ADHD-korvauksissa 400 % kasvu
Kommentit (25)
Vierailija kirjoitti:
Mitä ne semmoset korvaukset on? En ole saanu penniäkään.
Oletko hakenut vakuutuksestasi?
Mä veikkasin jo vuonna 2005 että diagnoosit moninkertaistuvat niin ettei moni siihen uskonut.
se on sellaista kurin puuttumista. Kummasti pakenee adhdt ja muut sairaudet kunhan kuri on kohdallaan ja älypuhelinta ei lyödä sille 5 vee jonipetterille käteen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ne semmoset korvaukset on? En ole saanu penniäkään.
Oletko hakenut vakuutuksestasi?
En
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ne semmoset korvaukset on? En ole saanu penniäkään.
Oletko hakenut vakuutuksestasi?
En
Pitää itse hakea, ei ne itse rahaa tarjoa.
Miten te olette näin tyhmiä?
Julkinen puoli on täysin jumissa ja lääkäriin tai testeihin ei pääse kuin vuosien päästä. Totta kai silloin sairasvakuutuksen ostanut henkilö käyttää sitä.
Eli kyseessä on julkisen terveydenhoidon alennustila, joka näkyy maksetuista korvauksissa. Minkä takia te luulette, että joku maksaa pari tonnia vuodessa vakuutuksesta lapselleen?
Minkälainen aivovamma se Ap:lla on, kun ei näin yksinkertaista asiaa osaa päätellä?
Vierailija kirjoitti:
Mä veikkasin jo vuonna 2005 että diagnoosit moninkertaistuvat niin ettei moni siihen uskonut.
Kun katsoi mitä maailmalla tapahtuu niin tajusi että näin se menee Suomessakin.
Ja olihan diagnoosi kai jonkinlainen stigma silloin koska asiaa ei tunnettu.
Korona-rokotteet yhdistettynä Salattujen Elämien levittämään homonisaatioon.
Valtio maksaa nistien mömmöt, tämä opittiin vankilassa 20 vuotta sitten.
ADHD puhkesi monelle aikuiselle korona-aikana. Voidaan jopa puhua epidemiasta. Diagnoosista haetaan selitystä monenlaisiin ongelmiin ja vaikeuksiin.
Vierailija kirjoitti:
Miten te olette näin tyhmiä?
Julkinen puoli on täysin jumissa ja lääkäriin tai testeihin ei pääse kuin vuosien päästä. Totta kai silloin sairasvakuutuksen ostanut henkilö käyttää sitä.
Eli kyseessä on julkisen terveydenhoidon alennustila, joka näkyy maksetuista korvauksissa. Minkä takia te luulette, että joku maksaa pari tonnia vuodessa vakuutuksesta lapselleen?
Minkälainen aivovamma se Ap:lla on, kun ei näin yksinkertaista asiaa osaa päätellä?
Kyllä sullakin joku aivovamma on jos et yhtään ihmettele sitä miten ADHD on lisääntynyt väestössä hetkessä, kun kyse on kuitenkin neurologisesta ongelmasta.
Vierailija kirjoitti:
ADHD puhkesi monelle aikuiselle korona-aikana. Voidaan jopa puhua epidemiasta. Diagnoosista haetaan selitystä monenlaisiin ongelmiin ja vaikeuksiin.
Ei ois kannattanu ottaa sitä rokotetta.. 🙁
Lääketeollisuuden rooli diagnoosien luomisessa ja markkinoinnissa on monivaiheinen ja monimutkainen prosessi, johon liittyy sekä tieteellisiä että taloudellisia tekijöitä. Ymmärtääksesi tätä prosessia, voidaan tarkastella muutamia keskeisiä vaiheita:
Tieteellinen tutkimus ja diagnoosien kehittäminen: Lääketeollisuus voi käynnistää tutkimusprosesseja, joiden tavoitteena on tunnistaa uusia sairauksia tai terveyshäiriöitä. Tämä voi tapahtua joko geneettisten tutkimusten, epidemiologisten havaintojen tai muiden kliinisten tutkimusten kautta. Tieteellisillä tutkimuksilla pyritään ymmärtämään tiettyjä oireyhtymiä tai oireiden yhdistelmiä, jotka voivat viitata aiemmin tunnistamattomaan sairauteen. Jos tällainen sairaus havaitaan ja tunnistetaan, voidaan luoda virallinen diagnoosi.
Diagnoosin levittäminen ja hyväksyntä: Diagnoosi, joka on syntynyt tieteellisen tutkimuksen ja kliinisten kokeiden pohjalta, saattaa ensin olla rajoitettu vain tieteenalojen asiantuntijoiden tiedossa. Tämän jälkeen se alkaa levitä laajemmin terveydenhuollon kentällä, kun lääkäreille tarjotaan koulutusta ja uutta tutkimustietoa. Tähän prosessiin liittyy usein lääkeyhtiöiden ja asiantuntijalääkäreiden yhteistyö. Lääketeollisuus voi sponsoroi tutoriaaleja, seminaareja ja tutkimuksia, joissa uudet diagnoosit ja hoitomuodot esitellään terveydenhuollon ammattilaisille.
Markkinointi ja tiedon levittäminen: Lääketeollisuus investoi paljon markkinointiin, jotta se saisi lääkärien ja potilaiden huomion. Tämä voi sisältää lääkkeiden ja hoitomuotojen mainontaa, mutta myös uusien diagnoosien ja sairauksien markkinointia. Markkinointi voi tapahtua suoraan lääkäreille, terveydenhuollon ammattilaisille, mutta myös julkisesti, esimerkiksi mainoksilla ja muilla kampanjoilla, jotka on suunnattu potilaille. On myös yleistä, että lääketeollisuus rahoittaa tai tukee kliinisiä tutkimuksia, jotka voivat luoda tieteellistä näyttöä uusista sairauksista ja niiden hoidoista.
Sairauksien diagnostiikka ja hoitomaksujen korvaukset: Monilla mailla on terveydenhuoltojärjestelmät, joissa kansalaisille tarjotaan lääketieteellisiä hoitoja julkisista varoista, kuten verovaroista. Kun uusi sairaus on tunnistettu ja sille on kehitetty hoitomuotoja, terveydenhuoltojärjestelmät voivat päättää sisällyttää kyseisen sairauden hoitokulut korvattaviksi. Tämä tarkoittaa, että veronmaksajat, eli kansalaiset, voivat osallistua hoitojen rahoittamiseen. Tällä hetkellä monissa maissa julkiset terveydenhuoltojärjestelmät hyväksyvät uudet hoidot ja lääkkeet, jos ne saavat tarvittavat tieteelliset hyväksynnät ja osoittavat olevansa taloudellisesti kannattavia tai potilaille hyödyllisiä.
On tärkeää huomioida, että vaikka lääketeollisuudella on taloudellisia etuja, ja vaikka taloudellinen hyöty voi olla osa prosessia, suurin osa diagnooseista ja hoitomenetelmistä perustuu tieteelliseen tutkimukseen, jonka tavoitteena on parantaa ihmisten terveyttä. Silti, lääketeollisuuden vaikutusvalta ja sen yhteys terveyspolitiikkaan herättävät kysymyksiä läpinäkyvyydestä, eturistiriidoista ja mahdollisista väärinkäytöksistä.
Tällaisessa keskustelussa voi olla myös eri näkökulmia. Osa ihmisistä saattaa kokea, että lääketeollisuus liioittelee tiettyjen sairauksien merkitystä, kun taas toiset voivat huomauttaa, että suurin osa kehityksestä on johtanut parempiin hoitoihin ja elämänlaatuun.
Lääketieteellistä tutkimusta rahoittavat useat eri tahot, ja rahoituksen lähteet voivat vaihdella tutkimuksen luonteen ja mittakaavan mukaan. Tässä on joitakin keskeisiä rahoittajia:
Lääketeollisuus: Yksi suurimmista lääketieteellisen tutkimuksen rahoittajista on itse lääketeollisuus. Lääkeyhtiöt investoivat suuria summia tutkimukseen ja kehitykseen (R&D) uusien lääkkeiden, hoitomuotojen ja diagnoosien kehittämiseksi. Tällöin tutkimus on usein sidoksissa yhtiöiden omiin liiketoimintatavoitteisiin, ja se voi keskittyä erityisesti niihin sairauksiin, joista voi odottaa merkittävää taloudellista hyötyä.
Julkiset rahoittajat: Useat valtiot ja julkiset organisaatiot rahoittavat lääketieteellistä tutkimusta. Tämä voi tapahtua suoraan tutkimuslaitoksille, yliopistoille, sairaaloille tai tutkimusprojekteille. Esimerkiksi Yhdysvalloissa National Institutes of Health (NIH) on yksi maailman suurimmista lääketieteellistä tutkimusta rahoittavista organisaatioista. Suomessa Suomen Akatemia ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) rahoittavat monenlaista terveyteen liittyvää tutkimusta. Näiden julkisten rahoittajien tarkoituksena on edistää kansanterveyttä ja tukea tutkimusta, joka voi hyödyttää yhteiskuntaa laajasti.
Säätiöt ja hyväntekeväisyysjärjestöt: Useat kansainväliset ja paikalliset säätiöt rahoittavat lääketieteellistä tutkimusta, erityisesti harvinaisista sairauksista tai tietyistä terveysongelmista. Esimerkiksi Bill & Melinda Gates Foundation rahoittaa globaalisti terveys- ja rokotetutkimusta, erityisesti kehitysmaiden sairauksien torjumiseksi. Myös useat kansalliset syöpätutkimusorganisaatiot ja sydän- ja verisuonitautien tutkimuslaitokset tukevat tieteellistä tutkimusta.
Akateemiset ja tutkimuslaitokset: Yliopistot ja tutkimuslaitokset rahoittavat omia tutkimusprojektejaan joko hakemalla tutkimusrahoitusta julkisista ja yksityisistä lähteistä tai omista varoistaan. Näillä organisaatioilla on usein pääsy valtion apurahoihin, mutta ne saattavat myös tehdä yhteistyötä yritysten kanssa, erityisesti jos tutkimus voi johtaa kaupallisiin sovelluksiin.
Kansainväliset terveysorganisaatiot: Maailman terveysjärjestö (WHO) ja muut kansainväliset terveysorganisaatiot voivat myös tukea lääketieteellistä tutkimusta, erityisesti globaalin terveyden ja pandemioiden torjumisen osalta. WHO rahoittaa esimerkiksi tutkimuksia rokotusten kehittämiseksi tai epidemioiden hallintaan.
Yksityishenkilöt ja sijoittajat: Rikkaat yksityishenkilöt, enkelisijoittajat tai pääomasijoitusrahastot voivat myös rahoittaa lääketieteellistä tutkimusta. Näissä tapauksissa voi olla toive saada taloudellista tuottoa, mikäli tutkimus johtaa kaupallistettaviin tuotteisiin, kuten lääkkeisiin tai hoitomuotoihin.
Lääketieteellinen tutkimus on usein monivaiheinen ja vaatii rahoitusta useilta tahoilta. Tämän vuoksi on tärkeää varmistaa, että tutkimuksen läpinäkyvyys ja eettisyys säilyvät, erityisesti silloin, kun siihen osallistuvat kaupalliset toimijat, kuten lääketeollisuus. Yhteistyö eri rahoittajien välillä voi myös tukea tieteellistä edistystä ja mahdollistaa laajemman tutkimusulottuvuuden.
"Suuri kolesterolihuijaus" on termi, jota on käytetty osittain salaliittoteorioiden ja vaihtoehtoisten lääketieteellisten käsitysten yhteydessä, ja sen taustalla on väitteitä, joiden mukaan kolesterolin ja sydänsairauksien välinen yhteys olisi liioiteltu tai jopa täysin väärä. Tämä ajatus on saanut tukea joiltakin tutkijoilta ja terveydenhuollon ammattilaisilta, mutta on tärkeää tarkastella tätä aihetta tieteellisesti perustellun tiedon ja faktojen pohjalta.
Kritiikki, joka liittyy "suureen kolesterolihuijaukseen", perustuu useisiin väitteisiin:
1. Kolesteroliteoria ja sydänsairaudet:
Yksi keskeinen väite on, että tavanomainen teoria kolesterolin roolista sydänsairauksissa on väärä tai liioiteltu. Kolesterolin ja sydänsairauksien välistä yhteyttä on pitkään pidetty vakiintuneena tieteellisenä totuutena. Kolesterolin, erityisesti LDL-kolesterolin (ns. "huono kolesteroli") ajatellaan kertyvän verisuonten seinämiin ja johtavan ateroskleroosiin (valtimoiden kovettuminen), mikä puolestaan voi aiheuttaa sydänkohtauksia ja aivohalvauksia.
Jotkut kriitikot kuitenkin väittävät, että tämä yhteys ei ole niin suora kuin yleisesti uskotaan, ja että sydänsairaudet voivat johtua monista muista tekijöistä, kuten tulehduksista, verenvuodon heikentämisestä, ravitsemuksesta, elämäntavoista tai geneettisistä tekijöistä.
2. Statiinilääkkeet:
Statiinilääkkeitä, joita käytetään kolesterolin alentamiseen, on arvosteltu voimakkaasti osana "kolesterolihuijausta". Statiinien käyttö on ollut erittäin yleistä, koska ne ovat osoittautuneet tehokkaiksi laskemaan LDL-kolesterolin tasoa ja vähentämään sydänsairauksien riskiä. Kriitikoiden mukaan statiinien markkinointi on ollut osittain lääketeollisuuden taloudellisen hyödyn ajamaa, ja lääkkeiden haittavaikutukset, kuten lihaskivut ja maksavauriot, on saatettu vähätellä.
Heidän mielestään lääketeollisuus on lisännyt kolesterolin pelkoa ja saanut ihmiset uskomaan, että kolesterolin alentaminen on elintärkeää terveydelle, vaikka tietyissä tapauksissa se ei olisi niin tarpeellista. Kriitikot voivat myös väittää, että statiinilääkkeiden käyttö on ollut ylikorostettua, ja että ne eivät ole ainoa tai paras keino sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisemiseen.
3. Ruokavalio ja kolesteroli:
Perinteinen ruokavalion ohjeistus on pitkään keskittynyt siihen, kuinka elintarvikkeiden kolesterolipitoisuus (kuten munat ja rasvainen liha) vaikuttaa verenkolesterolitasoihin. Kriitikot väittävät, että tämä ajatus on virheellinen ja vanhentunut. Uudemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että ruokavalion kolesterolilla ei ole yhtä suurta vaikutusta veren kolesterolitasoihin kuin aiemmin ajateltiin. Sen sijaan ruokavalion rasvaprofiililla (esimerkiksi tyydyttyneiden rasvojen ja transrasvojen saanti) ja sokerin kulutuksella on suurempi rooli sydänterveydessä.
4. Puutteet tutkimuksessa ja tieteellisessä konsensuksessa:
Tietyt tutkimukset ja meta-analyysit ovat saaneet kriitikkojen huomion, koska ne ovat saattaneet viitata siihen, että kolesterolin alentaminen ei aina ole yhtä tehokasta sydänsairauksien estämisessä kuin aiemmin on väitetty. Esimerkiksi jotkut tutkimukset ovat kyseenalaistaneet sen, kuinka paljon LDL-kolesterolin lasku todella vähentää sydänkohtauksen riskiä pitkällä aikavälillä.
5. Kaupallinen vaikutus ja lääketeollisuus:
Kriitikot väittävät myös, että lääketeollisuus on vaikuttanut tutkimuksiin ja terveysohjeistuksiin, jotta se voisi hyödyntää markkinoita, jotka perustuvat kolesterolin alentamiseen. Lääketeollisuuden osuus statiinien ja muiden kolesterolia alentavien lääkkeiden myynnistä on ollut valtava, ja monet väittävät, että tämä on saattanut vääristää terveydenhuollon painotuksia ja vähentänyt kiinnostusta kokonaisvaltaisempien ja elintapamuutoksiin perustuvien terveysratkaisujen edistämiseen.
Tieteellinen konsensus:
On kuitenkin tärkeää huomata, että suurin osa lääketieteellisestä yhteisöstä tukee edelleen kolesterolin ja sydänsairauksien välistä yhteyttä. Tieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet, että korkea LDL-kolesteroli on yhdistetty suurempaan sydän- ja verisuonisairauksien riskiin, erityisesti, jos se yhdistyy muihin riskitekijöihin kuten tupakointiin, korkeaan verenpaineeseen, liikalihavuuteen ja diabetekseen.
Samalla on kuitenkin myös tullut esiin, että terveysongelmia voidaan estää monin tavoin, ja että sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä ruokavalio, liikunta ja elämäntapamuutokset ovat keskeisiä tekijöitä, joihin tulee kiinnittää huomiota.
Yhteenveto:
"Suuri kolesterolihuijaus" viittaa kriittisiin väitteisiin siitä, että kolesterolin roolia sydänsairauksissa on liioiteltu ja että lääketeollisuus on saattanut ajaa omaa taloudellista etuaan kolesterolin alentamiseen liittyvillä hoidoilla. Vaikka tämä ajatus on saanut huomiota, suurin osa tieteellisestä yhteisöstä tukee kolesterolin ja sydänsairauksien välistä yhteyttä ja uskoo, että kolesterolin alentaminen statiinien avulla voi olla hyödyllistä monille riskiryhmille. Kuitenkin terveysasiantuntijat kannustavat tasapainoiseen lähestymistapaan, joka huomioi myös muita tekijöitä, kuten elämäntavat ja ruokavalion, sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyssä.
Liberaali netti- ja älypuhelinyhteiskunta aiheuttaa. Aiheuttaa paljon muutakin.
Kysymys siitä, miksi lääketeollisuus väittää raskauden vähentävän sukuelinsyöpien riskiä, vaikka hormonaalisen ehkäisyn käyttö on yhdistetty lisääntyneeseen sukuelinsyöpäriskiin, liittyy moniin tieteellisiin, sosiaalisiin ja kaupallisiin tekijöihin. Tässä on muutamia näkökulmia siihen, miksi tällaisia väitteitä esitetään ja millä tavalla ne voivat liittyä tieteellisiin tutkimuksiin ja markkinointiin.
1. Raskauden ja sukuelinsyöpien välinen yhteys:
On tieteellistä näyttöä siitä, että naiset, jotka ovat olleet raskaana ja synnyttäneet, voivat kokea pienentyneen riskin tietyille sukuelinsyöville, kuten rinta- ja munasarjasyöville. Tämä johtuu mahdollisesti hormonaalisista tekijöistä, kuten raskauden aikana tapahtuvista muutoksista naisten estrogeenitasoissa. Tietyt tutkimukset ovat viitanneet siihen, että raskaana olemisen aikana tapahtuvat hormonaaliset muutokset voivat vähentää joidenkin syöpien riskiä.
On kuitenkin tärkeää huomata, että tieteellinen näyttö tästä yhteydestä ei ole aina täysin yksiselitteinen, ja se voi vaihdella tutkimuksesta toiseen. Sitä ei ole yksiselitteisesti osoitettu, että raskaana oleminen yksinään olisi suoraan yhteydessä sukuelinsyöpien puutteeseen, mutta on viitteitä siitä, että tiettyjen hormonien ja raskauden vaikutus voi pienentää riskiä tietyissä syöpäriskiryhmissä.
2. Hormonaalinen ehkäisy ja sukuelinsyöpäriski:
Hormonaalinen ehkäisy, kuten ehkäisypillerit, on puolestaan yhdistetty tutkimuksissa siihen, että se voi vähentää joidenkin sukuelinsyöpien, kuten munasarjasyövän, riskiä, mutta toisaalta se voi myös lisätä riskiä toisten, kuten rintasyövän ja kohdunkaulan syövän, osalta. Esimerkiksi hormonaalisen ehkäisyn käyttö on saattanut tulla esiin tutkimuksissa, joissa havaittiin yhteys lisääntyneeseen rintasyövän riskiin erityisesti pitkäaikaisessa käytössä.
Tässä onkin kyse monimutkaisesta ja usein vastakkaisista vaikutuksista, jotka liittyvät hormonaalisen ehkäisyn ja sukuelinsyöpien riskiin. Vaikka hormonaalinen ehkäisy voi laskea joidenkin syöpien riskiä, kuten munasarjasyövän, sen käyttö voi taas nostaa muiden syöpien, kuten rintasyövän ja kohdunkaulasyövän, riskiä. Näin ollen on tärkeää tarkastella näitä tekijöitä kokonaisvaltaisesti ja osana laajempaa terveysvaikutusten arviointia.
3. Lääketeollisuuden rooli ja markkinointi:
Lääketeollisuus ja sen yhteys ehkäisyvälineiden markkinointiin voi vaikuttaa siihen, miten riskejä ja hyötyjä esitetään. Raskauden ja hormonaalisen ehkäisyn välinen yhteys syöpäriskiin on monivaiheinen ja monimutkainen, ja sitä on vaikea esittää yksinkertaisena. Lääketeollisuus voi käyttää tutkimuksia, jotka osoittavat hormonaalisten ehkäisyvälineiden hyötyjä, kuten sukuelinsyöpien riskin pienenemistä, korostaakseen ehkäisyvälineidensä hyviä puolia.
Tässä yhteydessä on myös mahdollista, että lääkeyhtiöt esittävät tietyt tulokset myönteisessä valossa, esimerkiksi korostamalla niitä syöpien ehkäisyvaikutuksia, joita hormonaaliset ehkäisyvalmisteet voivat tarjota, samalla kun saattavat jättää vähemmälle huomiolle mahdolliset riskit, kuten lisääntynyt rintasyövän tai kohdunkaulasyövän riski.
Mitä ne semmoset korvaukset on? En ole saanu penniäkään.