\:o/:o\:o/ HELMET ' 06 vko 10 \:o/:o\:o/
Kommentit (28)
Kevät näyttää tulevan, kun viime viikon lopusta lähtien on ollut päivisin plussan puolella ja lumet on kaduilta jo kaikki sulaneet. Puistossa on vielä onneksi lunta, mutta kyllä se sulaminen on aiheuttanut siellä muutaman jättiläismäisen ja syvän " järven" . Kiva vahtiminen, ettei Helmi mene niihin, kun on oikeasti ihan valtavia.
Eilen ja tänään tapahtui jotain historiallista, kun Helmi viihtyi molempina päivinä puistossa tosi hyvällä tuulella. Eilen oltiin tunti ja tänään kyllä vaan reilut puoli tuntia. Tyttö konttaili ja käveli pitkin puistoa ja läiskytti loskaa. Keinuun haluaa, mutta sitten haluaa siitä parin sekunnin päästä pois. Sen jälkeen kävelee rengaskeinuille (ne on eri paikassa) ja seisoo niitä vasten. Hetken aikaa haluaa keinua rengaskeinussa, kun pidän kiinni. Ja ihan koko ajan olisi menossa niihin lätäköihin. Eilen ei ollut kuriksia ja Reimatecistä oli mennyt vedet läpi polvista (ei lahkeensuusta) ja sisähousut oli polvista märät. Tänään äiti oli vähän fiksumpi ja laittoi kurahousut tytölle jalkaan ja kurahanskat käteen. Pysyi tyttö kuivana, mutta eihä noilla hanskoilla mitään otetta saa. Mutta ois se outoa, jos nyt jo loppuis talvi! Eihän se ehtinyt täällä etelässä kestää kuin reilun kuukauden =( Ja koska kesä ei kuitenkaan ala ennen kesäkuuta (eikä yleensä vielä silloinkaan), niin kevättä ois varmaan 3 kk edessä. Vaikka tykkään myös keväästä, en halua, että 1/4 vuodesta on kevättä! Talvi, tule takaisin! Millainen on säätilanne muualla päin Suomea???
Helmi on myös näyttänyt, että ymmärtää hyvin puhetta, vaikkei aina uskoisi. Edelleenkään Helmi ei näytä, missä mikäkin esine on, jos niitä kyselee (missä pallo, isi, nalle tms.), paitsi lampun. Sen sijaan tottelee hyvin yksinkertaisia pyyntöjä, esim. " Ota sukka pois ja anna äidille" , " Laita ovi kiinni" , " Hae lapanen ja tuo tänne" . Helmi on niin hiljanen tyttö, että siksi mua ehkä hämää se, että ymmärtää kuitenkin aika paljon puhetta. Oikeita aktiivisessa käytössä olevia sanoja on " lamppu" ja " nam nam" (aina jos halaa syömään tai puhutaan ruoasta). Lisäksi sanoo välillä " äiti" ja " anna" sekä " nennää" (mikä tarkoittaa mun ymmärtääkseni " mennään" , mutta en ole ihan 100 % varma). Eniten Helmi sanoo " öö" , " ää" ja " ee" =) Mutta hyvin paljon on myös täysin hiljaa, mikä on mulle vierasta, kun esikoinen oli pienestä pitäen aikamoinen papupata (samoin kuin minä, mies on taas vähän hiljaisempi).
Helmi on nyt pari viikkoa herännyt aamulla jo klo 7 jälkeen. Aikaistin nyt sitten tytön nukkumaan menemistä klo 21, joten nukkuu yöllä n. 10 h. Suuri ongelma on nyt se, että ei voida nousta ennen klo 8, koska muuten esikoinen herää liian aikaisin (herää melkein aina, kun me tullaan Helmin kanssa makkarista pois). Toinen ongelma on se, että jos Helmi herää klo 7, niin meidän päivärytmit menee ihan pyllylleen, eikä se muuten haittaisi, mutta on esikoisen kerho ja hänen rytminsä. Tähän asti Helmi oli oikein sopivassa rytmissä, mutta ei ole enää. Siksi en ole antanut Helmin nousta ennen klo 8, vaan pörrää siihen asti joko omassa sängyssään tai sitten mun vieressä. Ja yleensä aikansa pörrättyään nukahtaa vielä n. tunniksi. Välillä on silloin 7 jälkeen vielä ihan väsynyt, mutta välillä taas ihan pirteän oloinen. Helmi on jostain 5 kk ikäisestä saakka nukkunut n. 13 h/vrk, mutta ilmeisesti unentarve on nyt vähentynyt. Siksi kiinnostaisi kuulla, MINKÄ VERRAN TEIDÄN 1-V:T NUKKUU VUOROKAUDESSA?
Sinililalle tervetuloa taas uudelleen mukaan! Mä ainakin muistan sut =)
Ja Kirpulle onnittelut raskaudesta (en ole varmaan aiemmin muistanut onnitella)! En nyt osaa näin äkkiseltään kirjoittaa mitään siihen vanhemmuuteen liittyen, mutta mua itseäni ainakin auttaa (niin kuin Birdykin kirjoitti), kun saa puhua asiasta muille. Onneksi mulla on koko ajan ollut hyviä äiti-kavereita, joilla on ollut usein ihan samoja ajatuksia. Vauva-aikana mulla ei ole ollut juurikaan ongelmia vanhemmuuden kanssa, mutta esikoisen pari vuotta kestänyt uhmaikä on kyllä tuonut haastetta ja välillä olen tässä vanhemmuudessa hänen suhteessaan myös ihan epäonnistunut. Luulen, että myös Helmin kanssa tulee olemaan aika railakas uhmaikä myöhemmin, koska tyttö on nyt jo niin pirun itsepäinen ja oikea draamakuningatar! Olin hiljaa mielessäni toivonut, että tämä toinen lapsi olisi hieman säyseämpi luonne, mutta taitaa olla " pahempikin" kuin veljensä... Ihania ja rakkaita ovat kuitenkin molemmat ja sopivat tähän perheeseen paremmin kuin hyvin!
Tässä oli siis yksi romaani lisää tähän pinoon. Sen siitä saa, kun on pari päivää kirjoittamatta.
T:Fassiloora ja Helmi (1 v)
Tänään oli kerhossa valokuvaus ja otatutin lapsista myös sisaruskuvan sekä Helmistä ihan omia kuvia. Todella hyvin onnistuivat molemmilta ja sisaruskuvastakin tuli varmaan hyvä. Helmi hymyili ja virnuili kuvaajalle koko ajan, mitä esikoinen ei olisi kyllä samassa iässä tehnyt. Kuvaaja oli tosi taitava (varmaan kuvannut iät ja ajat lapsia) ja sai hieman ennakkoluuloisen esikoisenkin rentoutumaan ja nauramaan. Nyt vaan sitten odotellaan kuvia. Hieman halvemmaksi tulee noin, kun yksi kuva maksaa jotain 7 ¿ (lisäkuvat on toki kalliimpia, mutta me ei noita varmaan otetakaan kuin molemmista yksi ja sitten yksi yhteinen + tietenkin kerhon ryhmäkuva).
Kuinka moni täällä vielä imettää? Mä olen nyt jättänyt päivällisen jälkeisen imetyksen pois, kun Helmi söi niin älyttömän huonosti ruokaa, niin ajattelin, että jos söis ainakin iltapuuron paremmin, kun ei ole pari tuntia sitä ennen saanut maitoa. Ja näyttää toimivan, ainakin joinain iltoina. Yöllä imetän klo 6 aikaan ja niinä kertoina kun olen kokeillut, rauhottuisko Helmi ilman rintaa, niin huuto on ollut sellainen, että en jaksa sitä kuunnella, vaan imetän sitten suosiolla. Hassua, miten Helmi saattaa sitä ennen herätä 2-3 kertaa ja rauhoittuu aina aika pian, mutta tossa klo 6 aikaan ei rauhoitu millään muulla kuin rinnalla. Aiemmin toinen imetyskerta oli n. klo 8, mutta nyt kun Helmi on alkanut herätä jo klo 7 jälkeen, imetän jo silloin, jolloin joskus nukahtaa vielä uudestaan. Aamupala on n. klo 9, joten periaatteessa parempikin imettää Helmi aikaisemmin, niin on sitten ehtinyt tulla aamupalaksi jo nälkä. Lounaan jälkeen imetän ja seuraavan kerran sitten vasta iltapuuron jälkeen eli tossa klo 21 aikaan. Yhteensä imetyksiä on vuorokaudessa siis 4 ja näin saa olla siihen saakka, kun Helmi itse haluaa lopettaa. Muut maitotuotteet on käytössä, mutta tavallista maitoa ei vielä juo, kun en ole kokenut sitä mitenkään tärkeäksi. Ruoan kanssa juo vettä ja maitoa saa riittävästä rinnasta, puuroista ja viileistä/jugurteista.
Nyt isken hampaani voisilmäpullaan ja lähden sitten punttikselle (hyvät eväät ennen treeniä...).
T:Fassiloora ja Helmi (1 v)
Täällä yksi myös jolla vanhemmuus aina välillä hakoteillä...Välillä kieltämättä on niin väsynyt, että ihmettelee mihin sitä päänsä on pistänyt...Toisaalta taas kun poikaa katsoo niin ei sitä mihinkään vaihtaiskaan...Jos se ottaa niin kyllä se antaakin...Tällä palstalla käydessään kyllä huomaa sitten elävänsä ihan normaalia elämää, kiitos kohtalotoverien :)
Vastailenpa sitten muihinkin kysymyksiin, mitä nyt muistan...
Meillä juodaan edelleen kaikki maito tuttipullosta, vettä annetaan yleensä nokkamukista. Juo siitä ihan hyvin aluksi, mutta roiskuttelee sitten loput ympäriinsä...
En imetä enää, itseasiassa se touhu loppui jo pojan ollessa parin kuukauden ikäinen...
Meidän poju nukkuu noin 22-8 eli sen kymmenen tuntia yössä. Päivällä nukkuu sitten 1-2 päikkärit ja 2-3 tuntia yhteensä eli päivän saldo 12-13 tuntia.
Mitenkäs teidän muiden vaavien ateriat??? Monestikkos päivässä ja mitä??? Tuntuu jotenkin, että on kokoajan hakusalla tuo ruokatouhu meillä...syö kyl karkeaa ruokaa mutta tahtoo olla ronkeli makujen suhteen :)
Epä tässä kai ihmeempiä, nyt kaffille! Viikonloppuja!
Niin ja raskautuneille onnea! Munkin lähipiirissä on tällä hetkellä NELJÄ raskaanaolevaa...
Sasuliini ja Eetu
Sinilila, muistan sinut hyvin sieltä miitistä, eikä tästä niin kauaa ole kun täälläkin huhuilin teidän kuulumisia! Kiva kun kirjoitit, tervetuloa taas mukaan :).
Kirppu80, mun piti silloin jo ensimmäisellä kerralla kommentoida sinulle, mutta unohdin (kuten jatkuvasti tapahtuu...). Ei minulle vanhemmuus ollut alkuun ollenkaan helppoa. Pikkuhiljaa se äidin rooli tuntuu jo tutummalta, mutta turha toivoakaan että musta koskaan tulisi sellaista myyttistä " pullantuoksuista ihanneäitiä" . Ja miksi pitäisi tulla? Oli miten oli, mulla on tapana ulkoistaa itseni silloin, kun Silppu kränää. Tarkoitan tällä sitä, että seuraan tilannetta vähän noin niin kuin mukamas ulkopuolisen silmin ja samalla päässä menee lista tyyliin " vaippa vaihdettu -check, syötetty -check, juotettu -check, kelpaako syli -check" ja yleensä päädyn siihen ettei mikään sellainen mille voisin tehdä jotain ole vikana. Okei, tiedän että tämä kuulostaa naurettavalta :P. Mutta mutta, me lapselle rakkaimmat ihmiset olemme niitä joille tunteet osoitetaan laidasta laitaan. Siinä ei ole mitään henkilökohtaista, ja toisaalta se on henkilökohtaisempaa kuin mikään muu.
Jees, mutta nyt minä lopetan tämän tajunnanvirran ja menen vastaanottamaan vieraita. Tai no, anoppi ja appiukko, mitä vieraita ne nyt on.
Ai niin, Fassiloora! Silppu nukkuu noin 14 tuntia vuorokaudessa. Joskus 13 h, mutta silloin on tosi väsynyt illalla. Panostaa edelleen täysillä yöuniin, nukkuu kellon ympäri. Nyt on muutamana aamuna heräillyt 7-7.30, mutta nukahtaa vielä toviksi vellin jälkeen.
Myöhemmin lisää, nyt seurustelemaan ->
KL.
muut nukkuvat niin täällä mamma yhä surffailee...Vilma oli tosi rankassa vatsataudissa 6 päivää, mutta nyt onneksi kahtena päivänä on ruoka jo pysynyt sisällä. Neiti ripuloi, oksensi ja kuume oli välissä 40 asteessa. Lastenklinikalla sanottiin, että tiputukseen tai Osmosalia pakkosyöttönä 5min välein. Valittiin jälkimmäinen, ja oli kyllä rankkaa niin neidillä kuin vanhemmillakin, mutta onneksi se on nyt ohi! Tosin tässä jännätään tuleeko tauti vanhempiin, se oliskin sitten jo toinen kerta parin kuukauden sisään jos taas iskee.
Onko teidän lapset karjujia? Vilma karjuaa/kiljuu kaikesta pienestäkin epäonnistumisesta, jos esim. pyllähtää kesken kävelyn, ei saa sukkaa jalkaan, isompi palikka ei mene pienemmän sisään (ihme!) ym. Ja huuto vaan yltyy jos siihen ei reagoi. Mitähän tässä voisi tehdä?
Ja toinen kyssäri, miten teillä sujuu yöt ja nukutus yöunille? Vatsataudin seurauksena neiti ei suostu nukkumaan omassa sängyssään (ja aiemminkin nukkui siellä vaan osan yöstä), jee jee...Nukutus hoidetaan niin että tyttö on mun sylissä kunnes nukahtaa, yleensä nukahtaa nopeasti (isän syli ei kelpaa). Mutta sitten herääkin about tunnin päästä ja haluaa syliin. Ei hyvä tilanne!
Ja vastauksia kysymyksiin, lopetin imetyksen about pari viikkoa sitten ja Vilma yllätys yllätys juo nokkamukista normaali maitoa tosi mallikkaasti ja paljon. Neiti nukkuu 21-08 ja päikkärit tunnista kolmeen.
Iloista ja rentouttavaa viikonloppua! Itse menen kiertämään Annankadun sisustuskauppoja huomenna, jee!
baby ja neiti jo 1v1kk
Meillä myös karjuja! Välillä hyvin rasittavaa, kun tuntuu että toinen vaa huutaa, eikä meinaa oikein itsekseen viihtyä. Nyt onneksi vähän itsekseenkin ollut, mutta hyvin vähän. Kokoajan pitäisi sylissä humputtaa ja hyppyyttää.
Täällä myös mahatauti vaikeutti nukkumaanlaittoa huomattavasti. Karjuu kuin syötävä, kun vie sänkyynsä. Mutta kaipa tämä tästä... Ite lopetin tupakan polton mahataudin jälkee ja univelkaa aivan hirveästi, ni meinas eilen olla hermo pikkusen tiukoilla... Onneksi isovanhemmat otti lapset yöksi, niin sai nukkua. Vedinpä sitten 13.5h unta palloo. Että hyvin oli univelkaa ilmeisesti kertyny ;)
Jeeps, isukilla alko talviloma. Nyt ois kiva, ku ois keväisiä ilmoja. Meinattii ulos grilliin laittaa tulet ja paistaa makkaraa lasten kaa joku kaunis päivä. Ja paremmi pääsee ulkoilemaanki, ku on kaks aikuista mukana. Juliakaan ei viihdy rattaissa ollenkaa, eikä pulkassa. Karjuu vaan ku pien eläin!
Nyt lähen ristipistoilemaan.
Jotenkin tuntuisi ankealle antaa spostiosoitettaan heti ketjun alkuun. Siksi jatkan juttua vielä tähän edellisen viikon ketjuun. Naivisti ehkä luulen, että täältä ketjun lopusta sitä eivät häiriköt niin helposti bongaa :0
Eli Birdy ja muutkin halukkaat: minut tavoittaa spostista marjo.h.sairanen(at)luukku.com
Tulipa nyt sit lopuillekin tutuilleni selväksi, millä nickillä täällä palstailen :)
Suuret kiitokset tuestanne Birdy ja Kaalilaatikko. Vähän se on aina riskialtista tunnustaa, että vanhemmuus ei vain tullutkaan itsestään " pim: nyt olet kärsivällinen ja rakastava vanhempi" . Oletusarvohan kuitenkin on, että näin tapahtuu.
Kaalilaatikon mainitsema juttu siitä, että lapsi purkaa kaiken kiukun läheisiinsä voimakkaimmin on yksi niistä asioista mikä itseäni vaivaa. Koen, että minun äitinä pitäisi pystyä tarjoamaan vakaa " alusta" toisen tunnekuohulle, mutta en siihen valitettavan usein pysty (ainakaan siinä määrin missä haluaisin). Mutta tämä tästä tällä kertaa. Muuten tästä viestistä tulee romaani ja työtkin tarttis aloittaa...
Kiitokset vielä onnittelijoille. Fassiloora: et olisi voinutkaan onnitella aikaisemmin, sillä edellinen viestini oli eka, jossa sanoin " ääneen" olevani taas raskaana.
Nyt pitää aloittaa työt (ekaa kertaa olen tällä palstalla töistä käsin... tämä on lopun alkua... työnteolle siis ;) )
t: kirppu eli marjo
Minulla on ollut vanhemmuus hukassa juuri kuvaamallasi tavalla. Ei nyt enää Inkerin kanssa, mutta eikoisen tullessa maailmaan olin todella hukassa. Vertaistukea olisin tuolloin kaivannut mutta en sellaista mistään saanut. Varmasti oli myös syynä se, että en kauheasti uskaltanut asiasta puhua sitä jotenkin häpesi. Nyt tiedän etten ole ainoa joka kyseisen ongelman kanssa painii. Tässä en rupea kaikkea ruotimaan, mutta jos laita sähköpostiosoitteesi niin voi kirjoittaa.
Birdy