Oletteko työtön, kenties lapseton? Tarvitsetteko lisätienestiä?

mutta oikeasti toivon, että useimmat teistä eivät alkaisi.

kukaan ei ole väittänyt, että sijaisvanhemmat tienaavat autot ja kesämökit.



Jokainen täällä kirjoittava ei ole kahden sijaislapsesi katkera biovanhempi, kuten ehkä tunnut olettavan. Asioista saa kysyä ja tarvittaessa niitä saa kyseenalaistaa.

Miksi sijaisperheitä haalitaan lisää?

Masennus- ja ahdistuneisuushäiriöt sekä käytöshäiriöt ovat heille tyypillistä. He eivät pysty luottamaan ihmisiin, ei edes lähimpiinsä. Jos äiti ja isä eivät toimi ennakoidusti ja luotettavasti- mihin päihdeongelmaiset ja mielenterveyshäiriöiset harvemmin pystyvät, lapsen perusturvallisuuden tunne häiriintyy. Hän ei tiedä, miten aikuinen reagoi lapsen tarpeisiin vai reagoiko ollenkaan.



Eri ikäisten lasten ja nuorten kiintymyssuhteen arviointiin on eri menetelmät. Vauva-ikäisellä turvattomuus näkyy mm. siinä, miten hän suhtautuu tilanteeseen, jossa äiti jättää hänet hetkeksi vieraan ihmisen hoiviin - pystyykö lapsi luottamaan siihen että hän saa riittävän hoivan ja pystyykö hän rauhoittumaan syntyneestä kiihtymystilastaan, miten hän suhtautuu palaavaan äitiin: haluaako hän ottaa äitiin kontaktin vai käyttäytyykö kuten ei havaitsisi äitiä lainkaan, vai pelkääkö hän kenties äitiä.



Kiintymyssuhdetapa muotoutuu ensimmäisen elinvuoden aikana. Kun lapsi saa riittävän perushoivan ja riittävästi läheisyyttä, lapsi oppii luottamaan että saa apua sitä tarvitessaan. Kiintymyssuhde muotoutuu siis sen mukaan, miten äiti/isä toimii lapsen kanssa vuorovaikutuksessa, miten vanhempi suhtautuu lapseen. Kiintymyssuhde määrittää ihmisen hyvinvointia vielä aikuisenakin.



VAngeista noin 80-90% on turvaton kiintymyssuhde. SAmoin turvaton kiintymyssuhde on suurella osalla masentuneista ja ahdistuneisuushäiriöistä kärsivillä ihmisillä.



Kiintymyssuhdetapa on aika pysyvä, mutta joissain tapauksissa se voi korjaanuta turvalliseksi. Siihen tarvitaan joidenkin kohdalla terapiaa, usein siihen riittää yksi turvallinen ihmissuhde, missä ihminen tulee kuulluksi ja hyväksytyksi ja oikein kohdelluksi. Että ihminen on luotettava ja ottaa toisen tunteet huomioon. Tämä voi olla vaikka sitten sijaisperheen vanhempi tai myöhemmällä iällä oma puoliso.



Sinä joka kipuilet vieläkin sijoituksen kanssa, oletko hakenut apua terapiasta? Millaisia ovat nykyiset ihmissuhteesi? Pystytkö luottamana kehenkään?

Ikävä kyllä kaikista sijaisvanhemmat eivät pysty muodostamaan sijaislapseen riittävän hyvää ja turvallista suhdetta. Monesti näillä lapsilla on ollut niin rankkoja kokemuksia lähisuhteissaan - hylkäämisiä ja luottamuksen puutetta, että vaurioitunutta minuutta on mahdotonta saada eheytettyä ilman terapiaa.

Siten sijoitetuilla lapsilla ongelmien syy on yleensä peräisin jo lähisuhteesta omiin vanhempiin.

lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa olisi paljon kohentamisen varaa, monet sijoitetuista lapsistakaan eivät takuulla saa riittävästi tukea mm. terapian kautta. Ja tukea pitää ehdottomasti jatkaa vielä senkin jälkeen, kun lapsesta tulee täysikäinen, sehän on ihan kriittinen vaihe nuoren elämässä.



Tänään oli HEsarissa kirjoitus adoptiolapsien tuen tarpeestä ja siitä, että jälkihoito tulisi hoitaa paljon paremmin kuin mitä se nyt tehdään. Olen siitä täsmälleen samaa mieltä, adoptioiden jälkihoidossa ja itse asiassa myös adoptiovanhempien ohjauksessa olisi vielä paljon tehtävää, myös kotimaisessa adoptiossa.

että aikuisen ihmisen pitäisi jäädä pois työelämästä ja mm. työttömyysturvan ulkopuolelle, eikä siitä pitäisi maksaa perheelle mitään korvausta? Tämä tarkoittaisi että vain hyvin vauraat ottaisivat (pieniä) sijoituslapsia, ja sijoitusperheiden vähäinen määrä romahtaisi entisestään.

sain kuulla soittoja sossuun, kun tarveharkintaa olisi pitänyt lisätä, koska kulutin kuulemma niin paljon (ruokaa sain tarpeeksi, kuljin perheen muiden lasten vaatteissa). Eivät kaikki sijaisperheet ole pyhimysperheitä, jotka vain kultaisesta sydämestään hoitavat toisten kohtujen hedelmiä. T: Sijoitettu

kukaan ei ole väittänyt, että sijaisvanhemmat tienaavat autot ja kesämökit.

Jokainen täällä kirjoittava ei ole kahden sijaislapsesi katkera biovanhempi, kuten ehkä tunnut olettavan. Asioista saa kysyä ja tarvittaessa niitä saa kyseenalaistaa.

Sosionomipellepariskunta perusti pieneen omakotitaloon jonkun perhekodin. Kumpikin puoliskoista tienaa 60 tonttua vuodessa ihan vaan kotona olosta. Oikeesti käy kateeksi. Niitten omat lapset harrastelee hienosti kaikkea ratsastuksesta ja pianon pimputuksesta lähtien.

minäkin olen työmarkkinoiden ulkopuolella, kunnes saan ennakkokorvauksen, mutta ei me siitä sijaislasten kanssa välitetä, ollaan vaan ku pellossa, Joidenkin mielestä se varmaan on rikos.

aikuinen ei ajattele aina rahaa, ei varsinkaan jos hyväntekeväisyydestä on kyse

Lainaan vielä Kalevasta:



http://www.kaleva.fi/plus/juttu749595_page0.htm





Lainaus:

Niskalat ovat tyytyväisiä valintaansa. Kaupungin maksama korvaus on samaa luokkaa, mitä Niskalat saisivat, jos olisivat molemmat muualla töissä. Raha ei kuitenkaan ole tärkeintä, vaan se, että voi olla kotona ja elää arkea lasten ja nuorten kanssa.



"Enää ei tee mieli lähteä kolmivuorotyöhön", Saara Niskala vakuuttaa.

Tuttu ihminen ja omalla alallaan.

Otat muutaman lapsen perheeseesi. Tienaat hurjia summia ja olet vain kotona. Ei tarvitse tehdä yhtikäs mitään, olla vaan. Näinhän sitä lapsiperheissä eletään. Ei ole kotitöitä, lasten hoitoa, kasvatusta, yhteistyötä sinne sun tänne. Ja etenkään sijoitetuilla lapsillahan ei koskaan ole mitään terapioita, harrastuksia, ei mitään. Itse hoitavat ja kasvattavat itsensä. Vanhemmat sen kun makaavat ja sylkevät kattoon. En ymmärrä miksi tällä palstallakin joskus pienten lasten ja vähän isompienkin valittavat väsymystä. Eihän heillä ole siellä kotona mitään tekemistä. MInullakin on tuo sijoitettu vauva hoitanut itsensä ihan itse ympäri vuorokauden. Ei ole tarvinnut keittää pulloja, herätä yöllä syöttämään tai vaippoja vaihtamaan. Päivälläkin on saanut vain oleskella ja vauva on hoitanut itse itsensä. Ja kaikenpäälle tuosta kaikesta saa vielä korvauksena muutam sata eruoa kuussa. Voisiko helpompaa olla. Kadehtikaa kaikki meitä perhehoitajia.

lapselle tasapainoisen kasvuympäristön. Ja varmasti mukana on muutama mätämuna - niitähän kokemuksiahan tulee julkisuuteen, toisin kuin niitä, joissa lapsi on saanut siinä tilanteessa (sijoitettuna) parhaat mahdolliset eväät elämään. Yleensä lapset ovat jo niin pahasti traumatisoituneet biovanhempien "hoidossa", että lapsen psyykeen vaurioiden korjaaminen on aika haasteellista. Olisiko lasten tosiaan parempi jatkaa väkivaltaisten ja ehkä päihdeongelmaisten vanhempien hoivassa yhä edelleen? Mikä olisi lapsen tulevaisuus tällaisissa olosuhteissa? Aika pitkällehän biovanhempien riittämätöntä vanhemmuutta siedetään, asiantuntijoiden mukaan sijoitukset pitäisi tehdä paljon aiemmin, että lapsen psyykkinen hyvinvointi voitaisiin turvata.



Jos lapsella on turvaton kiintymyssuhde tai minkäänlaista kiintymyssuhdetta ei ole päässyt edes muodostumaan, niin kyllä lapsen tulevaisuus näyttää aika surkealta. Näitä vaurioita yritetään korjata perhehoidolla ja mielenterveyspalveluilla.

kuin jos olisivat muualla töissä. Muualla töissä he olisivat kahdeksan tuntia päivässä ja joka viikko kaksi päivää vapaata. Nyt he ovat töissä ympärivuorokauden, seitsemän päivää viikossa. Miettikääpä miten paljon heille oikeasti pitäisi maksaa kaikkine vuorokausi- ja ylityökorvauksineen.

l

Jos lapsella on turvaton kiintymyssuhde tai minkäänlaista kiintymyssuhdetta ei ole päässyt edes muodostumaan, niin kyllä lapsen tulevaisuus näyttää aika surkealta. Näitä vaurioita yritetään korjata perhehoidolla ja mielenterveyspalveluilla.

kerro, mikä on turvaton kiintymysuhde ja miten se todetaan?

Ja kuinka sijaisperheet ja sijoituslaitokset hoitavat näitä turvattomasti biovanhempiinsa ja huostaanotettuja sen jälkeen kun nämä ovat täysi-ikäisiä?

Koti ja perhe



Koti muodostaa yhteiskunnan perusyksikön. Vastuullinen vanhemmuus antaa hyvät lähtökohdat perheen hyvinvoinnille. Lapsia on rakastettava ja heidät on hyväksyttävä omine erilaisine persoonallisuuksineen, mutta heille on opetettava jo kotona myös vastuullisuutta muita ihmisiä kohtaan. Kasvattajan oma esimerkki on paras kasvatuskeino ja ohje. Asioiden pysyvyys saa lapsessa aikaan turvallisuuden tunnetta ja antaa mahdollisuuden vahvan identiteetin kasvuun myöhempää elämää varten.



Vanhemmille on suotava mahdollisuus hoitaa lapsia kotona kou luikään saakka niin halutessaan. Silloin kotihoidon tukea pitäisi saada kouluikään asti. Työn ja perheen yhteensovittamista on helpotettava. Lasten hoitaminen kotona on tärkeää työtä ja siitä on kerryttävä eläkettä. Lapsia on suojeltava paitsi fyysiseltä väkivallalta myös median taholta tulevalta henkiseltä väkivallalta.



http://www.kolumbus.fi/koyhienasialla/kunnallisvaalit.html