IL: Kerrotko itse haastattelussa asioita, jotka on rekrytoijalta kielletty kysyä?
Joskus hakijalle voi olla eduksi kertoa työhaastattelussa itse sellaisiakin asioita, joista haastattelijalla ei ole lupaa kysyä. Tällainen voi Jaarvan mukaan olla esimerkiksi tilanne, että hakee työtehtävään, jonka suorittamisessa on eduksi tavoitteellisuus. Silloin voi olla hyödyllistä tuoda esille esimerkiksi kilpaurheiluharrastusta.
- Sitä en [rekrytoijana] kirjaisi mihinkään, mutta se kertoo henkilön tavoitteellisesta luonteesta. Toki jos hakija harrastaa kilpaurheilua ja treenit vaikuttavat työvuoroihin, niin silloin asia on syytä tuoda ilmi hakijan luvalla.
Jos ei aio perustaa perhettä ja arvelee työnantajan arvostavan joustavuutta, senkin voi Jaarvan mukaan tuoda esille.
- Tietenkään emme kirjaa tällaistakaan ylös. Kun asiakkaalle, eli työntekijää etsivälle työnantajalle, lähetetään ehdokasesittelyjä, asian voi esittää menemättä yksityiskohtiin joilla ei ole työn kannalta merkitystä ja antaa ehdokkaalle halutessaan mahdollisuus itse avata tarkemmat yksityiskohdat mahdollisessa jatkohaastattelussa.
Kommentit (63)
Vierailija kirjoitti:
Todella oudoksi mennyt työhaastattelut. Oikeassa elämässä on aloja joita harrastus tukee, esim kumpi on parempi vaihtoehto liikunnanohjaajaksi sohvaperuna vai liikuntaa itsekin harrastava, jos haetaan telinevoimisteluun ohjaaja onko sitä ikänsä harrastanut parempi vaihtoehto kuin sellainen joka ei ole harrastanut ? Entä käsityö alat, kumpi on parempi vaihtoehto se joka harrastaa netfix sarjoja vai käsitöitä harrastava ?
Hirveää syrjintää, jos liikkunanohjaajaksi valitaan mieluummin hoikka ja urheilullinen henkilö kuin lihava sohvaperuna. Eihän ulkonäöstä voi mitään päätellä!
Mitä väliä? Ei sitä työpaikkaa kuitenkaan saa, ellei ole joku tuttu. Silloinkin harvinaista.
Minulta on kysytty työhaastattelussa mm. terveystilanteestani ja siitä, aionko vielä hankkia lapsia. Sama haastattelija kertoi jo katsoneensa sometiliäni ja mainitsi yhteisen tuttavan.
Pahinta on, että olin oikeasti niin tyhmä, että otin paikan vastaan vain huomakseni, että esimiestyö todella on kaikin puolin ala-arvoista.
Vierailija kirjoitti:
"Jos ei aio perustaa perhettä ja arvelee työnantajan arvostavan joustavuutta, senkin voi Jaarvan mukaan tuoda esille." ei perhe tarkoita automaattisesti joustamattomuutta..
Se tarkottaa hvetisti poissaoloja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harrastuksista ja perhesuhteista kerron ihan vapaasti, antaa käsityksen työkyvystäni ja kunnostani. Mainitsen myös etten ole ollut saikulla varmaan kymmeneen vuoteen.
Siis eikai oikeesti ihmiset kerro itsestään työhaastatteluissa niin, että ei ole edes joka vuosi saikulla?
Olen kertonut, sillä sen jos jonkun oletan olevan kiinnostava tieto. Nytkin voisin rehellisesti kertoa, että olen ollut viimeisen kolmen vuoden aikana saikulla kaksi päivää. Kerron myös ikäni, perheestäni ja harrastuksestani, sillä ainahan näissä haetaan samalla myös työyhteisöön sopivaa jäsentä. Jos siellä on ihmisiä, joiden kanssa emme jaa yhtään samanlaisia arvoja työn ulkopuolella, on parempi kun valitsevat sopivamman.
Minusta tuossa ei saikuttamattomuudessa mitään kehuttavaa. Pahimmillaan terveyspommi edessä. Eikä se kerro mitään siitä, millainen olet työntekijänä, paitsi että tulet töihin vaikka olisi millainen noro ja tartutat puoli tehdasta.
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin kerron, mutta rivien välistä.
Kyllä sillä on työn kannalta merkitystä, että olen lapseton enkä aio lisääntyä ainakaan ihan lähivuosina. Se kertoo haastattelijalle että olen hyvä ja luotettava hakija, kun en ole jäämässä äitiyslomalle eikä tarvitse pelätä että joutuisin saikuttamaan pikkulasten sairastelun takia.
N28
Valitettavasti olet juuri sen ikäinen, että iso osa naisista koeajan jälkeen tulevat raskaaksi. Nähty käytännössä jokaisen n. 30 vuotiaan naisen kohdalla. Ei siinä auta valkoiset valheet, että lapset eivät ole ajankohtaisia. Tietty pitäisi muuttaa järjestelmää jotenkin, että kustannukset eivät tule vain sen naisen työnantajalle, vaan esim. 50% miehen työnantajan.
Työelämä on kurjaa. Et ole mitään, jos et ole valmis elämään vain ja ainoastaan työtä varten. Tuntuu että kaikki mitä minä elämässä arvostan (perhe ja vapaa-aika), on vain haitaksi työelämässä. Olen hyvä, tehokas ja joustava työajallani, mutta en halua että vaatimuksilla mitenkään tunkeudutaan ja ohjaillaan minun henkilökohtaista elämääni.
Ei missään nimessä kannata kertoa, mutta muistakaa tallentaa haastattelu puhelimella - ainakin ääni. Jos olette oikein härskejä, toteatte, että: "Eihän haittaa jos videoin haastattelun?", ja laitatte kolmijalalla kameran nauhoittamaan tilannetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Jos ei aio perustaa perhettä ja arvelee työnantajan arvostavan joustavuutta, senkin voi Jaarvan mukaan tuoda esille." ei perhe tarkoita automaattisesti joustamattomuutta..
Se tarkottaa hvetisti poissaoloja.
Meillä päiväkoti-ikäisenä lapsi oli lähes järestään kaksi kertaa vuodessa nuhakuumeessa, mutta ei mitään muuta eikä sen enempää. Ei kaikki sairastele koko ajan, edes lapset.
TÖIHIN SIITÄ SAATANA
PITÄÄKÖ ANTAA VAUHTIA
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella oudoksi mennyt työhaastattelut. Oikeassa elämässä on aloja joita harrastus tukee, esim kumpi on parempi vaihtoehto liikunnanohjaajaksi sohvaperuna vai liikuntaa itsekin harrastava, jos haetaan telinevoimisteluun ohjaaja onko sitä ikänsä harrastanut parempi vaihtoehto kuin sellainen joka ei ole harrastanut ? Entä käsityö alat, kumpi on parempi vaihtoehto se joka harrastaa netfix sarjoja vai käsitöitä harrastava ?
Hirveää syrjintää, jos liikkunanohjaajaksi valitaan mieluummin hoikka ja urheilullinen henkilö kuin lihava sohvaperuna. Eihän ulkonäöstä voi mitään päätellä!
Kyllä minä voin ihan rehellisesti myöntää, etten valitse mihinkään työhön sairaalloisen lihavaa henkilöä. Ylipainoa saa olla reippaastikin, mutta liika on liikaa ja kertoo jo suoraan jotakin terveydentilasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella oudoksi mennyt työhaastattelut. Oikeassa elämässä on aloja joita harrastus tukee, esim kumpi on parempi vaihtoehto liikunnanohjaajaksi sohvaperuna vai liikuntaa itsekin harrastava, jos haetaan telinevoimisteluun ohjaaja onko sitä ikänsä harrastanut parempi vaihtoehto kuin sellainen joka ei ole harrastanut ? Entä käsityö alat, kumpi on parempi vaihtoehto se joka harrastaa netfix sarjoja vai käsitöitä harrastava ?
Hirveää syrjintää, jos liikkunanohjaajaksi valitaan mieluummin hoikka ja urheilullinen henkilö kuin lihava sohvaperuna. Eihän ulkonäöstä voi mitään päätellä!
Kyllä minä voin ihan rehellisesti myöntää, etten valitse mihinkään työhön sairaalloisen lihavaa henkilöä. Ylipainoa saa olla reippaastikin, mutta liika on liikaa ja kertoo jo suoraan jotakin terveydentilasta.
Itse olen roimasti ylipainoinen, kun hain erästä fyysisen alan työpaikkaa. Sain paikan silti, vaikka ulkonäöllisesti olisi pitänyt laittaa mappi ööhön, mutta meriitit alalla puhui puolestaan. :p
Itse töihin ottavana sanon haastattelun lopuksi, että haluaisitko itse kertoa niistä asioista, joita en saa sinulta kysyä. Jos ei kerro, niin on turha odotella ilmoitusta uudesta työpaikasta.
Kerron mitä sattuu mieleen juolahtamaan. Jos ei kelpaa niin sitten ei. Esim. tähän nykyiseen työpaikkaan olleessa haastattelussa kerroin, että en kyllä ymmärrä tarjolla olevasta toimenkuvasta enempää kuin kuka tahansa satunnainen kadunmies. Onhan tuo tutuksi tullut tässä vuosien mittaan.
Vierailija kirjoitti:
Itse töihin ottavana sanon haastattelun lopuksi, että haluaisitko itse kertoa niistä asioista, joita en saa sinulta kysyä. Jos ei kerro, niin on turha odotella ilmoitusta uudesta työpaikasta.
Varmaan tapa saada työnantajalle syrjintäolettama.
Firmoissa kerron usein itse että olen oikeistolainen, ahkera ja yrittäjähenkinen.
Lisäksi yrittäjän poika ja yritysmyönteinen mies.
Lisäksi kerron että verotusta tulisi laskea.
Vähintään 95 % firmojen pomoista tykkää tästä 😎 ja hyvin onkin pro tason hommia tullut.
Vierailija kirjoitti:
Firmoissa kerron usein itse että olen oikeistolainen, ahkera ja yrittäjähenkinen.
Lisäksi yrittäjän poika ja yritysmyönteinen mies.
Lisäksi kerron että verotusta tulisi laskea.
Vähintään 95 % firmojen pomoista tykkää tästä 😎 ja hyvin onkin pro tason hommia tullut.
Harmi vaan että itse pomot harvemmin hoitavat itse rekryn. Ehkä jossain pienessä paikassa, mutta vähääkään isommassa siihen on oma henkilönsä.
Vierailija kirjoitti:
"Jos ei aio perustaa perhettä ja arvelee työnantajan arvostavan joustavuutta, senkin voi Jaarvan mukaan tuoda esille." ei perhe tarkoita automaattisesti joustamattomuutta..
Niinpä. Ja samoin lapsettomuus ei tarkoita, että voi aina joustaa ja pistää työn kaiken muun edelle.
Olen aina kertonut lasten lukumäärän ja iät. Kerroin että olen perusterve ja mitä harrastan. Viimeksi marraskuussa minut palkattiin teknisen alan vaativaan työhön, vaikka olen ylipainoinen ja kerroin että minulla on 4 lasta. Sanoin myös että minulla ei ole mitään salattavaa, ja se oikeasti pitää paikkansa.
Avoimuus ja rehellisyys on osa minua. Samaa toivon työnantajalta.
Moni perheellinen nauttii yksin liikkumisesta luonnossa ja nauttii, jos pääsee lähtemään spontaanisti (haloo, sillä lapsella on kaksi vanhempaa). Ei se rekrytoija tuon perusteella voi päätellä, että et aio koskaan hankkia lapsia. Vaikka sanoisit niin ääneen, ei sitä uskottaisi, koska mielellä on tapana muuttua nopeastikin tuossa asiassa.