Mikä on normaali määrä karkkia/herkkuja? Viikossa, kuukaudessa?

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kohtuus on mahdollista, koska sokeririippuvuus ei ole sama kuin alkoholiriippuvuus. Se on lähinnä psykologinen ja toiminnallinen riippuvuus. Itse olin lapsesta saakka todella makean perään, saatoin syödä ison suklaalevyn tai puoli kiloa irtokarkkia kerralla tai kokonaisen jäätelöpaketin. Kovin lihava en koskaan ollut, vähän ylipainoinen jossain vaiheessa kyllä, koska varmaan söin muuta vähemmän ja liikuin. Veriarvot olivat hyvät. Lähinnä halusin laihduttaa ja siksi tahdoin sokerihimosta eroon. Ehdottomuus ei olisi toiminut kohdallani, vaan pikku hiljaa vähensin ja aloin syödä enemmän proteiinia, kasviksia ym. mikä täyttää enkä syönyt sokeria nälkääni. Makeanhimoon koetin syödä hedelmiä, sokerittomia karkkeja, sokeritonta limsaa, kevytjätskiä yms vähäkalorisempaa, mikä vei makeanhimot. Vaikka light-tuotteita haukutaan, niin minulla nuo olivat alussa välttämättömiä korvikkeina ja "korvaushoito" toimi, koska pikku hiljaa makeanhimo alk

Kiitos tästä kannustavasta kommentista! En osaa sanoa noista määristä, että ovatko ne nyt sitä kohtuutta sitten (kun itselläni se on ihan hukassa), mutta ilmeisesti voit paremmin ja terveys on hyvä, niin siltähän se vaikuttaa :)

Ap

Jos jättää normaaleja syömisiä pois kun vetää herkkuja estääkseen lihomisen se on pelkästään ongelmallista. Ei ole merkitsevää monesti onko ylipainoa vai ei. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Okei. Minä en uskalla edes kertoa kuinka paljon herkkuja vedän viikonloppuisin, jolloin minulla on (lauantaisin) herkkupäivä. Olen kuitenkin normaalipainoinen. Syön suklaata ihan tolkuttoman määrän. Eikä tule edes huono olo.

 

Juu, minullakin tuo 200g karkkia/suklaata viikossa oli siis lapsuudessa. Nykyään määrä on isompi. Viikkotasolla voi olla vaihtelua, mutta kilokaupalla herkkuja menee kuukaudessa. Oikeasti en ole uskaltanut laskea kokonaismääriä, mutta esim. 100g karkkia on minulle mitätön määrä ja menee helposti vaikka päivittäin. Nyt kun näitä tänne kirjoitan, niin en oikeasti tajua, miten voin edes olla näinkään hyvässä kunnossa! Varmaan vielä ikä ja geenit suojaavat, mutta eivät ne enää kauaa voi.

Ap

Minä luulen, että johtuu siitä, että sinä rehellisesti kerrot minkä verran syöt herkkuja. Muut täällä sitten vähättelevät syömisiään. Itsekin olen herkkujen suurkuluttaja ja ihmettelen aina kun ihmiset kertovat miten vähän syövät, että miten ovat kuitenkin niin lihavia. Minä herkuttelen ISOSTI kerran viikossa ja olen normaalipainoinen (166cm/54kg) siitä huolimatta. Ikää 64 vuotta, nainen.

Vierailija kirjoitti:

Jos jättää normaaleja syömisiä pois kun vetää herkkuja estääkseen lihomisen se on pelkästään ongelmallista. Ei ole merkitsevää monesti onko ylipainoa vai ei. 

En tee tuota itse tietoisesti. En kai vain ole oppinut syömään "normaalia" määrää ruokaa, herkut ovat aina kuuluneet ruokavaliooni. Jos jätän herkut pois (näitä kuukauden kokeiluja), niin yleensä laihdun vähän. En tiedä miten kävisi, jos olisin vaikka puoli vuotta ilman herkkuja, pitäisi varmaan kokeilla. Laihtumiselle ei ole tarvetta.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kohtuus on mahdollista, koska sokeririippuvuus ei ole sama kuin alkoholiriippuvuus. Se on lähinnä psykologinen ja toiminnallinen riippuvuus. Itse olin lapsesta saakka todella makean perään, saatoin syödä ison suklaalevyn tai puoli kiloa irtokarkkia kerralla tai kokonaisen jäätelöpaketin. Kovin lihava en koskaan ollut, vähän ylipainoinen jossain vaiheessa kyllä, koska varmaan söin muuta vähemmän ja liikuin. Veriarvot olivat hyvät. Lähinnä halusin laihduttaa ja siksi tahdoin sokerihimosta eroon. Ehdottomuus ei olisi toiminut kohdallani, vaan pikku hiljaa vähensin ja aloin syödä enemmän proteiinia, kasviksia ym. mikä täyttää enkä syönyt sokeria nälkääni. Makeanhimoon koetin syödä hedelmiä, sokerittomia karkkeja, sokeritonta limsaa, kevytjätskiä yms vähäkalorisempaa, mikä vei makeanhimot. Vaikka light-tuotteita haukutaan, niin minulla nuo olivat alussa välttämättömiä korvikkeina ja "ko

Varmaan kohtuus on vähän suhteellista... Mutta ehkä jos vertaan sihen, että minusta aiemmin ei ollut mitään järkeä ostaa irtokarkkeja jos ei ostanut tyyliin puolta kiloa, ja vedin kaikki kerralla, ja se tapahtui viikoittain. Ja saatoin ostaa useasti viikossa karkkia vain koska oli tylsää.

Ehkä pidän vähän "kohtuuttomana" sellaista, jos jonkun mielestä ainoa kohtuus makean kanssa on ottaa yksi pala tummaa suklaata jälkiruokais tai pulla jouluna. Jollekin taas minun aiempani saattoi olla vielä ihan kohtuullista. Mutta sanoisin, että kun katson vaikka porukkaa töissä, niin kyllähän useimmat ottavat päivittäin lounaalla jälkiruoan ja palavereissa tarjotun pullan, ja varmaan syövät vielä lisäksi muutakin makeaa joskus. Pitäisin sitä sekä normaalina että kohtuullisena, jos ruokavalio on muutoin kohdallaan. Ravitsemusterapeutit yms. kai sanovat, että sääntö on 80/20 eli jos ruokavaliosta 80% on terveellistä, 20% voi koostua sattumista - ei tätä tietysti voi kirjaimellisesti ottaa, mutta on se ihan hyvä ohjenuora.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Okei. Minä en uskalla edes kertoa kuinka paljon herkkuja vedän viikonloppuisin, jolloin minulla on (lauantaisin) herkkupäivä. Olen kuitenkin normaalipainoinen. Syön suklaata ihan tolkuttoman määrän. Eikä tule edes huono olo.

 

Juu, minullakin tuo 200g karkkia/suklaata viikossa oli siis lapsuudessa. Nykyään määrä on isompi. Viikkotasolla voi olla vaihtelua, mutta kilokaupalla herkkuja menee kuukaudessa. Oikeasti en ole uskaltanut laskea kokonaismääriä, mutta esim. 100g karkkia on minulle mitätön määrä ja menee helposti vaikka päivittäin. Nyt kun näitä tänne kirjoitan, niin en oikeasti tajua, miten voin edes olla näinkään hyvässä kunnossa! Varmaan vielä ikä ja geenit suojaavat, mutta eivät ne enää kauaa voi.

Ap

Ei se herkkujen syöntiä puolla, jos olet normaalipainoinen. Todennäköisesti elimistössäsi on monikin asia pielessä. Et saa tarpeeksi hyviä ravintoaineita ja energiaa otetaan lihaksista. Luuston kanssa voi olla ongelmaa, verensokeri, rasva-arvot, verisuonet jne 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Okei. Minä en uskalla edes kertoa kuinka paljon herkkuja vedän viikonloppuisin, jolloin minulla on (lauantaisin) herkkupäivä. Olen kuitenkin normaalipainoinen. Syön suklaata ihan tolkuttoman määrän. Eikä tule edes huono olo.

 

Juu, minullakin tuo 200g karkkia/suklaata viikossa oli siis lapsuudessa. Nykyään määrä on isompi. Viikkotasolla voi olla vaihtelua, mutta kilokaupalla herkkuja menee kuukaudessa. Oikeasti en ole uskaltanut laskea kokonaismääriä, mutta esim. 100g karkkia on minulle mitätön määrä ja menee helposti vaikka päivittäin. Nyt kun näitä tänne kirjoitan, niin en oikeasti tajua, miten voin edes olla näinkään hyvässä kunnossa! Varmaan vielä ikä ja geenit suojaavat, mutta eivät ne enää kauaa voi.

Ap

Ei se herkkujen syöntiä puolla, jos olet normaalipainoinen.

LDL tosiaan on koholla, HDL on hyvä ja triglyseridit täysin ok, noita muita ei ole tutkittu. Rasva- ja lihasprosenttini kuitenkin ovat aivan kohdallaan kehonkoostumusmittauksen perusteella, lihasta olen saanut lisättyäkin. Ihan rapakunnossa en siis ole, mutta tiedän kyllä, ettei herkkujen syöminen ole terveellistä.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Talvella yleistä että ihmiset saa sokerin himoa, se on evoluution kannalta ollut tärkeää, että ihmiset syö ja ovat lihavia talvella, jotta kestää kylmyyttä.

Vitamiineja kannattaa tankata nyt paljon.

Talvella? Minulla 365 päivää vuodessa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinulla on selkeästi syömishäiriö, alkanut jo lapsuudesta. Ei olisi tullut kuuloonkaan karkkipäivänä vetää jotain kokonaista suklaalevyä.

Itse syön lounaan ja illallisen jälkeen palasen tummaa suklaata. Tykkään leipoa ja meillä on yleensä viikonloppuisin jotain pullaa/muffinsseja/piirakkaa. Niitäkään emme kahteen pekkaan syö kokonaan, vaan aina laitetaan puolet pakkaseen. Mitään karkkeja, limsoja, sipsejä, popcorneja ja/tai muita mässyjä en syö. Herkkuani ovat juustot ja salaatit, enkä niidenkään kanssa vedä övereitä.

Miksi tämä saa paljon alapeukkuja?

Ahmiminen on syömishäiriö.

Alapeukutin syömishäiriökommenttisi vuoksi. Ap ei kirjoitustensa perusteella ahmi.

kerran viikossa pieni karkkipussi on ok.

LDL koholla mutta onko verenpaine koholla kotimittauksessa? Jos on niin suosittelisin lääkärissä käyntiä ja kysymistä tartteeko aloittaa statiinit.

Itse katselin liian kauan kohoneita LDL tasoja enkä tarkistanut verenpainetta.  Sydäninfarkti ei juurikaan varoitellut etukäteen. Nyt on sitten pakosti verenohennus, statiinit, verenpainelääke JA sydänlääke.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos jättää normaaleja syömisiä pois kun vetää herkkuja estääkseen lihomisen se on pelkästään ongelmallista. Ei ole merkitsevää monesti onko ylipainoa vai ei. 

 

En tee tuota itse tietoisesti. En kai vain ole oppinut syömään "normaalia" määrää ruokaa, herkut ovat aina kuuluneet ruokavaliooni. Jos jätän herkut pois (näitä kuukauden kokeiluja), niin yleensä laihdun vähän. En tiedä miten kävisi, jos olisin vaikka puoli vuotta ilman herkkuja, pitäisi varmaan kokeilla. Laihtumiselle ei ole tarvetta.

Ap

Tuleekohan sulle herkunhimo nälästä? Minulle tulee ja joskus ehdin jo syödä suklaata kunnes tajuan, että mullahan oli nälkä!411

Mulla helposti repeää makean syönti. En voi ostaa kotiin isoa määrää, koska en saa rauhaa ennenkuin ne on syöty. Esim. jouluna äitini toi vihreitä kuulia. Söin yhdeksän yhtenä päivänä, vaikka yritin hillitä itseäni. Sen jälkeen olen yrittänyt syödä joka päivä 4 palaa fazerin sinistä. Aina välillä repeää ja syön 8 tai jopa 10 palaa. Pari viikkoa sujui hyvin ja söin vain sen neljä. Sitten ostin 300gr lakua ja ahmin puoli pussia hetkessä ja vielä 8 palaa suklaata päälle. Ja seuraavana päivänä sama, koska niitä lakuja oli jäljellä. Ja mulle tulee vielä hirveä väsymys, jos syön sokeria. 4 suklaapalasta ei tule. Mutta on tämä vaikeaa. Ja on ylipainoa jonkin verran. Oikeasti enemmän, koska älyvaa an mukaan rasvaprosentti 30.

Vierailija kirjoitti:

LDL koholla mutta onko verenpaine koholla kotimittauksessa? Jos on niin suosittelisin lääkärissä käyntiä ja kysymistä tartteeko aloittaa statiinit.

Itse katselin liian kauan kohoneita LDL tasoja enkä tarkistanut verenpainetta.  Sydäninfarkti ei juurikaan varoitellut etukäteen. Nyt on sitten pakosti verenohennus, statiinit, verenpainelääke JA sydänlääke.

Viime mittauksesta on aikaa (ei minulla kotona ole mittaria), mutta ei ole koskaan ollut yhtään koholla. Kaverilla taitaa olla mittari, voisin kyllä mitata. Terveyskeskuksissa taitaa myös olla, ainakin joskus lähimmässä oli, mutta olen muuttanut ja nyt ei ole terkkaa lähellä. Olen saanut lääkäreiltä eri arvioita, yksi ehdotti statiineja ennalta ehkäisevästi, mutta pari muuta Finriski-laskurin tulosten perusteella sanoneet että ei tarvitse. LDL siis ollut koholla jo vuosikausia niin on sitä ehditty vatvoa.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Mulla helposti repeää makean syönti. En voi ostaa kotiin isoa määrää, koska en saa rauhaa ennenkuin ne on syöty. Esim. jouluna äitini toi vihreitä kuulia. Söin yhdeksän yhtenä päivänä, vaikka yritin hillitä itseäni. Sen jälkeen olen yrittänyt syödä joka päivä 4 palaa fazerin sinistä. Aina välillä repeää ja syön 8 tai jopa 10 palaa. Pari viikkoa sujui hyvin ja söin vain sen neljä. Sitten ostin 300gr lakua ja ahmin puoli pussia hetkessä ja vielä 8 palaa suklaata päälle. Ja seuraavana päivänä sama, koska niitä lakuja oli jäljellä. Ja mulle tulee vielä hirveä väsymys, jos syön sokeria. 4 suklaapalasta ei tule. Mutta on tämä vaikeaa. Ja on ylipainoa jonkin verran. Oikeasti enemmän, koska älyvaa an mukaan rasvaprosentti 30.

Sama minulla, että jos herkkuja on kotona, niin ne eivät rauhaan jätä! Voin sanoa että ei paljon ollut järkeä eikä säästöä tullut, kun oli näitä 5 kpl suklaalevyjä 10 eurolla, aika lyhyessä ajassa nimittäin meni sitten kilo suklaata parempiin suihin... Itse piristyn sokerista :D 

Ap

Meillä on melkein joka päivä jotain pientä jälkkäriksi tai kahvin kanssa. Leivon yleensä pari kertaa viikossa ja sen jälkeen lisäksi saattaa olla keksiä ja jäätelöä. Karkkia, limuja tai sipsejä emme syö käytännössä lainkaan. Leipoessa pyrin käyttämään marjoja ja hedelmiä hyödyksi ja vähennän usein sokerin määrää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinulla on selkeästi syömishäiriö, alkanut jo lapsuudesta. Ei olisi tullut kuuloonkaan karkkipäivänä vetää jotain kokonaista suklaalevyä.

Itse syön lounaan ja illallisen jälkeen palasen tummaa suklaata. Tykkään leipoa ja meillä on yleensä viikonloppuisin jotain pullaa/muffinsseja/piirakkaa. Niitäkään emme kahteen pekkaan syö kokonaan, vaan aina laitetaan puolet pakkaseen. Mitään karkkeja, limsoja, sipsejä, popcorneja ja/tai muita mässyjä en syö. Herkkuani ovat juustot ja salaatit, enkä niidenkään kanssa vedä övereitä.

Miksi tämä saa paljon alapeukkuja?

Ahmiminen on syömishäiriö.

Alapeukutin syömishäiriökommenttisi vuoksi. Ap ei kirjoitustensa perusteella ahmi.

On siinä ap:lla vähintään joku sokeriaddiktio jos ei muu, selkeästi ei pysty lopettamaan makeiden syömistä jos sen aloittaa. Ei kuulosta terveeltä vetää kilottain karkkia kuukaudessa. Kyllä ihmisen pitäisi pystyä kontrolloimaan syömisiään.

Suklaalevy viikossa on kohtuullinen määrä, jos ei muuta sokerista ahmi päivittäin.Jos on oikeasti tummaa suklaata, voi vähän  enemmän syödä

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kohtuus on mahdollista, koska sokeririippuvuus ei ole sama kuin alkoholiriippuvuus. Se on lähinnä psykologinen ja toiminnallinen riippuvuus. Itse olin lapsesta saakka todella makean perään, saatoin syödä ison suklaalevyn tai puoli kiloa irtokarkkia kerralla tai kokonaisen jäätelöpaketin. Kovin lihava en koskaan ollut, vähän ylipainoinen jossain vaiheessa kyllä, koska varmaan söin muuta vähemmän ja liikuin. Veriarvot olivat hyvät. Lähinnä halusin laihduttaa ja siksi tahdoin sokerihimosta eroon. Ehdottomuus ei olisi toiminut kohdallani, vaan pikku hiljaa vähensin ja aloin syödä enemmän proteiinia, kasviksia ym. mikä täyttää enkä syönyt sokeria nälkääni. Makeanhimoon koetin syödä hedelmiä, sokerittomia karkkeja, sokeritonta limsaa, kevytjätskiä yms vähäkalorisempaa, mikä vei makeanhimot. Vaikka light-tuotteita haukutaan, niin minulla nuo olivat alussa välttämättömiä korvikkeina ja "korvaushoito" toimi, koska pikku hiljaa makeanhimo alk

 

              Sokeriton  limsa ja mehu on itsepetosta. Insuliinitasapaino menee niistäkin sekaisin aikaa myöten . Eivät todellisuudessa laihduta. Ne ovat myös muuten haitallisia kemikaaleja

Vierailija kirjoitti:

Mulla helposti repeää makean syönti. En voi ostaa kotiin isoa määrää, koska en saa rauhaa ennenkuin ne on syöty. Esim. jouluna äitini toi vihreitä kuulia. Söin yhdeksän yhtenä päivänä, vaikka yritin hillitä itseäni. Sen jälkeen olen yrittänyt syödä joka päivä 4 palaa fazerin sinistä. Aina välillä repeää ja syön 8 tai jopa 10 palaa. Pari viikkoa sujui hyvin ja söin vain sen neljä. Sitten ostin 300gr lakua ja ahmin puoli pussia hetkessä ja vielä 8 palaa suklaata päälle. Ja seuraavana päivänä sama, koska niitä lakuja oli jäljellä. Ja mulle tulee vielä hirveä väsymys, jos syön sokeria. 4 suklaapalasta ei tule. Mutta on tämä vaikeaa. Ja on ylipainoa jonkin verran. Oikeasti enemmän, koska älyvaa an mukaan rasvaprosentti 30.

           Laku NOSTAA verenpainetta JOPA PARIKSI PÄIVÄKSI

          Vaihda sininen oikeaan tumman suklaaseen. Siitä tulee nopeammin kylläiseksi ja on terveellistä. Fazulla ei ole  yli  50 % tummaa suklaata