Kumpaa arvostatte tontin hankinnassa enemmän sijaintia vai maisemaa/luuontoa..?

Lasten kanssa paljon oleellisempaa. Lapsille se 3,5 on tosi pitkä matka, joten käytännössä saa olla aina kuskaamassa.



Nyt me asutaan koulu ja harrastukset nurkan takana, kaverit naapurissa ja uimahalli ja luistelukenttä yms. kävelymatkan päässä.



Ehdottomasti parempi.

Sen jälkeen tulee sijainti, ja lähes yhtä tärkeänä maisema jne.

mökki täysin luonnon helmassa. Tää on hyvä jako, arki on helppoa, mutta luontoonkin pääsee.

ja kokoa tontilla saisi olla hehtaari. Tämä on toteutunut unelma. Maisemat ovat tärkeitä.

niin ap valitsisin ehdottomasti teidän tonttinne. minua ei houkuta ajatus vieri vieressä asumisesta vaikka se voi lopulta ollakin oma tulevaisuuden kohtalo.

Asuttiin neljän kilsan päässä lähimmästä taajamasta.



Inhosin sitä, että aina piti lähteä autolla joka paikkaan!

ostimme yksityiseltä tontin vanhan omakotialueen keskeltä. Ei siis hehtaarin tonttia, mutta toisaalta ei ihan vieri-viereen rakenettua peltokylääkään. Asumme tavallaan keskella vanhaa kylänraittia, maisemana peltoa, taloa, kaupungin kattoja. Talot ja tontit ovat jokainen tosi omannäköisiänsä, vanhoja navettojakin näkyy vielä olevan. Eli loppujen lopuksi ihan tyytyväisiä olemme tähän, vaikka naapurit ovat suunniteltua lähempänä. Ollaan kanssa yritetty ajatella sitä että palvelut ovat kävely- ja pyörämatkan päässä.

Me asumme juuri tuon 3.5km keskustasta ja isossa kaupungissa se on juuri sopiva matka. Isot automarketit (Prisma ja CM) ovat molemmat n. 1km säteellä. Kouluun vielä vähemmän matkaa. Kauemmaksi en muuttaisi millään. Lähempänä keskustaa joutuisi kerrostaloon.

Itse vissiin olen niin laiska(mukavuudenhaluinen) ettei haittaa vaikka joudunkin kulkemaan autolla. Kesäisin tulee pyöräiltyä mutta talvisin kuljen autolla.

Minä taas nautin äärettömästi tästä rauhasta ja siitä että lapsi+koira saavat kulkea ulkona ilman suurempia vaaroja ts. ohi kulkevaa liikennettä. Ulkona voi kulkea vaikka alasti eikä kukaan nää=) ap

Kun on useampi lapsi ja kaverit ja menot alkaa olla tärkeitä, se autolla kulkeminen ja alituinen kuskaaminen alkaa rasittaa... Entäs sitten koulumatka? Onko teillä siellä lähempänä koulu? Vai joutuuko lapsesi kulkemaan sen 3,5 kilsaa? Vai oletteko koulukuljetusten varassa?

Mua puistattaa nämä nykyiset okt-alueet, joita nousee joka niemeen ja notkoon. Mitä okt-asumista se on, että naapurin seinä töröttää 10 m päässä? Oma rauha se olla pitää.

Ja meille oli tärkeää sijainti, mä olen sellaista tyyppiä, että kaipaan elämää ja ihmisiä ympärilleni!

vaan aina täytyy kuskata. Melkosia uusavuttomia.

Silloin oltiin 5 km lähimmästä kaupasta/kioskista pellon laidassa. Nyt ollaan lähellä keskustaa vieri vieressä. Thank god.

olen niin kiitollinen että saimme talon myydyksi. uusi tonttimme on 3.5km keskustasta,ihanassa luonnon rauhassa,300 m järveltä. Naapureita löytyy,mutta niiden jokainen liike ja kauppaostokset eivät meidäntontilta näy. Luojan kiitos.

Minua häiritsee tavattomasti liikenteen melu ja yksityisyyden puute. Vähän syrjäisemmässä paikassa voi elää omalla tahdillaan. Tien varressa liikenteen melu jatkuu iltakymmeneen, vaikka me tahdottais nukkumarauhaa jo yhdeksältä.



Eli mulle ap:n asumistyyli on vielä toteutumaton unelma.

Me kokeilimme ap:n tapaa, eli asuimme aika kaukana kaikesta, tai no, kauppa ja lähipalvelut olivat sentään vaan kilsan päässä. Silti ärsyttävää kun piti aina ottaa auto jos meni jonnekin muualle kuin sinne lähikauppaan. Eikä ns kevyen liikenteen väyliä ollut juuri missään (kiva kävellä/pyöräillä/lenkkeillä maantiellä autoja väistellen) ja ulkoilureititkin olivat mitä olivat (peltoja, joiden keskellä ei sovi/kehtaa kävellä, yksityistie-kyltein varusteltuja polkuja jne).



Joten nyt olen onnellinen kun asumme taas kaupungissa ja meren rannalla, jossa on paljon hienoja ulkoilureittejä. Muut ihmiset eivät haittaa kun olen lapsesta saakka elänyt kaupunkioloissa.

Me valitsimme tonttimme luonnon, veden ja maiseman takia. " Pakolliset palvelut" on silti suht lähellä. Ilman autoa pärjää mainiosti. Tietysti kaupunkiin on pakko kulkea joko omalla autolla tai julkisilla.