En usko, että mua voi yksikään mies rakastaa enää

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä olis parasta elää ilman miestä. En vaan halua rikkoa lapsen perhettä, kun meillä menee näennäisesti ihan kivasti.

En tarvitsisi miestä mihinkään. En yhtään mihinkään. Ainoa mihin tarvitsin, oli lapsen saaminen.

No sehän se miehen ja naisen dynamiikka on, eli et sinä mitään väärää tee

Olen kuuskymppinen nainen. Yksikään mies ei ole minua rakastanut. Tai yksi mies sanoi rakastaneensa minua, mutta preesenssissä en ole noita taikasanoja kuullut. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä ajattele noin päin, ajattele niin, että voitko sinä rakastua enää yhteenkään mieheen, kun sinua on kohdeltu huonosti.

Sinun huonommuudesta ei kerro se, jos olet ollut yhdessä miehen kanssa, joka on tunnekylmä mulkvisti! Tuon tyyppiset miehet ovat ja tulevat olemaan kaikille kumppaneilleen samanlaisia, oli ulkonäkö mikä tahansa.

Ole rohkea ja usko itseesi, olet hyvä juuri sellaisena kuin olet.

Missä kohtaa aloitusta selvisi että ap:n mies on ollut tunnekylmä mulkvisti? Yllätyin kovasti kun näin nopeasti päädyit diagnoosiin

 

Jos ihminen on rikkinäinen avioliiton ja toisen suhteen jäljiltä, kertooko se sinusta, että hän on silloin ollut kummassakaan tapauksessa hyvässä ja tasapainoisessa suhteessa?

On eriasia "lukea"  kuin lukea ja tulkita tekstiä. Kaikki ei t

Empatia on yksi asia ja  perusteeton extrapolointi on toinen. Avioliitto voi oikein hyvinkin päättyä ilman että kumpikaan on tunnekylmä mulkvisti ja molemmat osapuolet ( myös siis ap:n ex mies) voivat olla rikkinäisiä ja pettyneitä sen jäljiltä. Jos näin, onko ap:kin tunnekylmä mulkvisti?

Ymmärrän että suurella empatiakyvylläsi halusit nyt selvästi asettua ap:n puolelle ja myötäillä, mutta ei nyt tarvitse lähteä keksimään.

Tilanne voi hyvinkin olla niin että ap on täysin 10/10 ihminen ja eroon 100% syytön ja hänen exänsä kuvailusi mukainen ihmishirviö.

Annaleena kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Te ette sitten ollenkaan ymmärrä mua!

Ap

Kerrot ap, että koet, ettei kukaan voisi rakastaa sinua. Millaista on se "oikea" rakkaus, jota koet, että et voisi saada? 

Miksi kyselet tuotla feikki-ap:lta? Mä olen oikea ap ja tein nyt tunnukset tänne, että tuo kakara ei voi enää esittää mua. No varmaan tulee pian huutamaan, että kyllä hän on ketjun oikea ap. No ei ole ja painukoot vaikka hel vettiin. 

Niin etkö tiedä mitä on oikea rakkaus? Sitä, että oikeasti rakastetaan toista. Ajatella.

Sinä myös itse kirjoitat omassa aloituksessasi, että "kukaan ei voi sinua rakastaa".  Mitä tuo oikea rakkaus sinulle tarkoittaa, mitä siihen kuuluu? Rakkauden tulkinta tarkoittaa eri ihmisille eri asioita. Se mitä sinä koet oikean rakkauden olevan, ei välttämättä tarkoita sitä toiselle.

Jos ihminen on rikkinäinen avioliiton ja toisen suhteen jäljiltä, kertooko se sinusta, että hän on silloin ollut kummassakaan tapauksessa hyvässä ja tasapainoisessa suhteessa?



On eriasia "lukea"  kuin lukea ja tulkita tekstiä. Kaikki ei t

Empatia on yksi asia ja  perusteeton extrapolointi on toinen. Avioliitto voi oikein hyvinkin päättyä ilman että kumpikaan on tunnekylmä mulkvisti ja molemmat osapuolet ( myös siis ap:n ex mies) voivat olla rikkinäisiä ja pettyneitä sen jäljiltä. Jos näin, onko ap:kin tunnekylmä mulkvisti?

Ymmärrän että suurella empatiakyvylläsi halusit nyt selvästi asettua ap:n puolelle ja myötäillä, mutta ei nyt tarvitse lähteä keksimään.

Tilanne voi hyvinkin olla niin että ap on täysin 10/10 ihminen ja eroon 100% syytön ja hänen exänsä kuvailusi mukainen ihmishirviö.







Jos toinen osapuoli kertoo siitä anonyymisti, mutta julkisesti miten on liittonsa kokenut. Miksi minulla olisi lähtökohtaisesti syytä epäillä kertojan tunteita ja kertomusta?  Nuo tunteet eivät synny tyhjästä, vaan perustuvat johonkin ja ap:n tapauksessa ne siis liittyvät hänen ex-mieheensä ja sen jälkeen olleeseen suhteeseen. Minulla ei ole ap:n ex-miehen kertomusta asiasta, joten miksi keskittyisin myötäilemään ja epäilemään ap:n tarinaa? Miksi sinä teet niin? Miksi et voi uskoa mitä ap. kertoo? Sinulla on ongelmia, jos itse keksit ap. miehen kokemusta asiasta, vaikka hän ei edes ole tänne riviäkään kirjoittanut. Meillä, sinulla, minulla ja muilla kommentoijilla on käsiteltävänä nyt vain ap:n kokemus asiasta, keskitymme siihen ja hänen tunteisiinsa asiasta. Se mikä on lopulta totuus, ei tiedä muuta kuin kaksi ihmistä. 

Juo sitä viinaa äläkä kitise

Vierailija kirjoitti:

Juo sitä viinaa äläkä kitise

Viina ei ole mikään ratkaisu vaan tuo vain lisää ongelmia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luin aloittajan kommentteja ja jos tämä ei ole trolli, niin tuollainen ihminen saakin nauttia vain omasta seurastaan. Myrkyllistä.

Mene muualle mun ketjusta. Kiitos ja hei.

Ap

Enpäs menekään. Mene itse itseesi. Ei nyt kukaan tuollaisen kanssa haluaisi ollakaan. Älä pilaa muiden ainutkertaista elämää.

Vierailija kirjoitti:

Miksi sä olet päättänyt jäädä yksin? Mistä tämä kiukku tulee? 

Olet siinä iässä, että hormonitasot heittelee. Kohtele itseäsi, kuten olisit halunnut itseäsi murrosiässä kohdeltavan. Lohduta vähän. Alakulo voi mennä ohi ja pian saatat huomata, että elämää onkin vielä edessä. 

45 ?  ei ole enää nuori, mutta toisaalta, elämä ei ole välttämättä vielä edes puolessa välissä.

Kyllä on.

On aikaa etsiä ja löytää, mitä vaan haluaa.

Kevääksi kuntokuurille? Kesäksi uusi mekko ja johonkin konserttiin miehiä katselemaan?

Ei kukaan kiukkuista ja myrkyllistä naista voi rakastaa.

En minäkään usko, että avaajaa voisi kukaan mies rakastaa.

Muhun ei ole koskaan aidosti edes ihastuttu enkä ole ikinä päässyt edes ensimmäisille treffeille. Olen kokeillut deittipalveluja ja tutustunut erilaisiin ihmisiin niin yksikään ei ole ehdottanut seurustelua tosissaan. Koulussa ja amiksessakin nyrpisteltiin naamaa ja sanottiin jo silloin että en tuu saamaan ikinä ketään ja todellakin uskon tähän kommenttiin, jota mulle sanottiin jo koulussa:( 

Ei elämä ole miehistä kiinni. Tärkeintä on elää niin että voit itse rakastaa itseäsi sellaisena kuin olet. Sillä pääsee jo pitkälle. 

Olen sinkku ja paljon onnellisempi kuin ikinä parisuhteessa. Nytkin suunnittelen reissua ulkomaille huhtikuussa, kun on viikon loma :)

Varmasti juuri nyt tuntuu toivottoman rakkaudettomalta. Komppaan kuitenkin aiempaa kirjoittajaa, joka totesi, että voit aina itse rakastaa itseäsi sellaisena kuin olet. Kohtele itseäsi kuin hyvää ystävää ja ole omalla puolellasi. Vaikka se ei ehkä ole toivomaasi romanttista rakkautta mieheltä, lisää se silti kokonaisrakkauden määrää elämääsi. Tsemppiä!

hommaa koira ketään kun ei voi pakottaa rakastaan