Ulkosuomalaiset kertokaa miten näette Suomen

Vierailija kirjoitti:

Suomessa suomalainen pääsee sosiaaliturvan piiriin, eikä siittä joudu maksamaan mitään. 

Maksan pakollista sairausvakuutusmaksua keski-Euroopassa perheelleni ja siihen menee noin kymppi tonni vuodessa. 

Missä maassa noin joutuu tekemään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa suomalainen pääsee sosiaaliturvan piiriin, eikä siittä joudu maksamaan mitään. 

Maksan pakollista sairausvakuutusmaksua keski-Euroopassa perheelleni ja siihen menee noin kymppi tonni vuodessa. 

Mielellään maksaa, kun terveydenhuolto toimii. Suomessa joutuisi myös maksamaan vakuutuksen, jos haluaa lasten kanssa muualle kuin arvauskeskukseen jonottamaan jollekin kandille. Järkyttävät ne yksityisten lääkärien poskettomat hinnat Suomessa 

Hei, 

Ei maksa mielellään. Tämä pakollinen sairausvakuutus on julkisen terveydenhuollon vakuutus. Eli kymppitonni, että perheeni on  vakuutettu julkisen terveydenhuollon piiriin. Tähän tulee jokaiselle omavastuu, joka on tuhansia per henkilö.  Sen päälle tulee vielä 10% maksu omavastuun jälkeenkin. Jos haluan käydä yksityisellä, siittä menee täysi hinta. Minulla ei ole varaa käydä yksityisellä.

Täällä mennään myös jonottamaan lapsen kanssa sairaalaan, kun tulee akuutti tarve.  Siellä voi mennä vaikka koko sunnuntaipäivä, koska terveyskeskukset eivät ole auki viikonloppuna. Vielä ei ole tullut sellaista hätää, että tarvitsisi ambulanssia, vaan ajan itse autolla perille, koska ambulanssikyyti ei kuuluu vakuutuksen piiriin.

Näen Suomen paikkana, jossa on pakollinen ruotsi ja maanpuolustusvelvollisuus miehille. Lisäksi liian kylmää ihmisen asua mukavasti.

Näiltä poikani säästyi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa suomalainen pääsee sosiaaliturvan piiriin, eikä siittä joudu maksamaan mitään. 

Maksan pakollista sairausvakuutusmaksua keski-Euroopassa perheelleni ja siihen menee noin kymppi tonni vuodessa. 

Oletpa ottanut tyyriin vakuutuksen. Itse olen yksityisesti sairausvakuutettu Saksassa vaikka asun Italiassa. Italian julkiseen en eläkeläisenä pääse koska en ollut julkisen sairausvakuutuksen jäsen Saksassakaan. Minun vuosikuluni sairausvakuutuksessa ovat jotain 3.200 e vuodessa. Yksityinen vakuutukseni korvaa myös hammashoidon. 

No tästä ei voi kyllä syyttää kuin itseään. Kyllähän siitä varoitellaan täällä Saksassa, että yksityisestä vakuutuksesta pitää pyristellä viimeistään viisikymppisenä irti ja vaihtaa julkiselle. Idea on siinä, että nuoret aikuiset voivat hyvin olla privaatisti vakuutettu, kun eivät paljoa sairastele. Vanhemmiten eri asia, kun kroonisia riesoja ilmantuu. Vaihtaminen vaikeutuu. Olen ollut 30v. julkisella, en maksa lääkäreistäni mitään, voin myös mennä erikoistuneelle ilman lähetettä.

Suomessa en kaipaa huonosti kasvatettuja ihmisiä, joita riittää jo moneen sukupolveen. Kaipaan vain niitä kesäaamuja ja -iltoja, uusia perunoita ja karjalanpiirakoita.

En usko, että haluan ikinä Suomeen takaisin. Olen asunut nyt 3 vuotta Irlannissa. 

En sanoisi, että objektiivisesti kaikille tämä on parempi maa kuin Suomi. Esim. Dublinin kaupunkialuetta on Suomeakin pahempi ma mu tus tehnyt turvattomaksi liikkua. Asunnottomia on paljon, eikä ne ole pelkästään rappiolla olevia ihmisiä. Paikallisissa medioissa on vähän väliä uutisia tavallisista ei-päihde- tai mt-ongelmaisista ihmisistä joilla ei ole asuntoa. Ihmisissä herättää raivoa se, että paikallisia työttömiä ja köyhiä potkitaan ulos tuetuista asunnoista, ja niihin asutetaan esim. ukrainalaisia tai muita tulijoita. Julkinen terveydenhuolto on vähän niin ja näin, mutta niin se taitaa nykyään olla Suomessakin, että ne joilla on varaa välttää sitä.

Itselläni kuitenkin täällä on hyvä olla, koska mulla on todella hyväpalkkainen työ yhdellä it-alan halutuimmista työnantajista. Sen takia pystyn asumaan mukavasti, vuokraamaan kalustettua pientä taloa Dún Laoghairen rauhallisesta pikkukaupungista, josta on Dubliniin 35 minuutin ajomatka, ja joka näyttää lähes välimerelliseltä merenrantoineen, ja on koiran kanssa mukavat ulkoilumahdollisuudet. Täällä ei myös ole sellaista levottomuutta kuin Dublinin monilla alueilla on nykyään. On myös varaa hankkia terveydenhuolto- ja muutkin palvelut yksityiseltä sektorilta, olen alkanut täällä käyttää jopa kotisiivoustakin ostopalveluna. Lisäksi ensimmäistä kertaa elämässäni mulla on täällä kavereita, yksi ystäväkin. Suomessa olin aina jotenkin outolintu, koulussa kiusattu, aikuisena vältelty. Olin jo alkanut uskoa että kai mä vaan olen jo autisti tai joku muu outo, kun kukaan ei pidä, mutta täällä sellaista ilmiötä ei ole näkynyt, ei töissä eikä esim. naapurien kesken. Varmaan tämä viimemainittu syy on se suurin, miksi en halua takaisin Suomeen. Siellä kärsein yksinäisyydestä, täällä en. Lisäksi Suomen it-alan hommat on usein epäkiinnostavia, tehdään konsultteina jotain webbishaibaa valtiolle ja kunnille tai teollisuusyrityksille, ja palkat on pienet. Ja tykkään minä kyllä tästä ilmastostakin paljon enemmän, nyt alkaa jo kevään merkkejä olla vahvasti ilmassa. 

Olen asunut Iso-Britanniassa 22+ vuotta. Terveydenhuolto pelaa, ja on ilmaista. Lääkäriin pääsee samana päivänä, resepti suoraan apteekkiin. Mikä hyvänsä lääke kiinteä maksu noin kympin. Hammaslääkärin tarkastusmaksu noin kakskymppiä julkisella. Itsellä yksityinen hammaslääkärivakuutus, 300 vuodessa, voimassa maailmanlaajuisesti, sisältää hygienistin 2x vuodessa.

Lapsille ilmainen hammashoito, lääkkeet, ja näöntarkastus, samoin kuin +65 ja raskaana oleville, työttömille.

Ei ole sitä kyräilyä tai kateutta kuin Suomessa.

Autot paljon halvempia.

Verotus kevyempää tavan talliaisille, kaikille ekat 12570 vuodessa verottomana, siitä onks se nyt 35K 20%. 

Lennot ja lomat luonnollisesti halvempia, kun o  enemmän populaa ja Välimeri lähempänä.

Ruoka huomattavasti edullisempaa, Suomessa kaikki 2.5-3 x kalliimpaa. Tietysti palkkataso on alempi. Hevituotteet parempi laatuisia, ja laajempi valikoima niinkuin muussakin ruoassa. Kukaan ei kilju kotimaisten tomaattien perään kun maukkaitakin on myynnissä.

Itse olen enemmän intro kuin extro mutta silti on mukavaa kun voi morjestaa muita ihmisiä saamatta hullun leimaa.

Joo paljon sataa mutta paljon paistaakin, eikä ole lumitöitä. Eikä itikoita!

Etelä-Saksassa asunut pian 16 vuotta, puoliso on paikallisia. En tullut kuitenkaan miehen perässä, vaan insinöörintöihin, ja vasta täällä töissä ollessani tapasin mieheni.

Suomen kuulumisia kuulen eläkeläisiltä vanhemmiltani, ja käyn siellä pari kertaa vuodessa myös. Lueskelen Reddit Finland-palstaa myös, jossa Suomessa asuvat tai tänne muuttoa harkitsevat ulkomaalaiset kertoo kokemuksistaan ja kyselee asioita natiiveilta.

Surulliseltahan se näyttää Suomen tilanne. Kovasti toivon, että se olisi vaan tilapäistä ja näiden vaikeiden aikojen tulosta, kun oli ensin korona, sitten naapuri hyökkäsi Ukrainaan ja yleinen laskusuhdanne muuallakin. Mutta pelottavasti näyttää, että ihmisten arvot on koventuneet paljon. Ihan kuin pohjoismaisella hyvinvointiyhteiskunnalla ei olisi enää samalla lailla kansan parissa tukea kuin ennen. Eri ihmisryhmät syyttelevät toisiaan ongelmista, nyt viime aikoina näkynyt paljon eläkeläisten syyttämistä, ja toiveita että eläkejärjestelmä muuttuisi omaan säästö- ja sijoitustoimintaan perustuvaksi. Lapsettomia, joista varmaan monet on jättäneet lapset hankkimatta oman taloustilanteen epävarmuuden takia, syytetään tietysti myös kaikesta. Ihmiset pelkää vanhustenhuollon kouriin joutumista niin paljon, että toivovat että voisivat saada eutanasian siinä vaiheessa, kun itse ovat siinä kunnossa. Ei ole luottamusta siis enää yhteiskuntaan eikä välttämättä entisenlaista halua maksaa korkeita veroja, jotta saadaan kaikille inhimillinen yhteiskunta.

Mulle Suomessa se suurin hyvä puoli aina oli juuri pohjoismainen hyvinvointivaltiomalli, yhteiskunnan hyvät turvaverkot. Nyt jos sitä ollaan romuttamassa, niin eipä sinne oikein vedä mikään takaisin. Ilmasto siellä on mulle aivan liian kylmä. En ole myöskään koskaan ollut oikein sinut sen sosiaalisen kylmyyden kanssa, jota paljon esiintyy kaupungeissa varsinkin.

Suomi, takana loistava tulevaisuus. Asuin Englannissa 1998-2001  ja se tuntui silloin ihan takapajuiselta, etenkin byrokratian, ilmapiirin ja tekniikan suhteen. Ja korkkaripakko... Palasin parikymppisenä pohjoiseen ja silloin oli positiivinen tekemisen meininki, toki Nokia mutta muutenkin. Ei pelottanut että opiskelujen jälkeen ei saa töitä kun niitä oli koko ajan ja projektirahoitusta tuli paitsi tutkimukseen myös luovaan talouteen. 

2010 olikin sitten lautakasa kaatunut, oma reissutyö alkoi puuduttaa ja tuli sopiva tilaisuus lähteä, tällä kertaa puolison komennukselle Saksaan. Töitä ei tarvinnut tehdä mutta niitä tuli ja parin vuoden päästä iski arki ja paluu Suomeen. Halusin jatkaa yrittäjänä töitä ja olisin jo tuossa vaiheessa voinut työllistää toisen mutta kaikkialla tyrkytettiin kevytyrittäjyyttä koska "myyt vain jotain palvelua". Jotenkin se paluu paperiin ja selluun oli todella masentava. Samaan aikaan leikkaukset tutkimuksesta ja kehityksestä ja eipä houkutellut jäädä.

Saksaan palattiin reilut 10 vuotta sitten. Näen Suomen menevän jopa tarkoituksellisesti taaksepäin. Palkkatyön ja yrittäjyyden, uranvaihdon ja koulutuksen kuviot tuntuu todellla joustamattomilta. 

Suomessa hyvää on halvan sähkön lisäksi ihanat vuodenajat ja kesä!! Ja byrokratian vähyys. Rekrytointi ja työkulttuuri kuulostaa kamalalta sonnalta. Täällä asumiskustannukset on taas lähteneet käpälästä ja sairausvakuutuksen hinta hirvittää joka kuukausi. 

Jonain päivänä tekisin mielelläni töitä kesät Suomessa mutta tuskin tulee hetkeen tapahtumaan. 

Vierailija kirjoitti:

Suomi, takana loistava tulevaisuus. Asuin Englannissa 1998-2001  ja se tuntui silloin ihan takapajuiselta, etenkin byrokratian, ilmapiirin ja tekniikan suhteen. Ja korkkaripakko... Palasin parikymppisenä pohjoiseen ja silloin oli positiivinen tekemisen meininki, toki Nokia mutta muutenkin. Ei pelottanut että opiskelujen jälkeen ei saa töitä kun niitä oli koko ajan ja projektirahoitusta tuli paitsi tutkimukseen myös luovaan talouteen. 

2010 olikin sitten lautakasa kaatunut, oma reissutyö alkoi puuduttaa ja tuli sopiva tilaisuus lähteä, tällä kertaa puolison komennukselle Saksaan. Töitä ei tarvinnut tehdä mutta niitä tuli ja parin vuoden päästä iski arki ja paluu Suomeen. Halusin jatkaa yrittäjänä töitä ja olisin jo tuossa vaiheessa voinut työllistää toisen mutta kaikkialla tyrkytettiin kevytyrittäjyyttä koska "myyt vain jotain palvelua". Jotenkin se paluu paperiin ja selluun oli todella masentava. Samaan aikaan leikkaukset tutkimuksest

Sinulle myös tiedoksi: sairausvakuutuksesta ei ole mikään pakko maksaa. Siirry dakille tai aokille. Vai lasketko tähän palkasta suoraan otettavan lakisääteisen? Sehän on vain pieni vero.

Meillä oli aikanaan privaatit ja ylilääkäripalvelut. Lopetin moiset naurettavuudet, kun sairaalassa normaalia kierrosta tekevät tiedottivat paremmin. Ylilääkärit halusivat vain jutustella Suomesta. Hölmöydestä kärsii aina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa suomalainen pääsee sosiaaliturvan piiriin, eikä siittä joudu maksamaan mitään. 

Maksan pakollista sairausvakuutusmaksua keski-Euroopassa perheelleni ja siihen menee noin kymppi tonni vuodessa. 

Oletpa ottanut tyyriin vakuutuksen. Itse olen yksityisesti sairausvakuutettu Saksassa vaikka asun Italiassa. Italian julkiseen en eläkeläisenä pääse koska en ollut julkisen sairausvakuutuksen jäsen Saksassakaan. Minun vuosikuluni sairausvakuutuksessa ovat jotain 3.200 e vuodessa. Yksityinen vakuutukseni korvaa myös hammashoidon. 

No tästä ei voi kyllä syyttää kuin itseään. Kyllähän siitä varoitellaan täällä Saksassa, että yksityisestä vakuutuksesta pitää pyristellä viimeistään viisikymppisenä irti ja vaihtaa julkiselle. Idea on siinä, että nuoret aikuiset voivat hyvin olla

En asu Saksassa, vaan Sveitsissä. Tämä vakuutus julkiselle puolelle on pakollinen, ei vapaaehtoinen. Nämä hinnat eivät ole verrattavissa Saksaan, niinkuin ei palkatkaan. Olen ottanut halvimman mahdollisen vakuutuksen, koska elätän koko perheen. Puolison ei vaikuta käydä töissä, koska lasten hoitoon laittaminen söisi koko palkan. 

Lapseton pariskunta tulisi mainiosti toimeen täällä, mutta perheelliselle tämä on kallis maa. 

Suomessa hyvää: irtokarkit, laktoosittomat tuotteet. Huonoa: terveydenhuolto, nurkkakuntaisuus ja rasismi. Naurattaa myös kun mediassa on aina meneillään vain yksi puheenaihe, josta sitten jauhetaan joka tuutissa.

Terkkuja Englannista.

Suomessa on hyvää se, että ihmiset eivät kylve parfyymissa. Töissä italialaisten kanssa ja pökerrön tähän hajuun.

Mitä en kaipaa on media. Siis mitä jatkuvaa pelottelua ja rummutusta kaikilta kanavilta, samoja uutisia kaikkialla. Ikäänkuin pakotetaan ajattelemaan samoin kaikesta. Ulkomaan uutiset on tyyliin "3 ihmistä kuoli Perussa bussionnettomuudessa".

Kaipaan puhdasta ilmaa, väljyyttä ja että suoraan vesihanasta voi juoda vettä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen oppinut todella arvostamaan Pohjoismaita noin yleensä.

Harvinainen keidas hullussa maailmassa.

Aika sama minulla. Naisena ainakin, miehille maailma on eri lailla avoin.

Joo, Ukraina ottaa miehiä vastaan.

Joo, miesten kesken päätettyä kuten aina sodat.

Afrikka, Lähi-ja Kauko-Itä on myös miesten.

Vierailija kirjoitti:

Näen Suomen paikkana, jossa on pakollinen ruotsi ja maanpuolustusvelvollisuus miehille. Lisäksi liian kylmää ihmisen asua mukavasti.

Näiltä poikani säästyi.

Nuo ovat pakollisia Suomessa myös naisille.

Katsopa maanpuolustus- ja asevelvollisuuden erot.

Vierailija kirjoitti:

Ap kysyy. Ulkosuomalaiset vastaavat. Suomessa asuvat alkavat samantien vattuilemaan. Outo palsta tämä.

Niinpä, toisaalta palstalla on niin paljon trollailua, provoja, höpöpuhetta ja silkkaa valhetta, joten jos ihminen ei tarkoituksellisesti mainitse asuinmaata, on todistusarvo olematon.

Tästä aiheesta keskustelu on kiinnostavaa juuri vertailunäkökulmasta.

Vierailija kirjoitti:

En usko, että haluan ikinä Suomeen takaisin. Olen asunut nyt 3 vuotta Irlannissa. 

En sanoisi, että objektiivisesti kaikille tämä on parempi maa kuin Suomi. Esim. Dublinin kaupunkialuetta on Suomeakin pahempi ma mu tus tehnyt turvattomaksi liikkua. Asunnottomia on paljon, eikä ne ole pelkästään rappiolla olevia ihmisiä. Paikallisissa medioissa on vähän väliä uutisia tavallisista ei-päihde- tai mt-ongelmaisista ihmisistä joilla ei ole asuntoa. Ihmisissä herättää raivoa se, että paikallisia työttömiä ja köyhiä potkitaan ulos tuetuista asunnoista, ja niihin asutetaan esim. ukrainalaisia tai muita tulijoita. Julkinen terveydenhuolto on vähän niin ja näin, mutta niin se taitaa nykyään olla Suomessakin, että ne joilla on varaa välttää sitä.

Itselläni kuitenkin täällä on hyvä olla, koska mulla on todella hyväpalkkainen työ yhdellä it-alan halutuimmista työnantajista. Sen takia pystyn asumaan mukavasti, vuokraamaan kalust

Ymmärrän hyvin, ainoa on tuo Ilmasti, koska Irlannissa sataa ja paljon, loputtomiin.

Vierailija kirjoitti:

Olen asunut Iso-Britanniassa 22+ vuotta. Terveydenhuolto pelaa, ja on ilmaista. Lääkäriin pääsee samana päivänä, resepti suoraan apteekkiin. Mikä hyvänsä lääke kiinteä maksu noin kympin. Hammaslääkärin tarkastusmaksu noin kakskymppiä julkisella. Itsellä yksityinen hammaslääkärivakuutus, 300 vuodessa, voimassa maailmanlaajuisesti, sisältää hygienistin 2x vuodessa.

Lapsille ilmainen hammashoito, lääkkeet, ja näöntarkastus, samoin kuin +65 ja raskaana oleville, työttömille.

Ei ole sitä kyräilyä tai kateutta kuin Suomessa.

Autot paljon halvempia.

Verotus kevyempää tavan talliaisille, kaikille ekat 12570 vuodessa verottomana, siitä onks se nyt 35K 20%. 

Lennot ja lomat luonnollisesti halvempia, kun o  enemmän populaa ja Välimeri lähempänä.

Ruoka huomattavasti edullisempaa, Suomessa kaikki 2.5-3 x kalliimpaa. Tietysti palkkataso on alempi. Hevituotteet parempi laatuisia, ja laaj

Britanniasta tulee aika ristiriitaisia viestejä. Onkuulemma kurjistunut viime vuosina, mene tiedä.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa hyvää: irtokarkit, laktoosittomat tuotteet. Huonoa: terveydenhuolto, nurkkakuntaisuus ja rasismi. Naurattaa myös kun mediassa on aina meneillään vain yksi puheenaihe, josta sitten jauhetaan joka tuutissa.

Terkkuja Englannista.

Suomi on pieni maa, joten puhenaihekin koskettaa koko kansaa yhtä aikaa.

Britannia kyllä on luokkayhteiskunta, jossa rasismi kukkii kivasti, siksi myös brexit osaksi tapahtui.

Kallis, sateinen paikka jossa katkeria ja kyynisiä ihmisiä. 

Paikka jossa on kiva piipahtaa kesällä. Syyssateiden aikaan sieltä on kuitenkin viimeistään lähdettävä