Isovanhemmat olivat talovahteina ja samalla tulivat tuhonneeksi terassimme
Yritän kertoa asian ylimalkaisesti etten olisi liian tunnistettavissa (vaikka tuskinpa anoppi ja appi tätä palstaa seuraisivat).
Olimme pitkään reissussa ja appivanhemmat olivat talovahteina. Tästä toki olen hyvin kiitollinen. MUTTA! siinä samalla he tulivat naarmuttaneeksi meidän alle vuoden vanhan terassin. He ovat ottaneet ison koiransa aina mukaan kun ovat käyneet tarkistamassa että asunnossa kaikki hyvin. Terassin lehtikuusilankku on valtavilla naarmuilla. Lisäksi he ovat kolanneet terassin jollain omalla kolallaan ja saaneet silläkin naarmutettua lankkupintaa.
Me emme pyytäneet heitä kolaamaan ja siksi laitoimme omat kolat ja lapiot varastoon. Pyysimme ainoastaan, että kävisivät noin kerran viikossa katsomassa että ei ole käynyt tyyliin varkaita.
Minua itkettää kun ajattelenkin terassin pintaa. En tiedä voiko sitä hioa. Ei varmaan. Koiran kynsistä jäänyt syvät naarmut. Lisäksi koira on pissannut terassin reunoille. Ja nämä kaikki siis myönsivät kun mies kysyä asiasta.
Harmittaa!!!!
Kommentit (65)
Vierailija kirjoitti:
Keskellä talvea näet ne naarmut? En usko.
Ainakin meidän terassi on juuri nyt sula ja kuiva.
Me tehtiin hiekkalaatikko lehtikuusesta. On kyllä kestänyt lasten leikit mutta kosteudesta varmaankin lankut käyristyneet. Vuoden sisään piti kansi tehä uudestaan eri puusta.
En ainakaan kattamatonta terassia oman kokemuksen mukaan tekisi lehtikuusesta.
Huono terassi, jos koiran jäljistä menee pilalle.
Kyllä se siitä, vaikka varmasti harmittaa. Meillä olohuoneen puulattian pilasivat vieraamme, kun juhlissa yksi rva sipsutteli piikkikoroissa olohuoneeseen ja tepasteli tovin, ennen kuin toinen vieras hänelle kuulemma oli lattiaan tulleista koloista huomauttanut. Minulle ei silloin kumpikaan sanonut mitään.
Eipä sitä heti viitsinyt hiomaan alkaa.
Meillä oli appivanhemmat talovahteina ja heidän koira kusi uudelle isolle olohuoneen matolleni. Anoppini ilmoitti tapahtuneesta ja pyysin, että veisivät maton pesulaan (lupasin maksaa). No, kun palasimme takaisin, oli matto tuhottu lopullisesti. Olivat pesseet itse pihassa juuriharjalla ja maton pinta oli aivan pilalla. Okei, tämä kaikki oli varmaan tehty ymmärtämättömyyttä eikä tahallaan, mutta piti todella tsempata, että osasin tilanteessa käyttäytyä tyynesti. Ei ollut nimittäin ihan halpa matto eikä ole uuteen hetkeen rahaa. Miksi ihmeessä ottaa koira sisälle, jos ei ole varmuutta sisäsiisteydestä.
Miksi teidän talojanne pitää vahtia? Meillä on valvontakamerayhteys puhelimeen emmekä päästä ketään nuuskimaan kotiamme, jos olemme poissa.
Lehtikuusihan on pehmeää puuta, joten todnäk isovanhemmat eivät sitä ymmärtäneet. Jokin muu puulaji olisi ehkä sietänytkin paremmin koiran ja kolaamisen, mutta lehtipuussahan näkyy kaikki heti. Noh, tätä ette ehkä ole alkujaankaan ymmärtäneet ja nyt ottaa päähän? Mutta ja koska se on pehmeää puuta sen hiontakin on silloin mahdollista, joten ensi keväänä vaan terassin lattian kimppuun. Toisaalta, jos jäljet eivät ole ihan kauheat lehtipuun kauneutta on myös ajan patina ja siihen jäävät elämän jäljet kuin myös se ihastuttava hopeanharmaus. En tiedä onko vahinko ihan niin hurja, koska lehtipuuterassi on oman näköinen ratkaisunsa ja ajan myötä se hopeinen harmaus voi olla jopa upeaa kun on myös elämän jälkiä niin kuin ihmisen kasvoissa voi olla ryppyjä.
Muista öljytä keväällä, jos et muuta keksi.
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli appivanhemmat talovahteina ja heidän koira kusi uudelle isolle olohuoneen matolleni. Anoppini ilmoitti tapahtuneesta ja pyysin, että veisivät maton pesulaan (lupasin maksaa). No, kun palasimme takaisin, oli matto tuhottu lopullisesti. Olivat pesseet itse pihassa juuriharjalla ja maton pinta oli aivan pilalla. Okei, tämä kaikki oli varmaan tehty ymmärtämättömyyttä eikä tahallaan, mutta piti todella tsempata, että osasin tilanteessa käyttäytyä tyynesti. Ei ollut nimittäin ihan halpa matto eikä ole uuteen hetkeen rahaa. Miksi ihmeessä ottaa koira sisälle, jos ei ole varmuutta sisäsiisteydestä.
Oletko tyhmä? Ei koiraa voi uloskaan jättää! Mattoja saa kaupasta. Typerää itkeä yhdestä matosta. 😅
On ihmisillä huonoja lattioita ja terasseja kun ei kestä käyttöä. Lattioiden pitää kestää vaikka ne piikkikorot tai koiran kynnet.
Äitini kärsi 20 vuotta, kun oli kutsunut tupaantuliaisiin kälynsä, joka survoi uuteen parkettiin muutaman korkokengän jäljen korollaan.
Kun koiramme siihen saatettiin sateenkaarisillalle, lattiat hiottiin uudelleen.
Parketti on kyllä yksi stnan keksintö, sisällä tai ulkona. Itse olen laminaatin ja elämsien jälkien kannalla.
Lehtikuusi kestää erinomaisesti sekä koiran tassuja että kolaamista. Mistä ihmeestä keksit, että se tuosta menisi pilalle vai onko se tehty jostain luokattomansurkeasta ohuesta listasta?
Terassi on elämää varten. Mitä iloa siitä on, jos sitä ei voi käyttää?
Ne on vaan ne ensimmäiset naarmut, mitkä harmittaa. Sitten kun se terassi (tai parketti sisätiloissa) on korkattu ja siihen on tullut ensimmäiset naarmut tai kolhut, voi ottaa rennommin, kun ei tarvitse varoa ja pelätä, että menee pilalle.
Meillä anoppi käveli nastakengillä sisälle lankkulattialle. Lopputuloksen voitte arvata.
Eikä huvittaisi aloittaa uutta lattiaremonttia, edellinen valmistui viime syksynä.
Vierailija kirjoitti:
Lehtikuusihan on pehmeää puuta, joten todnäk isovanhemmat eivät sitä ymmärtäneet. Jokin muu puulaji olisi ehkä sietänytkin paremmin koiran ja kolaamisen, mutta lehtipuussahan näkyy kaikki heti. Noh, tätä ette ehkä ole alkujaankaan ymmärtäneet ja nyt ottaa päähän? Mutta ja koska se on pehmeää puuta sen hiontakin on silloin mahdollista, joten ensi keväänä vaan terassin lattian kimppuun. Toisaalta, jos jäljet eivät ole ihan kauheat lehtipuun kauneutta on myös ajan patina ja siihen jäävät elämän jäljet kuin myös se ihastuttava hopeanharmaus. En tiedä onko vahinko ihan niin hurja, koska lehtipuuterassi on oman näköinen ratkaisunsa ja ajan myötä se hopeinen harmaus voi olla jopa upeaa kun on myös elämän jälkiä niin kuin ihmisen kasvoissa voi olla ryppyjä.
Muista öljytä keväällä, jos et muuta keksi.
Ihan tiedoksi: lehtikuusi on erittäin kovaa puuta!
Vierailija kirjoitti:
Terassinne naarmuilla ei ole vitunkaan väliä.
Ilahduin tästä vastauksesta, mutta en tiedä miksi.
Vierailija kirjoitti:
Miksi teidän talojanne pitää vahtia? Meillä on valvontakamerayhteys puhelimeen emmekä päästä ketään nuuskimaan kotiamme, jos olemme poissa.
Montako kameraa teillä on? Meillä on 9 eikä sekään riitä, kuolleita kulmia tontilla on edelleen.
Nyt ovat anopit ja appiukot olleet taas tuhoja tekemässä.
Vierailija kirjoitti:
Lehtikuusihan on pehmeää puuta, joten todnäk isovanhemmat eivät sitä ymmärtäneet. Jokin muu puulaji olisi ehkä sietänytkin paremmin koiran ja kolaamisen, mutta lehtipuussahan näkyy kaikki heti. Noh, tätä ette ehkä ole alkujaankaan ymmärtäneet ja nyt ottaa päähän? Mutta ja koska se on pehmeää puuta sen hiontakin on silloin mahdollista, joten ensi keväänä vaan terassin lattian kimppuun. Toisaalta, jos jäljet eivät ole ihan kauheat lehtipuun kauneutta on myös ajan patina ja siihen jäävät elämän jäljet kuin myös se ihastuttava hopeanharmaus. En tiedä onko vahinko ihan niin hurja, koska lehtipuuterassi on oman näköinen ratkaisunsa ja ajan myötä se hopeinen harmaus voi olla jopa upeaa kun on myös elämän jälkiä niin kuin ihmisen kasvoissa voi olla ryppyjä.
Muista öljytä keväällä, jos et muuta keksi.
Lehtikuusi on luonnon oma kestopuu, joka on kestävä materiaali rakentamiseen sekä ulko että sisätiloissa. Lehtikuusi on ekologinen vaihtoehto, hyvin kulutusta ja lahoa kestävää ilman puun pintakäsittelyaineita. Suosituimmat käyttökohteet ovat terassit, ulkoverhoustuotteet, pihakalusteet- ja rakenteet.
Siperian lehtikuusi ei ulko-olosuhteissa tarvitse pintakäsittelyä, koska se kestää lahoamatta noin 2030 vuotta maasta irti asennettuna. Lahonkesto-ominaisuuksien, pihkaisesta ja tiheästä rakenteesta johtuen, emme suosittele sen pintakäsittelyä lainkaan.
Tollo miniä ei kertonut terassin käyttöohjeita. Nyt miniä saa kärsiä ihan itse oman hölmöytensä.