Miksi luokkatietoisuus on vain työväenluokan juttu?

Keskiluokka pitää itseään "oikeina ihmisinä" ja yläluokka pitää itseään hieman parempina, jotka ovat aina ansioillaan nousseet sinne ylös. Siksi he eivät tarvitse luokkatietoisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Keskiluokka pitää itseään "oikeina ihmisinä" ja yläluokka pitää itseään hieman parempina, jotka ovat aina ansioillaan nousseet sinne ylös. Siksi he eivät tarvitse luokkatietoisuutta.

Eivätkö nuo olisi nimenomaan peruste luokkatietoisuudelle, jos on jokin yhdistävä tekijä? Ylin luokka, johon ihmiset nousevat johdonmukaisesti muulla kuin tuurilla tai perinnöllä on ylempi keskiluokka.

Ihmisten ammatti, koulutus ja varallisuus jakavat ihmiset useampaan eri luokkaan. Ainakin niiden mielestä, joilla on yliopistotasoinen tutkinto ja hyväpalkkainen työ.

Ihmisen perustarpeita. "minun pitää olla parempi kuin joku toinen". No oikeasti ei ole perustarpeita mutta jotkut haluavat olla parempia kuin toiset vaikka eivät sitä oikeasti olekaan. Tiedon avulla voi tuntea itsensä paremmaksi ja jos on paljon rahaa eli on osunut vahingossa kultasuoneen niin voi leikkiä parempaa. Karu totuus on se että ne paremmatkin kuolevat yksin.

Kurjaliston täytyy koettaa päästää kostamaan osattomuutensa. Tuo on yksi tapa, sopii niille jotka eivät pysty ponnistelemaan elämässään.

Sitten ne jotka vähänkin kykenevät ns auttamaan itseään pääsevät johonkin kiinni, löytävät jonkinlaista luovaa lohtua, henkistä sisältöä joka merkityksellistää heidän kokemistaan. Alunperin työväellä oli vahva sivistysliike ainakin Suomessa tämä näkyi urheiluseuroina ja kansansivistystyönä. Missä tämä järkipuoli on nykyään? Heikolta näyttää. Kostamisenhimo tuntuu sen sijaan olevan hyvinkin kovassa kurssissa ja sitä avoimesti lietsotaan. Juuri niin, että saataisiin näyttämään tilanne vaihtoehdottomalta ja täysin toivottomalta ilman väkivaltaa. Uudet mausteet vaan nakataan vanhan höyryävän kaunaisen keitoksen päälle.

Vierailija kirjoitti:

Ihmisen perustarpeita. "minun pitää olla parempi kuin joku toinen". No oikeasti ei ole perustarpeita mutta jotkut haluavat olla parempia kuin toiset vaikka eivät sitä oikeasti olekaan. Tiedon avulla voi tuntea itsensä paremmaksi ja jos on paljon rahaa eli on osunut vahingossa kultasuoneen niin voi leikkiä parempaa. Karu totuus on se että ne paremmatkin kuolevat yksin.

Yhteiskuntaluokissa on kyse myös siitä, mikä on oma viiteryhmä. Työtön ja ylilääkäri eivät useinkaan käy samoissa paikoissa, eivät asu samoilla alueilla, syö samaa ruokaa, käy samoja kouluja, hanki yhtä monia lapsia tai ylläpidä samanlaisia perhesuhteita. Eli toisin sanoen heidän elämänsä on erilaista.

Vierailija kirjoitti:

Ihmisten ammatti, koulutus ja varallisuus jakavat ihmiset useampaan eri luokkaan. Ainakin niiden mielestä, joilla on yliopistotasoinen tutkinto ja hyväpalkkainen työ.

Tuo käy huonosti yksiin sen kanssa, että luokkatietoisuus on suurinta työväenluokassa.

Ylemmän keskiluokan luokkatietoisuus taitaa olla osin tabu.

Hyvä kysymys, en tiedä. Monesti kai on niin, että keskiluokan luokkatietoisuus ajatellaan ikäänkuin "itsekkäänä". Toisaalta historiallisesti Suomen tarina on ollut ryysyistä keskiluokkaan, joten sellaista "core" keskiluokkaa kohden ei ole ollut sympatioita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisen perustarpeita. "minun pitää olla parempi kuin joku toinen". No oikeasti ei ole perustarpeita mutta jotkut haluavat olla parempia kuin toiset vaikka eivät sitä oikeasti olekaan. Tiedon avulla voi tuntea itsensä paremmaksi ja jos on paljon rahaa eli on osunut vahingossa kultasuoneen niin voi leikkiä parempaa. Karu totuus on se että ne paremmatkin kuolevat yksin.

Yhteiskuntaluokissa on kyse myös siitä, mikä on oma viiteryhmä. Työtön ja ylilääkäri eivät useinkaan käy samoissa paikoissa, eivät asu samoilla alueilla, syö samaa ruokaa, käy samoja kouluja, hanki yhtä monia lapsia tai ylläpidä samanlaisia perhesuhteita. Eli toisin sanoen heidän elämänsä on erilaista.

Toisaalta, kun tälläkin palstalla on eri keskusteluissa saanut lukea ihmisten kokemuksia ja mielikuvia työläisperheistä, voi huomata että hajonta on hyvin suurta. Näiden dumppaaminen yhteisen nimikkeen alle tuntuu hyvin oudolta, saati sitten ajatus siitä että ääripäiden ajateltaisiin olevan pelkän työläisstatuksen vuoksi samoissa elinympäristöissä. On myös eri asia olla työtön riippuen siitä millaisesta taustasta tulee. Kaikki eivät ole kolmannen polven työttömiä tai edes pitkäaikaistyöttömiä, ja toisaalta sillä ylilääkärillä saattaa olla vaikkapa kouluvuosilta ystäviä tai vähintään hyvänpäiväntuttuja, jotka ovat päätyneet aivan eri aloille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisten ammatti, koulutus ja varallisuus jakavat ihmiset useampaan eri luokkaan. Ainakin niiden mielestä, joilla on yliopistotasoinen tutkinto ja hyväpalkkainen työ.

Tuo käy huonosti yksiin sen kanssa, että luokkatietoisuus on suurinta työväenluokassa.

Moni työväenluokkainen on tiukasti ns. keskiluokkaa.- Luokkakäsite on yhä hankalammiin määriteltävissä koska sama yksilö voi samanaikaisesti kuulua eri luokkiin. Osa haluaisi myös kumota koko luokkakäsitteen kokien, ettei Suomessa ole "luokka yhteiskuntaa"  No ei ole samalla tavoin kuin vaikka reilu 100 vuotta aiemmin tai verrattuna nyt siihen millainen luokkayhteiskunta esimerkiksi Britannia on tänään mutta kyllä Suomessa asuvia ja eläviä voidaan eritavoin jakaa eri luokille vai olisko oikeampaa sanoa, että luokitella.

Uskovainen mies

 

Vierailija kirjoitti:

Hyvä kysymys, en tiedä. Monesti kai on niin, että keskiluokan luokkatietoisuus ajatellaan ikäänkuin "itsekkäänä". Toisaalta historiallisesti Suomen tarina on ollut ryysyistä keskiluokkaan, joten sellaista "core" keskiluokkaa kohden ei ole ollut sympatioita.

Jos katsotaan mediaa ja mainontaa, niin kaikki tuntuu olevan rakennettu keskiluokkaisen elämäntavan ympärille. Se nähdään normaalina peruselämänä, johon kaikilla tulisi olla mahdollisuus, ja tästä poikkeavat ryhmät muodostavat oman identiteettinsä suhteessa oletettuun normiin. Tämä on vähän sama juttu kuin että ei ole olemassa mitään "tavisten" alakulttuuria, vaan kaikki musiikilliset, pukeutumistyylilliset ja muihin identiteetteihin pohjautuvat alakulttuurit määritellään suhteessa siihen, mitä kulloinkin pidetään normaalina.

Aikoinaan työväki oli ihan kunnon ihmisiä ja ei siinä ollut mitään hävettävää olla työväenluokkainen. Nykyään jotkut ajattelevat että työväenluokka on jotain surkeaa rupujengiä ja niitä "paskaduunin" tekijöitä, jos on itse siistissä sisätoimistotyössä niin ehkä kokee olevansa mielummin keskiluokkainen, vaikka ihan samallalailla olet jollain toisella töissä kuin roskakuski tai lähihoitaja, palkkakin voi olla ihan sama.

Tulee aina mieleen se tv-sarja pokka pitää, kun vanhat av-lehmät koittavat olla jotain hienojakin daameja.

Vierailija kirjoitti:

Aikoinaan työväki oli ihan kunnon ihmisiä ja ei siinä ollut mitään hävettävää olla työväenluokkainen. Nykyään jotkut ajattelevat että työväenluokka on jotain surkeaa rupujengiä ja niitä "paskaduunin" tekijöitä, jos on itse siistissä sisätoimistotyössä niin ehkä kokee olevansa mielummin keskiluokkainen, vaikka ihan samallalailla olet jollain toisella töissä kuin roskakuski tai lähihoitaja, palkkakin voi olla ihan sama.

Ei työväenluokka ole mikään synonyymi rupujengille. Kyseessähän on ihmiset, jotka hoitavat monia yhteiskunnan perustoimintoja. Ei silti ole älyllisesti rehellistä pistää samaan koriin vaikkapa lähihoitajaa ja lääketieteen professoria, koska heidän elämänsä on varsin monella tasolla erilaista, yleensä perhetaustasta lähtien.

Vierailija kirjoitti:

Tulee aina mieleen se tv-sarja pokka pitää, kun vanhat av-lehmät koittavat olla jotain hienojakin daameja.

Onko sinulla jokin ongelma naisten kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä kysymys, en tiedä. Monesti kai on niin, että keskiluokan luokkatietoisuus ajatellaan ikäänkuin "itsekkäänä". Toisaalta historiallisesti Suomen tarina on ollut ryysyistä keskiluokkaan, joten sellaista "core" keskiluokkaa kohden ei ole ollut sympatioita.

Jos katsotaan mediaa ja mainontaa, niin kaikki tuntuu olevan rakennettu keskiluokkaisen elämäntavan ympärille. Se nähdään normaalina peruselämänä, johon kaikilla tulisi olla mahdollisuus, ja tästä poikkeavat ryhmät muodostavat oman identiteettinsä suhteessa oletettuun normiin. Tämä on vähän sama juttu kuin että ei ole olemassa mitään "tavisten" alakulttuuria, vaan kaikki musiikilliset, pukeutumistyylilliset ja muihin identiteetteihin pohjautuvat alakulttuurit määritellään suhteessa siihen, mitä kulloinkin pidetään normaalina.

70-luvulla työväenluokkaisuus oli se valtakulttuuri, vain 10% työssäkäyvistä oli akateeminen koulutus. Nyt 2025 50% on.

Taas pöntöt vinkuu;

Luokka ja luokkatietoisuus - luokalla tarkoitetaan ao. henkilön suhdetta tuotantovälineisiin, eli myytkö työvoimaasi vai ostatko toisten ihmisten työvoimaa eli oletko työntekijä (työläinen) vai työnantaja (kapitalisti)

Luokkatietoisuus on sitä, että ao ihminen ymmärtää yllä kuvaillun tosiasian maailmanmenosta.

Tämän aloittaja ei tunnu ymmärtävän maailmanmenosta yhtään mitään.

Ihan hyvä aloitus. Keskiluokka kokee edustavansa hyvää ja kaunista, ja kaikki poikkeamat itsestä ovat vääriä.

70-luvulla Kekkosen aikaan työväenluokkaisuus oli valtakulttuuri, kaikki mainontakin suunnattiin duunareille koska heitä oli 90% työvoimasta ja heillä oli se raha kuluttaa. Nykyään kaikki mainonta suunnataan keskiluokalle. Keskiluokka ei tätä tietenkään huomaa, koska on nuorta ja kokee edustavansa nykyään normaalia, valtakulttuuria.

Vierailija kirjoitti:

Taas pöntöt vinkuu;

Luokka ja luokkatietoisuus - luokalla tarkoitetaan ao. henkilön suhdetta tuotantovälineisiin, eli myytkö työvoimaasi vai ostatko toisten ihmisten työvoimaa eli oletko työntekijä (työläinen) vai työnantaja (kapitalisti)

Luokkatietoisuus on sitä, että ao ihminen ymmärtää yllä kuvaillun tosiasian maailmanmenosta.

Tämän aloittaja ei tunnu ymmärtävän maailmanmenosta yhtään mitään.

Niin luokkatietoisuus on marxilainen termi ja ja rakennettu, jotta työväenluokka tulisi tietoiseksi mahdistaan ja kykenisi tekemään vallankumouksen.