ronkelit lapset rasittaa äitiä!!
Pakko purkautua johonkin - omat ruokaronkelit lapset ärsyttää!!! Aina pitäs vaan olla makaroonia ruokana, mieluiten pelkästään... tai lihapullia korkeintaan niiden kanssa... Itse yrittää pitää ruokavaliosta huolta ja tarjota monipuolista ruokaa, näkee vaivaa ja sit syövät vaan leipää (jos annetaan) tai ei mitään... Onneksi saavat päivähoidossa ruuan, että tiedän saavan monipuolisesti. Tietty leikki-ikäiset ei vielä ymmärrä terveellisen ruuan päälle. Huh, pitäisköhän oikeesti tarjota niille viikko tai kaksi vain makaroonia päivästä toiseen.... jos kyllästyisivät ;-)). No nyt jo itsekin naurattaa tämä purkaus, mutta kun pari viikkoa on ollut pelkkää en syö, en halua, pahaa ruokaa valitusta niin korpee kovasti, iltapäiväruokaa kun ei vanhempien takia tarvisi laittaa, mutta syömme vanhemmatkin kotona esimerkin vuoksi lähinnä ja hyvin perhehetkien - jotka nyt menee syömismaanitteluun, riitelyyn jne.
Kommentit (2)
hups, karkasi...
eli, voin vain lohduttaa, että ronkelius yleensä menee ohi, ja edellä saitkin jo hyviä vinkkejä. Itsekin olen stressanut ja vetänyt herneen nenään samasta aiheesta, mutta oikeasti, kun lakkasin ressaamasta, niin alkoi ruokailutkin sujua. Pitää vaan olla johdonmukainen, ei tarjota muuta jos joku ei maistu, ja pidä ruoka-ajoista kiinni. Meillä menee heti kaikki välipalat pannaan, jos ei ruoka maistu. Pakko ei ole syödä (minua on pakolla syötetty lapsena, ja se on kamalaa), mutta jos ei syö, muuta ei tipu, ja kerron mahdollisimman havainnollisesti milloin on seuraava tilaisuus saada ruokaa (esim. aamulla, että kun olette tarhassa ulkoilleet ja sen jälkeen tehneet sisähommat, niin sitten vasta on ruokaa...). 2-vee ei vielä tietenkään ihan tuota käsitä, mutta 4-vee jo alkaa yleensä syömään, kun jo käsittää, että oikeesti vasta pitkän ajan kuluttua seuraavaksi jotain tarjotaan.
Lohduttavaa oli, kun joku aika sitten oli muistaakseni Iltalehdessä juttua siitä, miten voi lapsiperheen elämää helpottaa, ja siinä oli sellainen muistilista, jonka yksi kohta kuului, että " makaronilla ja ketsupilla voi oikeasti elää viikkokausia!" :) Harmittaa, kun en leikannut sitä talteen!
Lopetin vaan stressaamasta. Jos eivät syö, niin sitten eivät syö. Maistaa on pakko, joka laatua. Tai sitten en edes laita lautaselle, kysyn haluaako lapsi maistaa. Ja sitten lisää, vain minimiannos. Tarjoilu myös vaikuttaa, että jos on oikein kaunis annos, niin sitten syö mieluummin, mutta arkisin huolehdin vaan, että syömisympäristö olisi siisti. Ei turhia virikkeitä, ja puhdas pöytä vaan, ettei edellisen aterian tähteitä tms, kuten usein on tupannut jäämään...
Myös, olen antanut pelkkää makaronilinjaa, mutta siihenkin ovat lapset kyllästyneet. Laitoin sitten sitä mitä ITSE halusin jonkin aikaa, ja kas kummaa, jopa syövätkin paremmin. Myös vaihtelua taisivat haluta. Ja kevään myötä lisääntynyt ulkoilu tuntuu auttavan ruokahaluun. Kelpaa sitten melkeinpä mikä tahansa.
Ja yksi vinkki on myös, että usein tarjotaan, vaikka yhdellä aterialla päivässä, tai viikossa, ihan miten vaan, jotain uutta ja eksoottista, tai erilaista makua. Vaikka hedelmiä, tai muita ruokakokeiluja.
Ja sit jos ei kelpaa mikään, niin viimeistään illalla maistuu sitten kyllä puuro... Tavallisesti ei sekään siis maistu, mut jos on koko päivän ollut huonolla syömisellä, niin se puuro pelastaa. Meillä on siis kotihoidossa muuten, mutta isompi käy kerhossa 3-4h päivässä arkisin, saa vain yhden aterian siellä, tai sitten sitä leipää... yleensä vaan leipää kuulemma syö siellä.. Kotona en ole edes antanut koskaan leipää.