Paras ikäero sisarusten välillä ja miksi?

Keskenmenoja, tuulimunia.. ikäero sen kun kasvaa ja kasvaa...ONKO SILLÄ IKÄEROLLA OIKEASTI VÄLIÄ!!!????!!????

mikä tahansa!

Meillä lapset 2v ikäerolla, kuopuksen eka vuosi oli rankka. Haluttiin pikkulapsiaika ohi sitten kerta rysäyksellä eli iso ikäero esim. 5v oli ei-toivottu meillä.



Ehkä 3v olis optimaalinen; isompi jo omatoiminen, kuitenkin ikäero sen verran pieni, että lapsilla seuraa toisistaan mutta vauvaaika on kuitenkin muitissa.

lapset yleensä tosi läheisiä keskenään.

2 vuotta ikäerona hyvä, koska toinen ei enää vaipoissa ja osa jo kävellä. Uhma tietysti miinusta, mutta niin suurta mustasukkaisuutta en ole huomannut. Kun isommalla tarve näyttää ettei ole enää vauva.

joka on paras mahdollinen kaikille?

Heistä on todella paljon seuraa toisilleen, leikit menevät hyvin yksiin jne.



Esim 5v on liikaa. Ehkä aikuisena sitten löytävät jonkun yhteisen sävelen.

Olen kuitenkin tyytyväinen, että uskallettiin tehdä toinen lähes hetiperään, vaikka esikon vauva-aika oli rankka. Nyt leikkivät jo yhdessä ja tykkäävät toisistaan kamalasti.

Lisänä vielä se, että poika on vanhempi ja tyttö nuorempi. Tytöthän kehittyvät hieman poikia nopeammin, joten todellisuudessa ikäero ei tunnu noinkaan suurelta. Ovat todella hyviä ystäviä keskenään, isompi pitää pienemmästä huolta ja yhteisiä leikkejä on paljon.

Kuopuksen vauva-aika meni kuin huomaamatta. Ja nyt sisaruksista todella paljon iloa toisilleen.

4 lasta ja aina välissä n. 1,5 v - toimii hienosti.



On seuraa toisilleen ja ovat tosi läheisiä. Mikä parasta ihana mutta joskus raskas pikkulapsivaihe on kaikilla yhteen syssyyn jne. Tämä on meidän juttu, onneksi on lapset tulleet kun on toivottu!

Isompi jo omatoimisempi mutta silti ikäero ei liian suuri.

Kaikki tai ei mikään!



Se on ainoa oikea totuus tässä asiassa, koska kaikilla ikäeroilla on omat hyvät ja huonot puolensa sekä sisarusten että vanhempien näkökulmasta katsottuna... ja tuurillakin on merkitystä! Itselläni on lähipiirissä kokemusta ainakin neljästä erilaisesta tilanteesta:



1) ei ollenkaan sisaruksia kahdella läheiselläni

2) 5 ja 15 vuotta ikäeroa omiin pikkusisaruksiini

3) 14-16 kuukautta ikäeroa kahdella eri sisaruksella

4) 3,5 vuotta ikäeroa omilla lapsillani



Ainoan lapsen asema on toisen mielestä ollut ennemminkin etuoikeus kuin harmi ja toinen taas kaipasi aina siskoa/veljeä itselleen. Pitkät ikäerot eivät meillä ole olleet ollenkaan haitaksi, mulla on tosi hyvät, mutkattomat ja läheiset välit molempien sisarusteni kanssa. Lyhyt ikäero on toiselle ystävälleni ollut suorastaan traumaattinen kokemus (sisarkateutta, vertailua, riitoja yms. ikävää) ja toinen taas on ollut aina kuin paita ja peppu siskonsa kanssa. Omilla mussukoillani on tuo 3,5 vuotta ikäeroa, enkä voisi mitään parempaa kuvitellakaan! :D Esikoinen sai rauhassa olla perheen pienin, voitiin selittää hänelle, mistä sisaruksen syntymässä on kyse (ei ole ollut mustasukkaisuutta) eikä ollut koskaan kahta vaippaikäistä samaan aikaan.



Ymmärrän silti pienempien ja isompienkin ikäerojen plussat ja miinukset! Esim. tosi pienillä ikäerolla vauvavaihe on nopeammin ohi (ajatus: kerran se vain kirpaisee, joskin muistot voi jäädä vähän ikävämmiksi kuin seesteisemmässä tilanteessa...) ja isommilla ikäeroilla arki saattaa olla helpompaa (esim. jos esikoinen on eskarissa tai koulussa pikkusisaruksen syntyessä). Leikkikavereiksi lapsiaan ei voi pakottaa, olipa ikäeroa sitten vuosi tai kymmenen. Se on kiinni lasten kemioiden kohtaamisesta, vanhempien asenteista ja tuuristakin kai enemmän kuin ikäerosta... Meillä leikit sujuu yllättävän kivasti, vaikka esikoinen on nyt jo 6-vuotias poika ja pienempi sisarus kohta 3-vuotias tyttö :)

Useassa tuttavaperheessä pienempi ikäero on osoittautunut hankalaksi. 2-vuotias on yleensä mustasukkainen, uhmaiässä ja tarvitsee vielä paljon apua arjen askareissa. Lisäksi vanhemmat ovat usein kahden pienen kanssa niin väsyksissä, etteivät jaksa nauttia lapsistaan. 3-vuotias on yleensä jo aika omatoiminen ja yhteisleikit pienemmän sisaren kanssa onnistuvat, koska ikäero ei ole liian suuri.

Silti kannatan melko pientä ikäeroa. Jos voisin ja saisin uudelleen päättää, niin haluaisin ikäeroksi 1v10kk-2vuotta. Se 4 kuukautta tuntuu pieneltä erolta, mutta on noin pienellä lapsella merkittävä kehityksen kannalta.



Nyt kun lapset ovat vanhempia niin leikkivät ihanasti keskenään! Ihan kateeksi käy, kun on joku noin läheinen ihminen.

ja on toiminut kyllä loistavasti! Lapset nyt jo 3.5 ja 5 ja " monta vuotta" on jo leikitty yhdessä hienosti, parhaat kaverukset ovat. Ja muistan vauva-ajat kyllä, eli ei tuntunut erityisen rankalta vaan oikein hyvältä.