin että kuuli hyviä vinkkejä miten muut vanhemmat toimivat, mitä kautta olivat saaneet eri etuisuuksia, siinä hahmotti oman perheen tilanteen " maailmankartalle" ja totesin että meillä on asiat tosi mallillaan.



Sai marssia valmiiseen pöytään, sai keskittyä rauhassa kuuntelemaan ja keskustelemaan lapsen kehitykseen, tulevaisuudennäkymiin, ongelmanratkaisuun, vanhemmuuteen, kelan etuihin yms aiheisiin kun tiesi että lapsista pidetään hyvää huolta sillä aikaa. Viikko oli rauhoitettu siihen että rauhassa paneudutaan lapsen diagnoosin eri tekijöihin, mitä se aiheuttaa käytännössä ja miten ongelmia voi ratkoa.



Lääkäriltä saimme lausunnon invakorttia varten, sitä tuskin olisimme omin päin tajunneet lähteä hankkimaan.