Lue keskustelun säännöt.
Ilman kumppania loppuelämä, miten löytää iloa elämään?
06.02.2025 |
Olen ollut lähes koko aikuisiän yksin. Muutama tapailusuhde on ollut ja nuorempana oli paljonkin vipinää.
Nyt olen ollut 15 vuotta yksin, joka tuntuu järkyttävän pitkältä ajalta. Tässä ajassa olen keskittynyt lapseeni, jonka sain lyhyestä suhteesta. Olen lähes omistautunut lapselle.
Olen nyt pikku hiljaa yrittänyt katsella ympärille, mutta kukaan ei kiinnostu enää minusta. Ei sillain kun aiemmin nuorempana mikä varmaan selittyy pitkälti iälläkin. Tinderiin en halua mennä.
Olen odottanut jotain kohtaamista jonkun miehen kanssa, joka oikeesti kiinnostuisi itsestä, mutta ei sitä näköjään tule. On hieman sellainen hylkiö olo. Työkaverit jotka eronnut löytäneet tyyliin heti uuden.
Miten hyväksyä se, etten koskaan löydä kumppania ja tulen olemaan yksin koko loppuelämän? Tuntuu surulliselta.
Kohtaan miehiä töissä ja vapa-ajalla paljon ja moni vetoaisi itseeni, mutta en herätä kenessäkään mitään tuntemuksia, ei kukaan oikein edes halua jutella.
Kommentit (74)
Ilo löytyy, mistä löytyy, kenelläkin. Ehkä odotat, että ilo "korjaisi" tai pyyhkisi pois surun tästä asiasta, jota et näytä saavan? Itse olen todennut, että ei se niin toimi... On ilot, ja sitten on surut. Jälkimmäiset kun tuntee, käy läpi yhtälailla, sellaisenaan, kun ne tulevat, se helpottaa oloa. Vaikkei kaikki surut koskaan poistukaan... Olen oppinut, että elämä on sitä, että osaa elää niin iloineen kuin suruineenkin... Tai sanotaan näin, että jos haluaa olla läsnä elämässään, hyväksyy, että siinä on sekä iloa että surua. Jo se tosiasioiden hyväksyminen helpottaa oloa, ei pyristele todellisuutta vastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onhan noita lelukauppoja, jotka eivät vaadi kenenkään miellyttämistä tai laihduttamista. Ei muuta kuin tilausta sisään.
Lelukauppa? Miksi ihmeessä? Eikö aito ihminen ole parempi? Lähtökohtaisesti, jos yrittää muuttaa toista, on hakoteillä. Mä en oikein enää halua olla mitään muuta kuin olen.
Taannoin kommentoin erääseen mieshaukkumaketjuun, että niinhän ne naisetkin täällä ulısee, etteivät löydä hyviä miehiä. Akat tähän hyökkäsi vastaan, että ei kyllä naiset sellaista valita, että lähinnä valittavat, etteivät omat miehet tee riittävästi kotihommia ym. Mikäs tämä ulı-aloitus sitten on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan noita lelukauppoja, jotka eivät vaadi kenenkään miellyttämistä tai laihduttamista. Ei muuta kuin tilausta sisään.
Lelukauppa? Miksi ihmeessä? Eikö aito ihminen ole parempi? Lähtökohtaisesti, jos yrittää muuttaa toista, on hakoteillä. Mä en oikein enää halua olla mitään muuta kuin olen.
Itse asiassa viime aikoina olen ollut rauhallisempi ja onnellisempi kuin vuosiin. Niinä vuosina kun koitin muuttua. Odotin ja yritin hitsata asioita yhteen. Suunnittelin kesää, suunnittelin syksyä, uutta vuotta, kevättä. Odotin. Jätin aikaa. Ihan turhaan. En toteuttanut omia suunnitelmiani.
Nyt olen lopettanut tuon hullutuksen. Minulla on kesäsuunnitelmat. On suunnitelmat ensi syksylle ja keväälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan noita lelukauppoja, jotka eivät vaadi kenenkään miellyttämistä tai laihduttamista. Ei muuta kuin tilausta sisään.
Lelukauppa? Miksi ihmeessä? Eikö aito ihminen ole parempi? Lähtökohtaisesti, jos yrittää muuttaa toista, on hakoteillä. Mä en oikein enää halua olla mitään muuta kuin olen.
Itse asiassa viime aikoina olen ollut rauhallisempi ja onnellisempi kuin vuosiin. Niinä vuosina kun koitin muuttua. Odotin ja yritin hitsata asioita yhteen. Suunnittelin kesää, suunnittelin syksyä, uutta vuotta, kevättä. Odotin. Jätin aikaa. Ihan turhaan. En toteuttanut omia suunnitelmiani.
Nyt olen lopettanut tuon hullutuksen. Minulla on kesäsuunnitelmat. On suunnitelmat ensi syksylle ja keväälle.
Ei ole vain sinun suunnitelmasi. Sinun unelmasi. Minulla on unelmia. Meillä kaikilla on. Unohdin kunnianhimoni, kun ajattelin velvollisuuksiani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensi kesä, olen päättänyt viettää sen rakkaiden ihmisten kanssa. Ihmisten kanssa, jotka välttämättä eivät ole kauan enää täällä. Heidän jälkeensä tulee rakkaus.
En enää koskaan pitele käsissäni katteettomia unelmia, jotka valuvat sormien välistä kuin hiekka. En rakentele ehkä pilvilinnoja. En anna omien unelmieni odottaa. Tai ala elää muka elämää jonkun toisen elämään sopien.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asia jota luulit kunnianhimottumuudeksi oli minun odotukseni toteutumattomalle suhteelle. Olin valtavan avoin (käsi sydämellä sanon), yritin mahdollistaa asioita. Olla riittävä. Koko ajan kutistuin.
Hyvin kummallista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai voi mitään panikkia ottaa. Jossain vaiheessa tapaan jonkun. Kävin ennustajalla ja sanoi, että viiden vuoden sisään tapaan miehen.
Toivottavasti ei ole ulosottomies :D
Ei ole. Sama ennustaja ennusti kolme vuotta sitten, että kahden vuoden päästä tapaan jonkun. En tavannut. Ennustukset voi muuttua.
Ei se ennustus mihinkään muuttunut, vaan kun ne eivät pidä paikkaansa, täyttä hölynpölyä mihin toivottomat naiset rahansa laittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ikäsi ei selitä mitään, vaan se, miten olet ikääntynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai voi mitään panikkia ottaa. Jossain vaiheessa tapaan jonkun. Kävin ennustajalla ja sanoi, että viiden vuoden sisään tapaan miehen.
Toivottavasti ei ole ulosottomies :D
Ei ole. Sama ennustaja ennusti kolme vuotta sitten, että kahden vuoden päästä tapaan jonkun. En tavannut. Ennustukset voi muuttua.
Ei se ennustus mihinkään muuttunut, vaan kun ne eivät pidä paikkaansa, täyttä hölynpölyä mihin toivottomat naiset rahansa laittaa.
Voi olla. Mutta olen muuttunut. Silloin asiat mutkistuvat. Siedän vähemmän. Odotan enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanon samalla tavalla kuin naiset sanoisi jos olisit mies. Älä itke inceli.
Vierailija kirjoitti:
Sanon samalla tavalla kuin naiset sanoisi jos olisit mies. Älä itke inceli.
Hiukan haikea olo. Mutta se helpottaa. Ei ole niin surullinen olo, kuin silloin kun asiat paiskautuivat naamaalle. Kun tajusin, että kohtalo muuttaa muotoaan. Katselin sivusta omaa elämääni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanon samalla tavalla kuin naiset sanoisi jos olisit mies. Älä itke inceli.
Hiukan haikea olo. Mutta se helpottaa. Ei ole niin surullinen olo, kuin silloin kun asiat paiskautuivat naamaalle. Kun tajusin, että kohtalo muuttaa muotoaan. Katselin sivusta omaa elämääni.
Niin monen muun suomalaisen kohtaloa. Mutta silloin asiat kirkastuivat minulle: Ei sota yhtä ihmistä kaipaa. Kukaan ei ole korvaamaton. Tulee uusia ihmisiä.
Mulla vähän sama tilanne. Oon tosin niin rikkinäinen ihminen jotenkin, että en tiedä pystynkö koskaan parisuhteeseen. On ollut sairastumisia, läheinen päihdekäyttöön ajautunut, oman lapsen haasteita ym. On sellainen olo, että haluaisin rinnalle jonkun todella ymmärtäväisen ihmisen, jolta saisin tukea ja apua jaksamiseen. Mutta onko sekään oikein, että kumppani joutuisi suhteeseen ihmisen kanssa, jolla on liikaa murheita? Kukaan ei jaksa sellaista.
Silti surettaa, kun niin toivoisin että olisi joku kuka halais ja sais vaan olla.
Tsemppiä kaikille!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanon samalla tavalla kuin naiset sanoisi jos olisit mies. Älä itke inceli.
Hiukan haikea olo. Mutta se helpottaa. Ei ole niin surullinen olo, kuin silloin kun asiat paiskautuivat naamaalle. Kun tajusin, että kohtalo muuttaa muotoaan. Katselin sivusta omaa elämääni.
Niin monen muun suomalaisen kohtaloa. Mutta silloin asiat kirkastuivat minulle: Ei sota yhtä ihmistä kaipaa. Kukaan ei ole korvaamaton. Tulee uusia ihmisiä.
Ehkä joku korvaa minutkin? Minut olisi heitetty kohtaloon, jota en olisi ehkäpä toivonut.
Tiedä, tiedän paljon asioita. Enemmän kuin uskot. Ihmisistä, kohtalosta. Sinusta.
Se mitä meille tapahtuu, ei riipu yhdestä ihmisestä, eikä kahdesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanon samalla tavalla kuin naiset sanoisi jos olisit mies. Älä itke inceli.
Hiukan haikea olo. Mutta se helpottaa. Ei ole niin surullinen olo, kuin silloin kun asiat paiskautuivat naamaalle. Kun tajusin, että kohtalo muuttaa muotoaan. Katselin sivusta omaa elämääni.
Ei oikeasti. Toivon ja uskon että löydät vielä jonkun kun vähiten sitä odotat. Kun on toivoa, on myös elämää.. jaksamisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai voi mitään panikkia ottaa. Jossain vaiheessa tapaan jonkun. Kävin ennustajalla ja sanoi, että viiden vuoden sisään tapaan miehen.
Toivottavasti ei ole ulosottomies :D
Ei ole. Sama ennustaja ennusti kolme vuotta sitten, että kahden vuoden päästä tapaan jonkun. En tavannut. Ennustukset voi muuttua.
Ei se ennustus mihinkään muuttunut, vaan kun ne eivät pidä paikkaansa, täyttä hölynpölyä mihin toivottomat naiset rahansa laittaa.
Voi olla. Mutta olen muuttunut. Silloin asiat mutkistuvat. Siedän vähemmän. Odotan enemmän.
Vähemmän on enemmän tai toisinpäin. Saan eri asioita vain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanon samalla tavalla kuin naiset sanoisi jos olisit mies. Älä itke inceli.
Hiukan haikea olo. Mutta se helpottaa. Ei ole niin surullinen olo, kuin silloin kun asiat paiskautuivat naamaalle. Kun tajusin, että kohtalo muuttaa muotoaan. Katselin sivusta omaa elämääni.
Ei oikeasti. Toivon ja uskon että löydät vielä jonkun kun vähiten sitä odotat. Kun on toivoa, on myös elämää.. jaksamisia.
No, itkin. Itkin syntymätöntä lasta. Itkin rakkautta. Tunsin voimattomuutta. Kohtalo pakeni silmieni edessä. Tätä jatkui vuosia.
Minä olen nainen. Mutta kyllä, koruton olen. Joskus viisaus katoaa, kun sen sanoo ääneen. Kaikkia lauseita ei ole tarkoitettu lausuttavaksi ääneen.