Mies ahdistuu jos vietämme liikaa aikaa yhdessä
Muutimme yhteen ja teemme kumpikin yleensä töitä kotona. Mies tuntuu ehdistuvan jos vietämme liikaa aikaa yhdessä. Töiden jälkeenkin. Olen introvertti ja mies on ekstrovertti. Silti häntä ahdistaa. Kuulostaako normaalilta?
Samaistuuko kukaan?
Itse olen niin rakastunut, ettei minua haittaa yhdessäolo.
Kommentit (63)
LouLou kirjoitti:
Ehkä häntä kaduttaa yhteenmuutto. Onko hän koskaan asunut yhdessä tyttöystävän kanssa?
En usko että kaduttaa. Hän on asunut edellisen kumppanin kanssa yhdessä.
Ap
Jos minä joutuisin olemaan etätöissä naiseni kanssa jossain samassa kaksiossa tai kolmiossa, niin en oikein tiedä miten tuo käytännössä luonnistuisi ja miten siinä tehdään töitä ainakaan täydellä teholla? En osaisi oikein mitään ahdistavampaa kuvitella, ehkä sitten jossain isossa omakoti- tai maalaistalossa voisi teoriassa onnistua.
Lähtisin ennemmin konttorille karkuun joka päivä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuollainen että ollaan melkein 24/7 yhdessä jossain kerrostalokopperossa tappaa minkä tahansa ihmissuhteen.
Mietin kovasti miten asiasta puhua ja puhuakko. Asia on miehelle vaikea ja minä mietin mitä muuta hän ei uskalla sanoa.
Ap
Siis et uskalla puhua puolisosi kanssa noin perustavanlaatuisista kysymyksistä? Suosittelen todella että puhut, muuten suhteenne on täysin tuhoon tuomittu.
Puhumme kyllä yleensä kaikesta, mutta luulen että hän myös pelkää loukkaavansa minua.
Ap
Vierailija kirjoitti:
LouLou kirjoitti:
Ehkä häntä kaduttaa yhteenmuutto. Onko hän koskaan asunut yhdessä tyttöystävän kanssa?
En usko että kaduttaa. Hän on asunut edellisen kumppanin kanssa yhdessä.
Ap
Ehkä se eksä antoi hänelle enemmän tilaa kuin sä? Tekikikö eksäkin etätöitä? Oliko hän itsenäisempi ihminen, kysy!
Vierailija kirjoitti:
Jos minä joutuisin olemaan etätöissä naiseni kanssa jossain samassa kaksiossa tai kolmiossa, niin en oikein tiedä miten tuo käytännössä luonnistuisi ja miten siinä tehdään töitä ainakaan täydellä teholla? En osaisi oikein mitään ahdistavampaa kuvitella, ehkä sitten jossain isossa omakoti- tai maalaistalossa voisi teoriassa onnistua.
Lähtisin ennemmin konttorille karkuun joka päivä.
Mies nimenomaan tulee vähän väliä koskettamaan minua.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Mä samaistun siinä mielessä, että olen myös ekstrovertti, joka kaipaa paljon omaa tilaa. Olen tosin nainen.
Onko tilanteenne aivan viime aikoina muuttunut siihen, että molemmat tekevät etätöitä kotoa? Jos ei, niin ihmettelen, miksi mies ylipäätään on muuttanut kanssasi yhteen. Itse tiedostan tarpeeni, enkä ole kenenkään kanssa yhteen muuttamassa. Nuorempana jo silloinen poikaystäväni pahastui, kun en halunnut muuttaa yhteen. Enemmän harmia siitä kuitenkin tulisi, jos muuttaisin jonkun kanssa yhteen ja sitten mies saisi kokea, ettei olisi kotonaan tervetullut.
Miesoletetun vaikutin ja halukkuutensa yhteenmuuttoon oli häätö ja velat.
No kuten sanoit, tilanne on uusi. Vaikka olette olleet paljon yhdessä niin yhdessä asuminen on muutos. Ihan yksinkertaisesti, puhukaa asiasta. Oletteko nytkään puhuneet, vai onko tuo "Mies tuntuu ehdistuvan jos vietämme liikaa aikaa yhdessä" vain omaa ajatustasi?
Joka tapauksessa PUHUKAA. Opetelkaa se tapa heti nyt.
Ihmiset on erilaisia. Meidän suhteessa ollaan ihan kaikki mahdollinen aika yhdessä, ollaan oikeastaan aina oltu. Ei tarvita edes isoa asuntoa, koska ollaan kuitenkin aina samassa huoneessa 😉 Ja lomat asuntoautossa, eli vielä tiiviimmin. Se sopii meille mutta on päivänselvää, ettei kaikille. Jokainen pari tavallaan.
Vierailija kirjoitti:
Jos minä joutuisin olemaan etätöissä naiseni kanssa jossain samassa kaksiossa tai kolmiossa, niin en oikein tiedä miten tuo käytännössä luonnistuisi ja miten siinä tehdään töitä ainakaan täydellä teholla? En osaisi oikein mitään ahdistavampaa kuvitella, ehkä sitten jossain isossa omakoti- tai maalaistalossa voisi teoriassa onnistua.
Lähtisin ennemmin konttorille karkuun joka päivä.
Musta tuli aikoinaan työhullu, kun siellä tuntui rennommalta ja vapaammalta velvoitteista kuin kotona. Toivoin mahdollisimman paljon iltavuoroja, että saisin sen aamupäivän vapaata miehestä joka työskenteli virastoaikaan, ja tein kaikki tuplavuorot mitä oli tarjolla. Miehelle en kehdannut sanoa, valittelin vain kun on tiukkaa työntekijöistä ja näitä yllättäviä vuoronvaihtoja vain tulee. Tietysti suhteen dynamiikkakin varmasti vaikutti, varmasti kaikki miehet eivät ole yhtä vaativasti iholla tai puhumassa koko ajan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos minä joutuisin olemaan etätöissä naiseni kanssa jossain samassa kaksiossa tai kolmiossa, niin en oikein tiedä miten tuo käytännössä luonnistuisi ja miten siinä tehdään töitä ainakaan täydellä teholla? En osaisi oikein mitään ahdistavampaa kuvitella, ehkä sitten jossain isossa omakoti- tai maalaistalossa voisi teoriassa onnistua.
Lähtisin ennemmin konttorille karkuun joka päivä.
Mies nimenomaan tulee vähän väliä koskettamaan minua.
Ap
Voiko olla, että olet hänelle jatkuva virike ja sukupuolinen "häiriötekijä", eikä hän siksi pääse rentoutumaan? Jos hän oikeasti tarvitsisi myös sellaista aikaa, ettei läsnä ole kaunis nainen joka vie huomion ja aktivoi kehoa.
Vierailija kirjoitti:
No kuten sanoit, tilanne on uusi. Vaikka olette olleet paljon yhdessä niin yhdessä asuminen on muutos. Ihan yksinkertaisesti, puhukaa asiasta. Oletteko nytkään puhuneet, vai onko tuo "Mies tuntuu ehdistuvan jos vietämme liikaa aikaa yhdessä" vain omaa ajatustasi?
Joka tapauksessa PUHUKAA. Opetelkaa se tapa heti nyt.
Ihmiset on erilaisia. Meidän suhteessa ollaan ihan kaikki mahdollinen aika yhdessä, ollaan oikeastaan aina oltu. Ei tarvita edes isoa asuntoa, koska ollaan kuitenkin aina samassa huoneessa 😉 Ja lomat asuntoautossa, eli vielä tiiviimmin. Se sopii meille mutta on päivänselvää, ettei kaikille. Jokainen pari tavallaan.
Puhumme paljon, mutta minusta enemmän minun asioista. Mies usein vähän välttelee.
En tiedä mitä sanoa, hän sanoo vain että yhdessäolo ei ole ongelma. Pienetkin hetket riittää hänelle.
Mutta kun ei selvästi riitä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kuten sanoit, tilanne on uusi. Vaikka olette olleet paljon yhdessä niin yhdessä asuminen on muutos. Ihan yksinkertaisesti, puhukaa asiasta. Oletteko nytkään puhuneet, vai onko tuo "Mies tuntuu ehdistuvan jos vietämme liikaa aikaa yhdessä" vain omaa ajatustasi?
Joka tapauksessa PUHUKAA. Opetelkaa se tapa heti nyt.
Ihmiset on erilaisia. Meidän suhteessa ollaan ihan kaikki mahdollinen aika yhdessä, ollaan oikeastaan aina oltu. Ei tarvita edes isoa asuntoa, koska ollaan kuitenkin aina samassa huoneessa 😉 Ja lomat asuntoautossa, eli vielä tiiviimmin. Se sopii meille mutta on päivänselvää, ettei kaikille. Jokainen pari tavallaan.
Puhumme paljon, mutta minusta enemmän minun asioista. Mies usein vähän välttelee.
En tiedä mitä sanoa, hän sanoo vain että yhdessäolo ei ole ongelma. Pienetkin hetket riittää hänelle.
Mutta kun ei sel
Eli sä nyt analysoit asioita yksinäsi. Miksi oletat ettei riitä??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos minä joutuisin olemaan etätöissä naiseni kanssa jossain samassa kaksiossa tai kolmiossa, niin en oikein tiedä miten tuo käytännössä luonnistuisi ja miten siinä tehdään töitä ainakaan täydellä teholla? En osaisi oikein mitään ahdistavampaa kuvitella, ehkä sitten jossain isossa omakoti- tai maalaistalossa voisi teoriassa onnistua.
Lähtisin ennemmin konttorille karkuun joka päivä.
Mies nimenomaan tulee vähän väliä koskettamaan minua.
Ap
Voiko olla, että olet hänelle jatkuva virike ja sukupuolinen "häiriötekijä", eikä hän siksi pääse rentoutumaan? Jos hän oikeasti tarvitsisi myös sellaista aikaa, ettei läsnä ole kaunis nainen joka vie huomion ja aktivoi kehoa.
Kiitos, hyvä näkökulma. Ei tullut mieleen.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Mä samaistun siinä mielessä, että olen myös ekstrovertti, joka kaipaa paljon omaa tilaa. Olen tosin nainen.
Onko tilanteenne aivan viime aikoina muuttunut siihen, että molemmat tekevät etätöitä kotoa? Jos ei, niin ihmettelen, miksi mies ylipäätään on muuttanut kanssasi yhteen. Itse tiedostan tarpeeni, enkä ole kenenkään kanssa yhteen muuttamassa. Nuorempana jo silloinen poikaystäväni pahastui, kun en halunnut muuttaa yhteen. Enemmän harmia siitä kuitenkin tulisi, jos muuttaisin jonkun kanssa yhteen ja sitten mies saisi kokea, ettei olisi kotonaan tervetullut.
Minä voin asua kyllä yhdessä, mutta tarvitsen oman huoneen, jonne voi vetäytyä ja nukkua rauhassa yksin. Ja jos olen vetäytynyt, olen ihan omissa oloissani sen ajan. Mies onneksi ymmärtää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kuten sanoit, tilanne on uusi. Vaikka olette olleet paljon yhdessä niin yhdessä asuminen on muutos. Ihan yksinkertaisesti, puhukaa asiasta. Oletteko nytkään puhuneet, vai onko tuo "Mies tuntuu ehdistuvan jos vietämme liikaa aikaa yhdessä" vain omaa ajatustasi?
Joka tapauksessa PUHUKAA. Opetelkaa se tapa heti nyt.
Ihmiset on erilaisia. Meidän suhteessa ollaan ihan kaikki mahdollinen aika yhdessä, ollaan oikeastaan aina oltu. Ei tarvita edes isoa asuntoa, koska ollaan kuitenkin aina samassa huoneessa 😉 Ja lomat asuntoautossa, eli vielä tiiviimmin. Se sopii meille mutta on päivänselvää, ettei kaikille. Jokainen pari tavallaan.
Puhumme paljon, mutta minusta enemmän minun asioista. Mies usein vähän välttelee.
En tiedä mitä sanoa, hän sanoo vain että yhdessäolo ei ole ongelma. Pienetkin h
Oletan koska viimeisinkin kommentti oli niin vaikea saada ulos, se että hän halusi olla itsekseen hetken.
Syö luottamusta, jos ei voi luottaa toisen puhuvan totta.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Jos minä joutuisin olemaan etätöissä naiseni kanssa jossain samassa kaksiossa tai kolmiossa, niin en oikein tiedä miten tuo käytännössä luonnistuisi ja miten siinä tehdään töitä ainakaan täydellä teholla? En osaisi oikein mitään ahdistavampaa kuvitella, ehkä sitten jossain isossa omakoti- tai maalaistalossa voisi teoriassa onnistua.
Lähtisin ennemmin konttorille karkuun joka päivä.
Meillä mies ei tee etätöitä, mutta on muuten paljon kotona. Tälläkin viikolla 4 arkipäivää. Asutaan pienessä asunnossa ja sopii oikein hyvin, vaikka teen etätyötä. Jos hänkin tekisi, työskenneltäisiin vaan eri huoneissa. Ei siinä kartanoa tarvitse.
Vierailija kirjoitti:
Jos minä joutuisin olemaan etätöissä naiseni kanssa jossain samassa kaksiossa tai kolmiossa, niin en oikein tiedä miten tuo käytännössä luonnistuisi ja miten siinä tehdään töitä ainakaan täydellä teholla? En osaisi oikein mitään ahdistavampaa kuvitella, ehkä sitten jossain isossa omakoti- tai maalaistalossa voisi teoriassa onnistua.
Lähtisin ennemmin konttorille karkuun joka päivä.
Istutte alas ja puhutte. Siinä se.
Vierailija kirjoitti:
Oletko koskaan nähnyt kun koira heiluttaa häntäänsä ja hyppii ilmaan innostuneena kun omistaja palaa töistä kotiin? Nyt kuvittele koiran paikalle mies niin ymmärrät missä mättää.
Ei kai se mies kovin innoissaan hypi. Päinvastoin. Häntähän ahdisti.
Eikö teillä ole omia harrastuksia, kuten joogassa tai uimassa käynti, jolloin saatte omaa aikaa?
Suomalainen mies kyseessä?