Minkä arvosanan saitte yo-kirjoituksissa?
Minä Magnan vuosi 1994. Silloin ei vielä ollut E.
Kommentit (60)
"Vaikka itse kuulun heihin, jotka kirjoitti aikanaan erinomaisen surkeat ylioppilasarvosanat ja niistä huolimatta onnistuin pääsemään yliopistoon (en toki ensimmäsiellä hakukerralla), niin kylllä sitä aika pian sai -ainakin omalla alallani- havaita, että olin hyvin poikkeuksellisen ylioppilastodistuksen kirjoittanut. - Meni vuosia kun mielessäni jyskytti, että kohta tulee jostain tieto, että on käynyt virhe kun ovat antaneen minulle opiskelupaikan ja joudun poistumaan ja mahdollsiesti vielä pyytämään anteeksi, että olen kuluttanut opiskelupaikan resursseja hukkaan, joista joku toinen olisi hyötynyt minua paremmin.
Tämä siksi, että "jo" ylioppilastodistukseni pitäsi kertoa se tosiasia, että ns. akateeminen opiskelu, jota perinteisesti on monesti koettu edustavan sitä vaativinta paikkaa opiskeluympäristöä/ paikkaa, johon ei yksinkertaisesti olisi mitään asiaa kaltaisellani, jolla on lähes alimmat mahdollsiet yo-arvosanat."
Riippuu varmaan alasta, jota opiskelee/opiskeli, mutta ainakin minun aikana lukiossa en saanut kehitettyä sellaisia taitoja, joista koen yliopistossa olleen hyötyä. Lukiossa asiat olivat helppoja ja lukualueet pieniä. Riitti, että teki läksyt ja opetteli ehkä "hauki on kala" -tyylisesti kokeisiin ja pärjäsi. Se, mistä yliopistossa oli minulle hyötyä, niin laajempien kokonaisuuksien hahmottamisesta, tiedon etsinnästä ja kriittisestä ajattelusta. En ole ihminen, joka jaksaisi päntätä asioita, vaan luen mielelläni uutta ja pohdin asioita. Se oli se, mitä yliopistossa sain tehdä.
L L L L L L (kun reaali oli vielä yksi iso koe)
Vierailija kirjoitti:
Erään tuttuni lapsi käy lukion ensimmäistä. Hänen keskiarvo peruskoulusta oli 9,4. Poika valitsi pitkän matikan ja lisäksi lähti lukemaan amikseen jotain tutkintoa. ilmeisesti se on joku kaksoistutkinto. Heräsi ihan mielenkiinto, kirjoittaako hän samana keväänä kuin tuolta amiksesta pääsee ulos vai onko tuo niitä nelivuotisia juttuja? Aikoi armeijan jälkeen mennä yliopistoon lukemaan fysiikkaa. Kun epäilin että pääseekö, hän sanoi menevänsä sisään ilman pääsykokeita. Mitä tuo tarkoittaa?
Tarkoittaa kaiketi lähiinä sitä, että ilm. päämäärätietoienn nuori. - Hän siis suorittaa sekä ammattikoulututkinnon kertomastasi ei käy selville miltä alalta ja tämän lisäksi suorittaa lukion opinnot ja mahdollsiesti siis aikaa myös kirjoittaa ylioppilaaksi, kuten suurin osa heistä, jotka käyvät "vain" lukion, - Jos kirjoittaa "tarpeeksi hyvät" arvosanat, niin voi pääsyä niiden avulla suoraan -ilman muita suorituksia, kuten pääsykoetta- opiskelemaan juurikin esimerkiksi fysiikkaa. Täysin mahdollista mutta lujasti hänen täytyy tehdä töitä päämääränsä eteen.
Yleisestihän viime vuosina on lisätty korkeakoulu ja yliopistopaikkojen myöntämisessä heitä jotka ovat (a) ensikertalaisia eli heitä joilla ei ole vielä ensimmäistäkään kokrkeakoulu/ yliopisto-opiskelupaikkaa että heitä, joilla on parhaimmat ylioppilasarvosanat, joiden turvin voi skipata (vapautua) pääsykoerumbasta ja saada haluamansa opiskelupaikan. - Tämä toisaalta tarkoittaa sitä, että heillä joilla on heikommat yo-arvosanat on aiempaa vaikeampi saada himoitsemansa opiskelupaikka, ainakin kaikkein halutuimmille (ei välttämättä sama kuin vaikeimmille) aloille, vaikka pääsykoe onkin sama sitten kaikille sen kautta opiskelupaikkaa hakeville, niin yleistäen kyllä se on pääsykokeisiin valmistautuminen ja niissä pärjääminen luultavasti keskimäärin mutkattomampaa sellaiselle, joka on pärjännyt hyvin kuin sellainen, joka ei ole pärjännyt tai ei ole mahd. ole lainkaan käynyt lukiota saati kirjoittanut ylioppilaaksi. (- kaikkein suosituimmille aloille täytyy olla todella hyvät yo- paparit, että paikan siten, ettei "joudu" hakemaan paikkaa pääsykokeen kautta.
Monille aloille voi päästä nykyisin myös ns. avoimenväylän kautta mutta ei paikan saaminen avoimenkauttakaan ole mikään läpihuuto juttu)
Sinkkumies
Vierailija kirjoitti:
Erään tuttuni lapsi käy lukion ensimmäistä. Hänen keskiarvo peruskoulusta oli 9,4. Poika valitsi pitkän matikan ja lisäksi lähti lukemaan amikseen jotain tutkintoa. ilmeisesti se on joku kaksoistutkinto. Heräsi ihan mielenkiinto, kirjoittaako hän samana keväänä kuin tuolta amiksesta pääsee ulos vai onko tuo niitä nelivuotisia juttuja? Aikoi armeijan jälkeen mennä yliopistoon lukemaan fysiikkaa. Kun epäilin että pääseekö, hän sanoi menevänsä sisään ilman pääsykokeita. Mitä tuo tarkoittaa?
Se tarkoittaa sitä, että hän on arvioinut olevansa niin hyvä että pääsee pelkällä todistusvalinnalla sisään eikä hänen tarvitse kompensoida papereiden tuloksia hyvillä pääsykoepisteillä.
Siis minkä arvosanan? Jonkin tietyn oppiaineenko vaiko yleisarvosanan?
Ei annettu yleisarvosanaa. Kirjoitin L, E, M ja C eli vähän kaikkea. Kun hain amkiin, en tarvinnut papereita ollenkaan. Keskiarvo taisi olla 9.4. Yhden alisuoritin numeroihin nähden.
Kirjoitin keväällä 1993 seuraavasti:
* Äidinkieli: M
* Englanti, A-kieli: M
* Ruotsi, B-kieli: L
* Reaalikoe: M
* Saksa, lyhyt oppimäärä: L
* Ranska, lyhyt oppimäärä: M
** Yleisarvosana: L
Saamani puoltoäänimäärä oli muistaakseni minimi, joka oikeutti yleisarvosanaan L. Olin oikein tyytyväinen, että pääsin tältä osin ns. riman yli. Englanti oli pettymys, se jäi vain kolmen pisteen päähän laudaturista. Jos olisi ollut vain yksi kolmen pisteen monivalintatehtävä lisää oikein kuullunymmärtämiskokeessa, niin se olisi riittänyt. No, kaikkea ei voi saada, ja oma mokahan se oli. Opettajassa ei ollut mitään vikaa, ei liioin ylioppilaskokeessa. Lukiossa oli silloin ihan mukavaa, vaikka Internet ei ollutkaan vielä tuolloin käytössä täällä Suomessa. Some, mitä se on? En silti haluaisi olla tämän päivän lukiolainen: miltei kaikki opiskellaan diginä. Ei kiitos!
LLLLMC. Vuosi oli 1994. En ollut kympin tyttö, päästötodistuksen keskiarvo oli kasin pintaan, mutta tykkäsin lukea kirjoituksiin.
Vierailija kirjoitti:
EEEEC
Turhaa pänttäystä tuokin. Oon tk eläkkeellä psykoosin takia ollut vuosia.
No, en nyt sanoisi turhaa. Sait kuitenkin hyvän yleissivistyksen.
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitusten yleisarvosana ei kerro juuri mitään ihmisen älykkyydestä, ainoastaan tunnollisuudesta eli siitä, kuinka paljon ihminen on käyttänyt aikaa ja energiaa kirjoituksiin valmistautumiseen.
Tätä ilmeisesti ei saa kertoa ihmisille.
Jotain tälläistä mietin myös. Kävin loput kaksi vuotta lukiota iltalukiossa. Vaatimus oli 45 opintoviikkoa, päivälukiossa 75 opintoviikkoa, muistaakseni. Taso oli esim. matikassa huono, johtuen siitä, että opiskelijat olivat keski-ikäisiä naisia pääosin. Muistan, että opettaja antoi ennen kokeita lähes samat tehtävät harjoituksina.
Kielissä oli parempi taso ja äidinkielessä, koska useilla oli elämänkokemusta ja iän tuomaa viisautta.
Kielet paketoin niin, että opiskelin englannin, ruotsin ja saksan olennaiset 3000 sanaa. Sen lisäksi hain vanhat kuuntelut edeltävältä 15:sta vuodelta. Kuuntelin joka päivä jonkun vanhan yo-kuuntelun noin puoli vuotta aikaisemmin.
Äidinkielen aiheen mietin valmiiksi. 100 vuotta tuli kuluneeksi taiteilijamestarin syntymästä.
Sain hyvän yo-todistuksen ennakoimalla. Paremman, kuin olisin ehkäpä ansainnut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitusten yleisarvosana ei kerro juuri mitään ihmisen älykkyydestä, ainoastaan tunnollisuudesta eli siitä, kuinka paljon ihminen on käyttänyt aikaa ja energiaa kirjoituksiin valmistautumiseen.
Tätä ilmeisesti ei saa kertoa ihmisille.
Jotain tälläistä mietin myös. Kävin loput kaksi vuotta lukiota iltalukiossa. Vaatimus oli 45 opintoviikkoa, päivälukiossa 75 opintoviikkoa, muistaakseni. Taso oli esim. matikassa huono, johtuen siitä, että opiskelijat olivat keski-ikäisiä naisia pääosin. Muistan, että opettaja antoi ennen kokeita lähes samat tehtävät harjoituksina.
Kielissä oli parempi taso ja äidinkielessä, koska useilla oli elämänkokemusta ja iän tuomaa viisautta.
Kielet paketoin niin, että opiskelin englannin, ruotsin ja saksan olennaiset 3000 sanaa. Sen lisäksi hain vanhat kuuntelut edeltävältä 15:sta vuodelta. Kuuntelin jo
Keskiarvo noin 8.5 ja arvosanat
matikka (lyhyt) L
äikkä ja englanti E
saksa ja ruotsi M
reaali B
Keskiarvosta päätellen menestyin yo-kokeessa paljon paremmin kuin arvosanoista päätellen olisin pitänyt.
Ei tullut ikinä käytyä lukiota, väittelin silti tohtoriksi myöhemmin.
Vierailija kirjoitti:
L L L L L L (kun reaali oli vielä yksi iso koe)
Mulla sama.
LLLL.