Mistäköhän tuo ruotsinkielisten poikien heikko äidinkielen osaaminen johtuu?

Tunnen pari perhettä jossa lapset käy ruotsinkielistä koulua. Molemmissa äiti on suomenkielinen ja isä ruotsinkielinen. Läksyissä auttaminen ym. jää pääsääntöisesti äidille vaikka kielitaito ei aina oikein riitä. Isät ei lue kirjoja lapsille, äiti lukee, mutta suomeksi. 

Hyvä kysymys. 

Opetuksen tasosta voisi lähteä liikkeelle. Millainen opetuksen taso on ruotsinkielisillä äidinkielessä? Ovatko koulutettuja opettajia vai epäpäteviä sijaisia?

Entä asenteet? Miksi ruotsinkielisiä poikia ei tueta ja kannusteta opiskelemaan äidinkieltä?

Entä viekö suomen kielen opiskelu heiltä resursseja? Suomi on vaikeaa ruotsinkielisille. 

Entä englanti? Onko tällä ryhmällä usein esimerkiksi saksa kolmantena kielenä koulussa?

Millainen koulumenestys tällä ryhmällä muuten on? 

Ruotsinkieliset tulevat pääsääntöisesti lännen maaseudulta. Ehkä heillä on muut kiinnostuksenkohteet kuin koulu ja lukeminen.

Jos kotona puhutaan enemmän suomea ja vapaa-ajan kontaktit ovat enimmäkseen suomenkielisiä?

Eikös presidenttimmekin ollut tällainen tapaus? Suomi hänellä vahvempi kuin ruotsi, mutta hän siirtyi kesken ala-asteen ruotsinkieliseen kouluun ja "ryhtyi suomenruotsalaiseksi", koska niistä on helpompi päästä jatko-opintoihin.

Ruotsinkieliseen opettajankoulutukseen pääsee suht heikoilla arvosanoilla. 

Minuakin yllätti tämä tulos. Ruotsinkielisillä on kuitenkin keskimäärin parempi ns sosioekonominen asema, jonka olettaisi heijastuvan myös lasten koulutukseen, lisäksi ruotsinkielisissä kouluissa ei juuri ole runsaasti tukea tarvitsevia maahanmuuttajia ja myös luokkakoot ovat keskimäärin hieman pienempiä. 

Hbl löysi selitykseksi, että ruotsinkielisissä kouluissa on enemmän epäpäteviä opettajia (oliko jopa 35%), sekä että suuri osa oppilaista on tosiasiallisesti kaksikielisiä, jolloin ruotsi ei pääse koulun ulkopuolella riittävästi kehittymään.

Pojat ovat yleisestikin keskimäärin laiskempia panostamaan koulunkäyntiin kuin tytöt. Ehkä ruotsinkielisessä opetuksessa tämä korostuu entisestään, koska jatko-opintoihin pääsy on helpompaa?

Vierailija kirjoitti:

Pojat ovat yleisestikin keskimäärin laiskempia panostamaan koulunkäyntiin kuin tytöt. Ehkä ruotsinkielisessä opetuksessa tämä korostuu entisestään, koska jatko-opintoihin pääsy on helpompaa?

Tytöt ovat tunnollisempia koulussa, mutta miehet ovat taas tunnollisempia työelämässä.

Olisit lukenut koko artikkelin. Tuossa artikkelissa myös pohditaan syitä tälle asialle.

Vierailija kirjoitti:

Olisit lukenut koko artikkelin. Tuossa artikkelissa myös pohditaan syitä tälle asialle.

Saa kai sitä silti esittää omiakin pohdintoja?

Suomea kuulee Suomessa enemmän kuin ruotsia, lähtien telkkarista ja somesta. Se ei välttämättä riitä, että koti- ja koulukieli on ruotsi, jotta pysyisi samalla äidinkielen osaamistasolla kuin suomenkieliset.