Lue keskustelun säännöt.
Aikuisiän seurustelu ADHD:n kanssa - poikkeaako tavallisesta parisuhteesta, miten?
06.02.2025 |
Oletteko seurustelleet aikuisiällä ihmisen kanssa, jolla on ADHD? Miten suhde poikkesi ns. tavallisesta parisuhteesta ja oliko puolisonasi mies vai nainen?
Kommentit (88)
Adhd-tyypit ovat hyvin helposti addiktoituvia jatkuvan dopamiinivajeen takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Adhd-tyypit ovat hyvin helposti addiktoituvia jatkuvan dopamiinivajeen takia.
Lääkitys korjaa sitä. Itse lopetin tupakoinnin kertalaakista kun lääkitys aloitettiin. Se oli hämmästyttävää, se loppui siihen. Poltin 1-2 päivässä aiemmin
Rakastuessaan adhd-ihmisiltä on yleensä oksat pois .
Vierailija kirjoitti:
Moni sanoo, että töissä sujuu kyllä. Itsekin hoin sitä kauan, kunnes aloin tajuta, ettei hän voi mitenkään olla töissä niiiin erilainen, vaikka kuinka skarppaisi. Selvisi sitten, että kyllä hän sielläkin saa aika paljon negatiivista palautetta työtehostaan, vaikkei olekaan oikein halukas sitä myöntämään. Muut kun ovat kritiikissään aina väärässä. Työkaverina ja seuramiehenä on kyllä verraton. On myös aina valmis auttamaan, kun joku pyytää kasvotusten mitä tahansa apua, mitä muu työyhteisö arvostaa, mutta esimies ei niinkään. Organisointi ja priorisointi siis sakkaa sielläkin, ihan kuten kotona.
Mies on hyperfocus töissä siis ihan transsissa vääntää softaa. Kotona ei löydä puhelintaan omasta taskustaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä kummallakin adhd ja aika vaikeaa tasoa 😅
Onneksi sattunut niin mukavasti, että esim toiselle aivan mahdottomuudelta tuntuva kotityö tms on toiselle aivan helppo, joten olemme jakaneet hommat sen mukaan kummalta luonnistuu kevyemmin. Siis esim pyykinpesu takkusi kummallakin ennen parisuhdetta, toinen ei vaan saanut millään pyykkejä ripustettua kuivumaan ja joutui pesemään joskus kolmeenkin kertaan saman koneellisen kun alkoivat haisemaan. Toisella ei onnistunut likaisten koneeseen saaminen ja koneen päälle laittaminen, ja puhtaita vaatteita ei siksi meinannut olla oikein ikinä. Nyt on ihan loistava tilanne, kumpikin tekee oman osuutensa ilolla, kun ei tarvitse tehdä sitä ihan kamalaa osuutta 😂
Ja siis tämä varmaan täysin absurdilta kuulostava esimerkki kertoo siitä tasosta, miten pienestä asiasta voi olla kyse, ja silti sitä ei vaan saa tehtyä ja elämä on sitten hankalaa kun perusasiat ei vaan suju. Mut hyvä balanssi meillä, kummallakin vahvuuksia siinä kohtaa missä toisella sakkaa, aika onnekasta sanoisin. Muuten varmaan oltais aivan katastrofi! Onneksi ei ole jälkikasvua, huhhuh!
Meidän keskustelut on jotain sellaista, mitä sivusta seuraavat ei varmaan jaksais katsella kovin kauaa. Aivan mahdotonta intoa ja poukkoilua ja vouhotusta ja paasausta sinne tänne, asiaan pääsemisen alustus voi kestää vartin, tai tunnin, heh, mutta on vaan niin huippua kun toinen on samanlainen ja saa olla just sellainen höyryävä tuhatlonkeroinen ajatuskimppu kuin oikeasti on 😁 Eikä toinen kato kieroon kun tulee puhuttua nopeampaa kuin ajattelu toimii 🤣 Ja meillä on näitä muutamankin tunnin maratoonikeskusteluita tämän tästä, voi olla että toinen on seissyt puoli tuntia vessan oven raossa kamalassa pissahädässä kun ei vaan malta jättää keskustelua kesken 😃 Katkeaa se mahtava kirkas (heh!) ajatus muuten 🤭
Yksi iso haaste on impulsiivisuus. Kaksi nanosekunnissa syttyvää, ja jos toinen sattuu ehdottamaan toiselle jotakin joka kolahtaa, kertyy siitä sitten niin sanotusti asioita joita olis kannattanut harkita edes hetki... Kalliiksi tulee toisinaan, ja työlästä pakitella kaiken maailman jutuista jotka vaan pälkähti päähän. Mut kyllä tää on ehdottomasti myös hyvin antoisaa ja riemukasta elämää, voi sanoo että on ainakin eletty ja suurella sydämellä! 😆
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entäs jos se adhd onkin itse, eikä kumppani?
Kuin toimii ja miten saa toimimaan?
Eiköhän se ihan riippumatta siitä kumpi on kirjolla ja kumpi neurotyypillinen ole aina tapauskohtaista kuinka suhde muodostuu ja kuinka se onnistuu :)
Tietenkin. Mitta mietin miten adhd:nä voisi ymmärtää sitä neurotyypillistä niin, että välttyy turhilta harmeilta pelkän erilaisuuden vuoksi.
Tajuan myös, että neurotyypillinen ei pysty neuvomaan tässä asiassa adhd:tä hänen omasta näkökulmasta
"Tietenkin. Mitta mietin miten adhd:nä voisi ymmärtää sitä neurotyypillistä niin, että välttyy turhilta harmeilta pelkän erilaisuuden vuoksi.
Tajuan myös, että
Voi herran duudelis tätä oman "erilaisuuden" korostamista taas. Sinulla on vain adhd, ei mikään syvä kehitysvamma tai down. Sillä ei ole mitään väliä mitä kirjainta edustat, parisuhde toimii YHTEISTYÖLLÄ eikä sillä että se "poikkeava" uhriutuu ja päivittelee omaa "erikoista" nuppiaan samalla kategorioiden muut ihmiset "neurotyypillisiksi" sen sijaan että olisivat vain ihmisiä joiden kanssa yritetään tulla juttuun.
Niin, tuota peräänkuuluttamaasi yhteistyötähän tuo kyselijä juuri ajattelikin. Hänhän kysyi, että miten adhd voisi paremmin ymmärtää neurotyypillistä kumppania, jotta suhde välttyy turhilta harmeilta.
Pitäisiköhän sinun tutkituttaa on pikkuisen adhd:ta sielläkin, kun tuo tarkkaavaisuus ei oikein pelitä ja selvästi ulosannista päätellen impulsiivisuudenkin kanssa on haasteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Poikkeaa sillä tavalla, että sinun pitää käydä useammin tapaamassa puolisoasi vankilassa kuin jos hän olisi normo.
Vierailija kirjoitti:
mäski mäski..Miksi ei voi vain sanoa peilata, esittää, kopioida, matkia??
Varmaan siksi, kun se ei ole mitään noista. Naamiointia tai häivytystä ehkä.
Feikkaaminen on hyvä suomen kieleen vakiintunut sana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entäs jos se adhd onkin itse, eikä kumppani?
Kuin toimii ja miten saa toimimaan?
Eiköhän se ihan riippumatta siitä kumpi on kirjolla ja kumpi neurotyypillinen ole aina tapauskohtaista kuinka suhde muodostuu ja kuinka se onnistuu :)
Tietenkin. Mitta mietin miten adhd:nä voisi ymmärtää sitä neurotyypillistä niin, että välttyy turhilta harmeilta pelkän erilaisuuden vuoksi.
Tajuan myös, että neurotyypillinen ei pysty neuvomaan tässä asiassa adhd:tä hänen omasta näkökulmasta
"Tietenkin. Mitta mietin miten adhd:nä voisi ymmärtää sitä neurotyypillistä niin, että välttyy turhilta harmeilta pelkän erilaisuuden vu
Neurotyypillisyys on neurotyypillisyyttä. ADHD tai autismi ei ole sairauksia tai vikoja. Elä sen kanssa.
Mun mies moittii minua. "et saa mitään aikaiseksi kun poikkoilet asiasta toiseen! / Pysy asiassa äläkä sataa asiaa yhtäaikaa kerro!"
Joo, TIEDÄN! Pitääkö silti moittia?
Siitä huolimatta teen kaikki vaikka hypinkin tiskistä pyykkiin ja välillä lakaisen jne... En vain malta kerralla tehdä aina loppuun vaan käyn välillä muualla kun matkalla tulee mieleen....
En minäkään moiti häntä, vaikka tasan on laiskempi kuin minä ja itse ei saa mitään aikaiseksi!
Joku aiemmin tässä ketjussa kuvaili ihanasti rönsyilevää puolison tarinan kertomista josta kyuitenkin löytyy se punainen lanka :) Ihana suhtautuminen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten tässä ketjussa on niin tutun tuntuisia kuvauksia? Ai mutta minähän olen adhd. Minusta kannattaa tehdä diili jossa käskytetään toisiaan tekemään asioita. Minusta on helpompi aloittaa kun toinen kehottaa ja vastaavasti minulta sujuu kehottaminen.
Itse olen Adhd naisen kanssa perustanut perheen. Aika lailla totuttelua on ollut tietynlaiset piirteet. Voisin ynnätä plussi ja miinuksia...
- sekasotku jää aina jälkeen kun liikkuu asunnossa. Pitää olla varautunut siivoamaan perässä.
- koukuttuu helposti esim. Tv-sarjoihin (pitää välillä käydä laittamassa paussille).
- impulssiiviset ratkaisut ostoksilla (helposti tarttuu mukaan asioita millä ei koskaan tee mitään).
-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse olen Adhd naisen kanssa perustanut perheen. Aika lailla totuttelua on ollut tietynlaiset piirteet. Voisin ynnätä plussi ja miinuksia...
- sekasotku jää aina jälkeen kun liikkuu asunnossa. Pitää olla varautunut siivoamaan perässä.
- koukuttuu helposti esim. Tv-sarjoihin (pitää välillä käydä laittamassa paussille).
- impulssiiviset ratkaisut ostoksilla (helposti tarttuu mukaan asioita millä ei koskaan tee mitään).
+ erittäin vilpitön ja rehellinen
+ omaa kykyjä jota en usko itse oppivani
+ on todella luova lasten kanssa(aina löytyy jotain ihmeellistä aktiviteettiä)
+ jos ottaa joitain piirteitä huumorilla, niin täyden kympin kumppani
Yksilöitä ADHD-ihmisetkin ovat, mutta itselläni on kyllä erittäin negatiivinen kokemus.
Olin runsaat 4 vuotta yhdessä keski-ikäisen miehen kanssa, jolla oli selkeä ADHD, mutta ei diagnoosia ja lääkitystä (suvussa oli sekä ADHD:ta että autismikirjoa diagnosoituna). Tämä mies oli kyllä valloittava, älykäs, hauska ja kekseliäs, mutta empatiakykyä, kykyä katsoa asioita toisen ihmisen näkökulmasta, kykyä ajattelun joustavuuteen ja rakentavaan riitelyyn ei ollut juuri lainkaan.
Hän kadotti jatkuvasti tavaroita, unohti päivittäisiä asioita, mutta myös olennaisia asioita, mitä olin esim. omasta elämänhistoriastani kertonut. Seksissä hän ei voinut ottaa mun toiveita huomioon ja loukkaantui herkästi, kun esitin niitä. Itsetunto oli heikko. Hän koukuttui kesken suhteemme nikotiinipusseihin.
Hän teki suuria päätöksiä impulsiivisesti. Myös ero tapahtui impulsiivisesti keskellä yötä hotellissa ollessamme vieraalla paikkakunnalla. Hän lähti toiseen hotelliin yöksi. Eroon ei liittynyt mitään kolmansia osapuolia, meille tuli vain sinä yönä riita, koska hän halusi seksiä ja jäin itse tyytymättömäksi hätäisen seksin jälkeen ja mulle tuli siitä paha mieli. Hän päätti silloin lähteä suhteestamme ja syytti minua vielä useamman viikon jälkeen yksipuolisesti eroon johtaneista syistä. Oli kyllä jännä tapaus, mutta olen ottanut oppimis- ja kasvukokemuksena.
Jälkikäteen on pitänyt miettiä motiiveja, miksi en luovuttanut itse jo aiemmin. Olen joutunut myöntämään, että alan suhteisiin täysin väärien ihmisten kanssa.
Aika vauhti päällä koko ajan, kunnes tulee väsy. Saa aikaiseksi kyllä paljon, etenkin asioissa, mitkä kiinnostaa (ruoanlaitto, siivous, remontointi). Mutta jos saadaan joku kaappi järjestykseen, menee viikko ja kaikki mullinmallin. Ei mitään logiikkaa kaappien sisällöissä, sitä ja tätä tuolla ja siellä. Papereita ruokailuvälinelaatikossa tai sukkia viidessä eri huoneessa. Koko ajan joku hukassa. Addiktoitunut liikuntaan. Unohtaa syödä päivän aikana. Jos ajattelen ääneen, että pitäis varmaan käydä kaupassa, on hän jo autossa. Ei asuta yhdessä, ja hyvä niin. Seurusteltu viisi vuotta. Näin se toimii, että saan välillä omaa aikaa ja rauhaa. Onhan tuo väsyttävää välillä. Huumorilla suhtaudun kaikkeen sähläämiseen. Rakastan kuitenkin häntä.
Vierailija kirjoitti:
Aika vauhti päällä koko ajan, kunnes tulee väsy. Saa aikaiseksi kyllä paljon, etenkin asioissa, mitkä kiinnostaa (ruoanlaitto, siivous, remontointi). Mutta jos saadaan joku kaappi järjestykseen, menee viikko ja kaikki mullinmallin. Ei mitään logiikkaa kaappien sisällöissä, sitä ja tätä tuolla ja siellä. Papereita ruokailuvälinelaatikossa tai sukkia viidessä eri huoneessa. Koko ajan joku hukassa. Addiktoitunut liikuntaan. Unohtaa syödä päivän aikana. Jos ajattelen ääneen, että pitäis varmaan käydä kaupassa, on hän jo autossa. Ei asuta yhdessä, ja hyvä niin. Seurusteltu viisi vuotta. Näin se toimii, että saan välillä omaa aikaa ja rauhaa. Onhan tuo väsyttävää välillä. Huumorilla suhtaudun kaikkeen sähläämiseen. Rakastan kuitenkin häntä.
Ja jatkan tuosta riippuvuudesta. Puhelinriippuvuus on. Jos tulee viesti, se on luettava heti, vaikka mikä olisi. Puhelinta räplää todelka paljon. Ravintolassa otan sen laukkuuni.
Mitään ei jää päähän, unohtaa kaiken. Kuvittelee olemattomia.
Jos olisin lääkäri saattaisin antaa muutakin diagnooseja.
Piti nähdä omin silmin että tuollaiset eivät ole hyviä parisuhteisiin. Ehkä olisi jos lääkitsisi itseään mutta....
Mutta ajatelkaapa ihmisiä, joilla on ADHD. He eivät voi kokea ikinä tavallista parisuhdetta, koska ovat itse aina se epätavallinen.
Vain kahden tavallisen ihmisen parisuhde voi olla tavallinen. Mitä epätavallisempia ihmiset ovat, sitä epätavallisempi on heidän suhteensa.
Exäni koukuttui hetkessä nikotiiniin pikkasen alle 50-vuotiaana.