Adhd ja puheen ymmärtämisen vaikeus
Minulla on pari tuttua, joilla tiedän olevan adhd ja heitä molempia yhdistää se, että he eivät useinkaan ymmärrä sanotun tarkoitusta vaan alkavat joko jankata asian vierestä tai takertuvat osaan lausetta ja alkavat vaahdota siitä. Eikä se vaahtoaminen lopu, vaan se puolikas lause jotenkin tallentuu heidän päähänsä ja alkaa elää omaa elämäänsä.
Mainitsin kokeilleeni uutta reseptiä soijarouheesta, koska olisi ilmeisesti terveellistä ja halpaa. Ei tullut hyvää!
Tämä muuntui välittömästi siihen, että teen aina pahaa ruokaa, koska se on halpaa. Sitten saan osakseni jatkuvaa nälvimistä siitä, vielä kuukausien päästäkin. Miten voin olla niin tyhmä ja köyhä, että syön aina pahaa ruokaa.
Kerroin tehneeni kerran mokan x, koska olin valvonut monta yötä. Se vääntyi heti siihen, että teen aina niin ja adhd loputtomiin vaahtoaa siitä, kertoo asian tutuille ja tuntemattomille, ja "neuvoo ja auttaa" minua jatkuvasti. Rasittavaa!
Adhd innostui kuntosalista ja neuvoin, että kannattaa oikeasti ottaa ekat kerrat rauhallisesti. Etsiä sopivat painot ja tehdä kohtuullisesti. Hankkia tietoakin asiasta, tehdä liikkeet oikein. Säännöllisyys on tärkeintä. Hullu rehkiminen ja paikkojen rikkominen heti alkuunsa ei ole järkevää.
No, kuulemma olen neuvonut, että pitää aina tehdä vaan vähän ja kevyesti, ja nyt mesoo kuinka kaikki sanovat kuinka väärässä olen kun eihän tuolla tavalla mitään tuloksia saa, jos jotain kilon punnuksia käy kymmenen minuuttia heiluttelemassa... Niin, en ole sanonutkaan..
Ja tätä se on, päivästä toiseen. Työkaverista kyse siis.
Onko kukaan muu huomannut tällaista vai johtuuko ilmiö jostakin muusta ja adhdon vain sattumalta molemmilla.
Kommentit (47)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaistun autismista ja adhd:sta nauttivana henkilönä esimerkkitapauksiisi. Epäselvät ohjeet, kiertoilmaisut ja asioiden liian helposti kirjaimellisesti ottaminen ovat täyttä myrkkyä. Jos jää vähänkin tulkinnanvaraa, kehittää ainakin minun adhd-pääni tuhat eri vaihtoehtoa mitä tuo ja tuo ehkä tarkoitti, ja niistä 999 ovat vääriä. Ei koko ajan tekisi mieli tarkistaakan toiselta että mitä nyt tarkoitatkaan kun sanot juuri noin? Sarkasmin bongaaminen on myös todella vaikeaa jos toinen ei esim. ilmeellä tai äänenpainolla vahvista että nyt vitsaillaan.
Sitä turhautumisen määrää mitä ihmiskontaktini ovat aiheuttaneet puolin ja toisin ei voi mitenkään mitata. En todellakaan haluaisi vaatia keneltäkään erityiskohtelua saati että muut joutuvat kävelemään munankuorilla vuokseni ettei mieleni vain järky. Silti olisi jokseenkin toivottavaa
Miten tää toimii? Vastaukseni ei nyt vastaa vastaukseesi. "lainaa" -vaihtoehtoa yritän käyttää.
Minulla on ADHD JA autismi, enkä ikinä jankkaa tuolla tavalla tai solvaa ihmisiä kuten AP:n "ystävät".
AP, ansaitset parempia kavereita.
Vierailija kirjoitti:
Huono provo.
Niin, pelkkä toksinen positiivisuus sallitaan. Sehän on supervoima!
Jätetään vaan täysin huomioimatta nuo ap:n kertomat ongelmat sosiaalisissa suhteissa. Ja jos joku toinen kertoo samanlaisia havaintoja, alapeukutetaan. Kun tästä supervoimasta ei saa pahaa sanaa sanoa!
....tajuatteko että jos ongelmista tehdään tabu joista ei saa puhua, tästä kärsivät lapset saavat entistä vaikeammin tukea? Koska sehän on supervoima. Ei voi olla ongelmaa.
Vierailija kirjoitti:
Etsisin syytä ap:n jaarittelusta. En jaksanut lukea aloitusta, höpöttelyä ja horinaa. Tiivistä, saatana. Kun kirjoitat, käytä kappalejakoa. Vähennä adjektiiveja ja epäolennaisuuksia.
Äläkä puhu koko ajan. Mieti mitä sanot ja sano sitten lyhyesti ja mieluiten ole hiljaa.
Kyllä mä jaksoin hyvin lukea alusta loppuun, kappalejakokin on ihan selvä.
Ehkä ongelmaa voit etsiä muualta, jos et jaksanut keskittyä noin lyhyen tekstin lukemiseen.
Vierailija kirjoitti:
Huono provo.
Valitettavasti ei provo. On takuulla teillä muillakin työpaikoillanne joitakin vaikeita ihmisiä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaistun autismista ja adhd:sta nauttivana henkilönä esimerkkitapauksiisi. Epäselvät ohjeet, kiertoilmaisut ja asioiden liian helposti kirjaimellisesti ottaminen ovat täyttä myrkkyä. Jos jää vähänkin tulkinnanvaraa, kehittää ainakin minun adhd-pääni tuhat eri vaihtoehtoa mitä tuo ja tuo ehkä tarkoitti, ja niistä 999 ovat vääriä. Ei koko ajan tekisi mieli tarkistaakan toiselta että mitä nyt tarkoitatkaan kun sanot juuri noin? Sarkasmin bongaaminen on myös todella vaikeaa jos toinen ei esim. ilmeellä tai äänenpainolla vahvista että nyt vitsaillaan.
Sitä turhautumisen määrää mitä ihmiskontaktini ovat aiheuttaneet puolin ja toisin ei voi mitenkään mitata. En todellakaan haluaisi vaatia keneltäkään erityiskohtelua saati että muut joutuvat kävelemään munankuorilla vuokseni ettei mieleni vain järky. Silti olisi jokseenkin toivottavaa että edes läheiseni ymmärtäisivät että joku t
Minä samaistun myös. Ärsyynnyin siitä, että mielestäni tässä ketjussa annetaan ymmärtää, että tämä johtuisi tyhmyydestä tai hitaudesta. Itse asiassa omalla kohdallani olen huomannut, että kyse on ennemminkin siitä, että moni ns. nepsy ajattelee paljon yksinkertaisemmin eikä heille tule edes mieleen, että jonkun asian voisi ajatella toisella tai monella tavalla. Tarkoitan ns. out of boxing -ajattelua. Omassa työssäni tästä on ollut valtava etu siinä mielessä, että omiin tehtävien kuuluu esimerkiksi perehdytys ja ohjeiden laatiminen. Ja ne on muuten selkeät ja paljon kiitetyt :)
ADHD ei vaikuta älykkyyteen. Ap:n tapauksessa on kyse jostain muusta kuin pelkästä ADHD:sta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huono provo.
Niin, pelkkä toksinen positiivisuus sallitaan. Sehän on supervoima!
Jätetään vaan täysin huomioimatta nuo ap:n kertomat ongelmat sosiaalisissa suhteissa. Ja jos joku toinen kertoo samanlaisia havaintoja, alapeukutetaan. Kun tästä supervoimasta ei saa pahaa sanaa sanoa!
....tajuatteko että jos ongelmista tehdään tabu joista ei saa puhua, tästä kärsivät lapset saavat entistä vaikeammin tukea? Koska sehän on supervoima. Ei voi olla ongelmaa.
Miten kuvittelet apua saavan, jos peruskoulun k.a. on 9,5 ja käytös 9.
Terveydenhoitaja pikadiagnosoi keskiarvon perusteella, että kyse ei voi olla ADHD:sta.
Apua sai vasta hakeutumalla yksityisen psykologin kautta edelleen lääkäriin.
Minulla on adhd, mutta en jaksaisi keskittyä jonkun soijarouheisiin tai onko siitä tullut hyvää/pahaa ruokaa. Elämäni pyörii suuremmilla kierroksilla ja kovemmassa draamassa. Siksi epäilen, että kaverisi ovat vain tyhmiä ja pikkumaisia. Mitäs, jos annat asian olla.
Minua ei neuvota kuin pyynnöstäni. Kaikki muu mene ohi. Jos siis neuvo ei toimi saatan kertoa siitä neuvojalle, mutta yleensä siihen riittää kerta ja lisäksi perustelen miksi ei toiminut. Sitten asia on selvä, eivätkä huonot neuvot jää kuohuttamaan mieltäni sen enempää. Jälleen kerran kaverisi osoitti pelkkää tyhmää pikkumaisuutta.
Tiedän adhd:na, että keskittymisen herpaantuu helposti ja joudun kysymään samat asiat uudelleen. Jos siis puhe soijarouheista vie kohtuuttoman pitkän ajan se on minulle aika mahdoton rasti pysyä hereillä loppuun asti. Oletko ap kova selostamaan?
Kyllä, tuttua hommaa. Olen syntynyt tällaisesta ihmisestä. Tällainen käytös on ollut ajoittaista, koska henkinen tila on ollut aaltoileva, etenkin nuorempana.
Silloin ei pysähdytä kuuntelemaan toisen selitystä mitä oikeasti tarkoitettiin, vaan puhutaan päälle ja jatketaan omasta harhakäsityksestä vouhottamista.
Samaa olen havainnut eräissä muissakin adhd-diagnosoiduissa tai -epäillyissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No noita sun kavereitasi vaivaa adhd.n lisäksi vielä pahemmin tyhmyys. Just tollasta vaahtopäitä on puolet suomalaisista
Tämä. Tai ymmärtävät tahallaan väärin ihan vaan provosoidakseen sua. Ehkä ovat kontrollifriikkejä ja sun turhautuminen avaa niille portin 'säädellä' sun emotionaalista tilaa, eli kontrolloida sua ja tilannetta. Yhteisymmärrykseen pääseminen on mahdotonta idioottien, pahansuopien ja narsistien kanssa. Minkä kanssa tappelet? Take your pick.
Toisten kontrollointi kuuluu adhd:n oirekuvaan. Myös provosointi ja oman levottomuuden purkaminen toiseen ärsyttämällä ja nokkimalla toista.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on adhd, mutta en jaksaisi keskittyä jonkun soijarouheisiin tai onko siitä tullut hyvää/pahaa ruokaa. Elämäni pyörii suuremmilla kierroksilla ja kovemmassa draamassa. Siksi epäilen, että kaverisi ovat vain tyhmiä ja pikkumaisia. Mitäs, jos annat asian olla.
Minua ei neuvota kuin pyynnöstäni. Kaikki muu mene ohi. Jos siis neuvo ei toimi saatan kertoa siitä neuvojalle, mutta yleensä siihen riittää kerta ja lisäksi perustelen miksi ei toiminut. Sitten asia on selvä, eivätkä huonot neuvot jää kuohuttamaan mieltäni sen enempää. Jälleen kerran kaverisi osoitti pelkkää tyhmää pikkumaisuutta.
Tiedän adhd:na, että keskittymisen herpaantuu helposti ja joudun kysymään samat asiat uudelleen. Jos siis puhe soijarouheista vie kohtuuttoman pitkän ajan se on minulle aika mahdoton rasti pysyä hereillä loppuun asti. Oletko ap kova selostamaan?
Jospa hän mainitsi asiasta, ei selostanut? Aihe ei vain kiinnostanut toista tarpeeksi. Se ärsytti niin paljon, että adhd-henkilö purki ärsytystään pitkään ja perusteellisesti.
Vierailija kirjoitti:
Niin. Monet narsistiset ihmiset väittävät että heillä on ADHD, koska sen siivellä voi ottaa oikeutuksen kaikenlaiseen, kuten siihen että ei kuuntele toisia, puhuu loputtomasti ja keskeyttää jatkuvasti.
ADHD:seen voi liittyä asioiden väärinymmärtäminen, mutta ei syyttely ja ilkeys. Se johtuu muista asioista. Tuntemillani ADHD-ihmisillä on sellainen hämmentynyt ilme kun eivät tajua mistä on puhuttu, ja yrittävät päästä kärryille. Siis ADHD aiheuttaa hankaluuksia toisten kanssa kommunikoinnissa, mutta heistä huomaa, että yrittävät kyllä eivätkä tahallaan aiheuta mielipahaa.
Ihmisellä voi olla adhd ja samaan aikaan muuta vikaa, tai sitten voi olla diagnosoinut itselleen sen, koska persoonallisuuden puutteet aiheuttaa asioita joihin ADHD-oireet jossain määrin sopii selitykseksi.
Adhd :ta on useampaa tyyppiä, ja ikävä kyllä ilkeys ja kiusaaminen kuuluvat erääseen niistä. Jos ihmisellä on ns. 3-tyypin adhd, hän voi olla samalla epävakaa. Käytös menee äärestä toiseen, superkiltistä riiviöön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huono provo.
Niin, pelkkä toksinen positiivisuus sallitaan. Sehän on supervoima!
Jätetään vaan täysin huomioimatta nuo ap:n kertomat ongelmat sosiaalisissa suhteissa. Ja jos joku toinen kertoo samanlaisia havaintoja, alapeukutetaan. Kun tästä supervoimasta ei saa pahaa sanaa sanoa!
....tajuatteko että jos ongelmista tehdään tabu joista ei saa puhua, tästä kärsivät lapset saavat entistä vaikeammin tukea? Koska sehän on supervoima. Ei voi olla ongelmaa.
Ja vastaavista tapauksista kirjoitukset poistetaan. Olin kirjoittanut millainen lapseni on - hyvin samanlainen kuin ap:n tuttava - ja se on alapeukutuksen jälkeen poistettu.
Mikä teitä vaivaa... pää pensaaseen? Kyllä nuo sosiaalisten tilanteiden/ ilmeiden lukuvaikeudet ovat aivan tyypillinen nepsypiirre. Ja se nepsy jolla ei näitä ole, hän oireilee sitten taas jotenkin muuten. Mutta suurella osalla nepsyjä ON vaikeuksia keskittyä nopeatempoisiin vuorovaikutustilanteisiin. Puhe vaan menee, toisesta korvasta ulos, siihen ei ehditä tarttua tai tartutaan vääriin asioihin. - luetun ymmärtäminen sen sijaan on paljon helpompaa, luettuun voi aina palata, kerrata.
Erityisluokka jossa nepsyjä, siellä on päiväohjelma taululla kuten pienillä lapsilla. Se ei tarkoita tyhmyyttä, vaan että puhuttu ohje on vaikeampi sisäistää.
Noin käyttäytyvä ihminen ei pidä sinusta, eikä arvosta sinua. Kannustaisin ottamaan ihan reilusti etäisyyttä ja välttelemään ko henkilöä mahdollisuuksien mukaan. Toinen asia on asioista suoraan sanominen. Älä vain hiljaa alistu nälvimiselle ja kiusaamiselle vaan sano, että et pidä ikävästä sävystä, oman väärinkäsityksensä paisuttelusta. Hän on alunperinkin käsittänyt väärin ja nyt ei pääse siitä irti ja yli. Käske hankkimaan oma elämä ja pysymään erossa sinusta. Vain näin tilanne voi korjaantua.
Ja tämän kommentin kirjoitin minä, joka olen sen saman käytöksen toisella puolen. Olen kurkkuani myöten täynnä ihmistä, joka on takertunut minuun kuin iilimato. Minä inhoan jopa hänen hengityksensä ääntä ja aina hän hakeutuu minun kylkeeni kiinni kertomaan raivostuttavia juttujaan. Jos hän lopettaisi edes sen jatkuvan hyvimistelyn, että mitäs tässä, mukavaahan tässä, jo se auttaisi.
Katkaise huonot ihmissuhteet, vaikka olisi joku diagnoosi, se ei oikeuta kiusaamaan sinua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No noita sun kavereitasi vaivaa adhd.n lisäksi vielä pahemmin tyhmyys. Just tollasta vaahtopäitä on puolet suomalaisista
Tämä. Tai ymmärtävät tahallaan väärin ihan vaan provosoidakseen sua. Ehkä ovat kontrollifriikkejä ja sun turhautuminen avaa niille portin 'säädellä' sun emotionaalista tilaa, eli kontrolloida sua ja tilannetta. Yhteisymmärrykseen pääseminen on mahdotonta idioottien, pahansuopien ja narsistien kanssa. Minkä kanssa tappelet? Take your pick.
Toisten kontrollointi kuuluu adhd:n oirekuvaan. Myös provosointi ja oman levottomuuden purkaminen toiseen ärsyttämällä ja nokkimalla toista.
Ei kuulu. Piste.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on adhd, mutta en jaksaisi keskittyä jonkun soijarouheisiin tai onko siitä tullut hyvää/pahaa ruokaa. Elämäni pyörii suuremmilla kierroksilla ja kovemmassa draamassa. Siksi epäilen, että kaverisi ovat vain tyhmiä ja pikkumaisia. Mitäs, jos annat asian olla.
Minua ei neuvota kuin pyynnöstäni. Kaikki muu mene ohi. Jos siis neuvo ei toimi saatan kertoa siitä neuvojalle, mutta yleensä siihen riittää kerta ja lisäksi perustelen miksi ei toiminut. Sitten asia on selvä, eivätkä huonot neuvot jää kuohuttamaan mieltäni sen enempää. Jälleen kerran kaverisi osoitti pelkkää tyhmää pikkumaisuutta.
Tiedän adhd:na, että keskittymisen herpaantuu helposti ja joudun kysymään samat asiat uudelleen. Jos siis puhe soijarouheista vie kohtuuttoman pitkän ajan se on minulle aika mahdoton rasti pysyä hereillä loppuun asti. Oletko ap kova selostamaan?
En ole kovin puhelias. Esimerkiksi soijarouhekokeiluni oli vain lyhyt maininta työpaikan kahvitunnilla, kun puhuimme ruuasta, juuri hinnasta ja terveellisyydestä. "Kokeilin itse soijarouhetta, mutta ei tullut hyvää."