Vaikean äitisuhteeni takia en pysty intiimeihin suhteisiin naisten kanssa

Ikävää.

No ihan hyvä. Tuskin tässä yksikään nainen yhtään mitään menettää, vaikka seurasi jää kokematta.

Vierailija kirjoitti:

No ihan hyvä. Tuskin tässä yksikään nainen yhtään mitään menettää, vaikka seurasi jää kokematta.

Mikä saa kirjoittamaan noin julmasti?

Minä taas etsin vanhemmista ihmisistä aina äitiä tai isää. 

Oletko harkinnut terapiaa?

Tyypillistä, että miehen ongelmille alanuoletetaan.

Sitten vaan tumputat

Vierailija kirjoitti:

Tyypillistä, että miehen ongelmille alanuoletetaan.

Nainen vastaavassa tilanteessa saisi täältä tukea ja lohtua. 

Tästä ketjusta voitte lukea miten miestä kohdellaan.

Tämä on vaiettu mutta yllättävän yleinen ongelma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tyypillistä, että miehen ongelmille alanuoletetaan.

Nainen vastaavassa tilanteessa saisi täältä tukea ja lohtua. 

Tästä ketjusta voitte lukea miten miestä kohdellaan.

Ihan tasapuolisesti sukupuolesta riippumatta suosittelen tuossa tapauksessa terapiaa. Lopeta ulina, sille en anna sympatiaa enkä edes ylänuolia.

Mikä teki suhteestanne vaikean?

Hyvä että tiedostat ongelmasi. Ehkä sitä kannattaisi pohtia jossain. Ja sitten vasta pohdit parisuhteita. Ei kaikkien tarvi edes olla kenenkään kanssa. Eikä yrittää elää muiden kautta. Parisuhde ei ole hoitosuhde. Ystäviä ja kohtaamisia voi kokea ilman tiivistä parisuhdetta.

Pääasia ettet ala pedofiiliksi, he joskus selittävät itseään noin.

Kukin kokee asiat tavallaan. Olen itse insestin uhri ja parinkympin kahtapuolta olin seksiriippuvainen. Ei väliä ketä kumppani muistutti. En pystynyt tuntemaan mitään ja kokeilin miten pitkälle kantti ja pokka riittää.

Itselläni terapia auttoi samaan pulmaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tyypillistä, että miehen ongelmille alanuoletetaan.

Nainen vastaavassa tilanteessa saisi täältä tukea ja lohtua. 

Tästä ketjusta voitte lukea miten miestä kohdellaan.

Ihan tasapuolisesti sukupuolesta riippumatta suosittelen tuossa tapauksessa terapiaa. Lopeta ulina, sille en anna sympatiaa enkä edes ylänuolia.

Miten olis lobotomia?

Vierailija kirjoitti:

Hyvä että tiedostat ongelmasi. Ehkä sitä kannattaisi pohtia jossain. Ja sitten vasta pohdit parisuhteita. Ei kaikkien tarvi edes olla kenenkään kanssa. Eikä yrittää elää muiden kautta. Parisuhde ei ole hoitosuhde. Ystäviä ja kohtaamisia voi kokea ilman tiivistä parisuhdetta.

Pääasia ettet ala pedofiiliksi, he joskus selittävät itseään noin.

Ei kukaan "ala" pedofiiliksi. Se on taipumus, jolle ihminen ei voi mitään. Heille pitäisi tarjota apua ja terapiaa, jotta taipumus ei realisoituisi toiminnaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ihan hyvä. Tuskin tässä yksikään nainen yhtään mitään menettää, vaikka seurasi jää kokematta.

Mikä saa kirjoittamaan noin julmasti?

Naiseus?

Vierailija kirjoitti:

Mikä teki suhteestanne vaikean?

Äitini kasvatti minut ylisuojelevasti ja liian tiukoilla rajoilla. Itsenäistyminen oli minulle vaikeaa. Olen edelleen jollain tavalla emotionaalisesti riippuvainen äidistäni. Eräänlainen viha-rakkaussuhde.

Mä taas en pysty isäni takia miesten kanssa yhtään minkäänlaisiin suhteisiin. Jos yhtään hyppii silmille niin paiskon päin seiniä, ihan sama minkä kokoinen mies. Exä jäi kiinni lapon katsomisesta, hyvä ettei päässyt hengestään.

Tein ainoan oikean päätöksen eli en enää pariudu miesten kanssa ja olen terapiassa.

Elämä on ja aina ei mee nallekarkit tasan.

Niinpä. Osa naisista ei voi myös ottaa miestä, monista syistä.