Sinä joka murehdit paljon, miten olet helpottanut ahdistusta?
Minä olen hirveä stressaaja olemattomalla paineensietokyvyllä. Pienikin huolenaihe paisuu päässäni kauheaksi katastrofiksi, ja vie yöunet ja ruokahalun. Murehdin mennyttä, tulevaa ja nykyhetkeä, ja olen varma että kaikki joka voi mennä pieleen, myös menee pieleen. Onko joku oppinut tästä tavasta pois tai pystynyt olemaan murehtimatta kaikkea mahdollista?
Kommentit (72)
Burn-out auttoi irrottamaan otteen liaanista. Enää en jaksa lainkaan stressata, vaan menen tuulen mukana.
Opiskele mindfulness-tekniikkaa. Opit päästämään irti menneestä ja tulevasta, ja elämään tässä hetkessä.
Vierailija kirjoitti:
Burn-out auttoi irrottamaan otteen liaanista. Enää en jaksa lainkaan stressata, vaan menen tuulen mukana.
Tarkennus vielä: pohjalla käyminen on jotenkin vapauttavaa. Siitäkin voi selvitä.
Hyväksymällä sen ettei elämää voi kontrolloida. Liikuntaa harrastamalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Burn-out auttoi irrottamaan otteen liaanista. Enää en jaksa lainkaan stressata, vaan menen tuulen mukana.
Tarkennus vielä: pohjalla käyminen on jotenkin vapauttavaa. Siitäkin voi selvitä.
" when you got nothing, you got nothing to lose "
Pitää vaan yrittää ottaa kevyemmin ja rennommin - harva tavallisen pulliaisen harmitteleva asia tietää maailmanloppua.
Sosiaalinen elämä, harrastukset ja liikunta auttavat paljon - itse en tosin harrasta noista mitään, mutta nautin silti elämästä aivan täysillä.
Mindfulness kuuluu epäjumalauskontoihin; buddhalaisuus ja hindulaisuus. Sama kategoria kun jooga.
Avaa oven demoneille, eikä tuo rauhaa.
Metsässä tai meren rannalla kävely auttaa mulla
Olen hankkinut niin paljon kiirettä, stressiä ja murheita, ettei vaan ehdi murehtimaan kuin välttämättömimmän. Eräänlaista käänteistä psykologiaa kai tämäkin.
Olen kova murehtimaan koko suvun puolesta ja stressaan asioita etukäteen. Kun tilanne sitten on päällä se hoituu ilman ongelmia eli murehtiminrn on turhaa. Lisäksi kun kärsin muutenkin unettomuudesta tämä vaan pahentaa.
Päivällä ei ole ongelmaa mutta yöllä asiat vyöryy päälle. Laitan plugit korviin ja kuuntelen äänikirjaa kunnes nukahdan. Tämä on ihan paras keino, kuunnellessa ei voi ajatella muuta.
Terapiassa sain myös tiettyjä neuvoja jotka joskus toimii (esim "turvapaikka" mielikuva) mutta mindfulnes ja rentoutus on ihan huuhaata minulle
Minulla kofeiinin jättäminen kokonaan pois lievitti ahdistusta. Olen luultavasti yliherkkä kofeiinille ja se vaikuttaa minuun niin, että minulla tulee siitä ahdistunut olo.
Olin samanlainen. Katastrofiajatteluni väheni, kun minulle tuli avioero, menetin urani ja lähes kokonaan yhteyden lapseeni. Tuntui, että olin menettänyt niin tärkeitä asioita elämästäni, ettei enää ollut pelättävää. Opin paremmin tarttumaan hetkeen. Meditoin ja aloitin liikunnan. Terveyttä en menettänyt, ja siinä olisi vielä pelättävää, mutta sekään ei nykyisin ahdista. En tiedä, onko ajatteluni muutos pysyvä, mutta koetan nauttia niin kauan, kuin tätä kestää. Neuvoja en osaa antaa.
Päiväkirjaa kirjoittamalla, etsimällä kiitollisuuden aiheita.
Viikingit-sarjan päätösjakson lopussa Ubbe kysyy viisasta neuvoa vanhalta Flokilta. Floki sanoo: "Ota aina kivi pois kengästäsi, siinä on hyvä neuvo."
YYHYYY KOKO AJAN ITKUINEN JA AHISTAVA OLO KUN TRUMP TUHOAA MAAILMAN JA PERSUNATSZIT TAPPAA RAAKUT JA KIRSIKKAPUUTARHAT YYYHYYY😭😫
En ole vielä keksinyt. Ahdistus on viennyt terveyden todella alas ja työkyvynkin. Joskus voi liikunta auttaa mutta sen pitää olla vähintään tunnin reipas sauvakävely tai vastaava jossa tulee hiki ja kunnon rasitus jolloin ehkä saa muutamaksi tunniksi olon helpommaksi mutta aina tämäkään ei auta ja tätä pitäisi myös sitten tehdä joka päivä.
Juon paljon viinaa ja trollaan typeriä mammoja AV:lla