Hautajaisten järjestämistä vetkutetaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos omaisilla ei muka ole aikaa hautajaisille, ei kyse olekaan tärkeästä ihmisestä. Hautajaiset on palkallinen päivä lähiomaisille. 

Niin, lähiomaisille kyllä, mutta yleensä hautajaisiin haluaisivat tulla muutkin ihmiset, kuten ystävät ja kauemmat sukulaiset, joille se ei ole palkallinen vapaapäivä ja voi olla hankalasti järjestettävissä. Minusta on vainajan kunnioittamista, että paikalle saadaan kaikki tärkeät ihmiset sen sijaan, että ajankohta varataan sen mukaan milloin jonkin seurakunnan varauskirjassa sattuu olemaan tilaa.

Palstan mukaan hautajaisiin ei haluta kuin lähiomaiset, siis puoliso ja lapset perheineen. Muita ei haluta surua ihmettelemään.

Tärkeät ihmiset saadaan paikalle juu

Niitä on kyllä. Itsekin olen käynyt sellaisessa. Esimerkiksi Jyväskylän Lahjaharjun kappeli on sellainen. Voidaan järjestää kaksi tilaisuutta yhtäaikaa kun on eri sisäänkäynnit molempiin tiloihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos omaisilla ei muka ole aikaa hautajaisille, ei kyse olekaan tärkeästä ihmisestä. Hautajaiset on palkallinen päivä lähiomaisille. 

Niin, lähiomaisille kyllä, mutta yleensä hautajaisiin haluaisivat tulla muutkin ihmiset, kuten ystävät ja kauemmat sukulaiset, joille se ei ole palkallinen vapaapäivä ja voi olla hankalasti järjestettävissä. Minusta on vainajan kunnioittamista, että paikalle saadaan kaikki tärkeät ihmiset sen sijaan, että ajankohta varataan sen mukaan milloin jonkin seurakunnan varauskirjassa sattuu olemaan tilaa.

Monet hautajaiset pidetään hiljaisuudessa jossa on vain lähiomaiset paikalla.

Vierailija kirjoitti:

Mikä aika sitten on vielä kunnioittavaa vainajan säilyttämistä ja kuka sen on määritellyt? Viikko? Kaksi viikkoa? Kolme päivää? Mihin se kunnioitus muka katoaa, jos hautajaiset ovatkin 2 vk 1 pv kuluttua. Naurettavaa. 

Et sitten osannut lukea rivien välistä sitä mitä jutussa ei haluttu sanoa suoraan. Vainajan kunnioittavaa säilyttämistä on se että ruumis haudataan ennen kuin se on alkaa olla ihan mädäntynyt ja haiseva siellä säilytyksessä. Ruumis alkaa mädäntymään heti kuoleman jälkeen eikä sitä pysty pysäyttämään kylmäsäilytyksellä. Vähän hidastamaan kyllä. 

Ihan kuin sen hautajaispäivän saisi itse päättää! Muutamat hautajaiset järjestäneenä sanoisin, että kirkkoherranvirasto sanelee ne päivämäärät. Ensimmäiset vapaat ajat saattavat hyvinkin mennä vasta 3-4 viikon päähän.

Monet jopa haluaisivat hoitaa homman pois päiväjärjestyksestä niin pian kuin mahdollista, mutta se ei ole mahdollista. Voi tulla monta mutkaa matkaan. Tietyissä tapauksissa sairaala vitkuttelee hautausluvan kanssa. Tai sitten hautaustoimiston pitää tilata tietty arkku ja odotellaan sitä. Tai sitten siellä seurakunnassa ovat ruuhkautuneita ja kirkkoherranvirasto tarjoaa ekoja aikoja vasta useamman viikon päähän. Toki myös omaiset itse voivat vitkutella. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä aika sitten on vielä kunnioittavaa vainajan säilyttämistä ja kuka sen on määritellyt? Viikko? Kaksi viikkoa? Kolme päivää? Mihin se kunnioitus muka katoaa, jos hautajaiset ovatkin 2 vk 1 pv kuluttua. Naurettavaa. 

Et sitten osannut lukea rivien välistä sitä mitä jutussa ei haluttu sanoa suoraan. Vainajan kunnioittavaa säilyttämistä on se että ruumis haudataan ennen kuin se on alkaa olla ihan mädäntynyt ja haiseva siellä säilytyksessä. Ruumis alkaa mädäntymään heti kuoleman jälkeen eikä sitä pysty pysäyttämään kylmäsäilytyksellä. Vähän hidastamaan kyllä. 

Papit vois käydä hoitamassa sen siunauksensa virka-aikana siellä jääkaapissa, koko säilytyssakki kerralla. Siitä sitten krematorioon. Sen jälkeen omaiset saa järjestää uurnan loppusijoituksen ja muistotilaisuutensa miten haluavat. Mun mielestä kaikkein epäkunnioittavinta on se että sitä kuollutta kroppaa ajelutetaan ympäri maakuntaa edes takas.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/8acabc68-5b05-40f0-b677-06413bc67cb7

sattuipa sopivasti tuo artikkeli aaapeeellle.

Ei Suomessa ole sitä kulttuuria, että vainaja pitäisi olla haudattu heti 2-3 päivän kuluttua kuolemasta. 

Minusta se taas ei olisi mitään vainajaa kunnioittavaa että vainaja siunataan suitaisemalla kauhealla kiireellä joku keskiviikko klo 15 mihin paikalle ei päässeet kuin puoliso ja lapset.

Nykyään ei olla enää maanviljelijöitä ja kotiäitejä, joten muiden ihmisten on vaikeampaa järjestää haluttu päivä vapaaksi.

Sitäpaitsi, seurakunnilla se ongelma on, ensimmäisen capaan siunausajan saattaa saada vasta 4 viikon päähän vaikka kaikki muut asiat olisi järjestetty.

Eihän siihen ole vain yhtä syytä miksi hautajaisten järjestämisajankohta vaihtelee. Esimerkiksi meillä hautajaiset järjestettiin vasta sitten kun kaikki saman perheen jäsenet oli tunnistettu tsunamin jälkeen, siinä meni noin 4 kk. Useampien hautajaisten järjestäminen olisi tuntunut ihan kohtuuttomalta siinä tilanteessa.

Mummoni kuoli kun olin teini. Hänen kaikki lapsensa olivat silloin työikäisiä, kuten puolisonsakin. Lastenlapset nuoria ja aikuisia, osa sukulaisista asui toisessa päässä Suomea ja ulkomailla. Jos mummon siunaustilaisuus olisi järjestetty tuon mukaisesti joku arkipäivä mahdollisimman pian, olisi paikalle päässyt vain pappa joka oli eläkkeellä sekä lapset, lastenlapsista ehkä muutama. Sisarukset eivät olisi päässeet koska asuivat niin kaukana. Sekö olisi sitten ollut mummoa kunnioittava siunaustilaisuus, että oltaisiin oltu hautajaiset olisi järjestetty sillä pikkuporukalla joka sattui pääsemään mukaan just silloin? Käsittääkseni siunaustilaisuuden idea on siunata vainaja ja saattaa hänet viimeiselle matkalle. Aika ainutkertainen tilaisuus siis.

Siunausajat on mietitty henkilökunnan mukavien työaikojen eikä oikean tarpeen mukaan. Aikoja on arkena päivällä ja launataina päivällä. Näinä aikoina eivät vieraammat pääse hautajaisiin. Kaikki haluavat lauantain. 

Esimerkiksi Turun Ylösnousemuskappelissa on ajat varattu pitkälle eteenpäin. Tämä ei kuulemma ole mikään ongelma, koska aikoja on usein vapaana viereisessä Pyhän Ristin kappelissa, joka on lohduton betonibunkkeri.

Ylipäänsä hautatoimi luulee työkseen ruumiiden tehokkaan kompostoinnin. Tosiasiassa hautajaiset ovat omaisten surutyötä varten. Kirkon ydinosaamista pitäisi olla kuolevien ja kuolleiden omaisten kohtaaminen, lohduttaminen ja sielunhoito. Tosiasiassa papit pitävät iloisista juhlista ja esimerkiksi hautajaisia edeltävistä keskusteluista omaisten kanssa puuttuu täysin kaikki lohdullisuus ja hoitavuus. Itse olen saanut osanoton toivotuksia asioita hoitaessani jopa autokorjaamosta ja vakuutusyhtiöstä, mutta en milloinkaan seurakuntien työntekijöiltä. He tosiaan lähinnä odottavat omaisilta tehokasta toimintaa, että saadaan pian pakastin tyhjäksi. Se on heidän näkemyksensä tästä prosessista. 

Järjestin vuosi sitten vanhempani hautajaiset ja kyllä se meni niin päin, että viranomaiset ja seurakunta itse siinä määräsivät hautajaisten ajankohdan. Ruumiinavaus piti tehdä ensin, siinä menee jonkin aikaa. Sitten seurakunnalla oli pulaa haudankaivajista, joten tilaisuus siirtyi vielä toivomastamme eteenpäin.

Mikä tässä on omaisten vetkuttelua ja vikaa?

Vierailija kirjoitti:

Järjestin vuosi sitten vanhempani hautajaiset ja kyllä se meni niin päin, että viranomaiset ja seurakunta itse siinä määräsivät hautajaisten ajankohdan. Ruumiinavaus piti tehdä ensin, siinä menee jonkin aikaa. Sitten seurakunnalla oli pulaa haudankaivajista, joten tilaisuus siirtyi vielä toivomastamme eteenpäin.

Mikä tässä on omaisten vetkuttelua ja vikaa?

Enpä ole kuullut että seurakunta määräisi hautajaisten pitopäivän. Kyllä sen saa ihan itse valita, mutta täytyy ymmärtää, että kyse on myös työstä eli suntioilla ja papeilla on muitakin hautajaisia kuin vain ne teidän omaisen.

Vierailija kirjoitti:

Mummoni kuoli kun olin teini. Hänen kaikki lapsensa olivat silloin työikäisiä, kuten puolisonsakin. Lastenlapset nuoria ja aikuisia, osa sukulaisista asui toisessa päässä Suomea ja ulkomailla. Jos mummon siunaustilaisuus olisi järjestetty tuon mukaisesti joku arkipäivä mahdollisimman pian, olisi paikalle päässyt vain pappa joka oli eläkkeellä sekä lapset, lastenlapsista ehkä muutama. Sisarukset eivät olisi päässeet koska asuivat niin kaukana. Sekö olisi sitten ollut mummoa kunnioittava siunaustilaisuus, että oltaisiin oltu hautajaiset olisi järjestetty sillä pikkuporukalla joka sattui pääsemään mukaan just silloin? Käsittääkseni siunaustilaisuuden idea on siunata vainaja ja saattaa hänet viimeiselle matkalle. Aika ainutkertainen tilaisuus siis.

Kyllä ennenvanhaan sai työstä vapaata hautajaisten takia. Ja nykyään voi sen lomapäivän pyytää ihan itse.

Vierailija kirjoitti:

Siunausajat on mietitty henkilökunnan mukavien työaikojen eikä oikean tarpeen mukaan. Aikoja on arkena päivällä ja launataina päivällä. Näinä aikoina eivät vieraammat pääse hautajaisiin. Kaikki haluavat lauantain. 

Esimerkiksi Turun Ylösnousemuskappelissa on ajat varattu pitkälle eteenpäin. Tämä ei kuulemma ole mikään ongelma, koska aikoja on usein vapaana viereisessä Pyhän Ristin kappelissa, joka on lohduton betonibunkkeri.

Ylipäänsä hautatoimi luulee työkseen ruumiiden tehokkaan kompostoinnin. Tosiasiassa hautajaiset ovat omaisten surutyötä varten. Kirkon ydinosaamista pitäisi olla kuolevien ja kuolleiden omaisten kohtaaminen, lohduttaminen ja sielunhoito. Tosiasiassa papit pitävät iloisista juhlista ja esimerkiksi hautajaisia edeltävistä keskusteluista omaisten kanssa puuttuu täysin kaikki lohdullisuus ja hoitavuus. Itse olen saanut osanoton toivotuksia asioita hoitaessani jopa autokorjaamosta ja vakuutusyhtiöstä, mutt

Seurakunnan työntekijät ovat kyllä töissä niin arkena kuin viikonloppunakin, mutta vapaapäiviä heilläkin on oltava. Päällekkäisiä toimituksia ei voi oikein olla, ja jollain tavalla ne vapaatkin on otettava huomioon. Työntekijöitä riittää vain niin monta kuin heitä on. Monella seurakunnan työntekijällä on se yksi vapaa viikonloppu kuukaudessa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Järjestin vuosi sitten vanhempani hautajaiset ja kyllä se meni niin päin, että viranomaiset ja seurakunta itse siinä määräsivät hautajaisten ajankohdan. Ruumiinavaus piti tehdä ensin, siinä menee jonkin aikaa. Sitten seurakunnalla oli pulaa haudankaivajista, joten tilaisuus siirtyi vielä toivomastamme eteenpäin.

Mikä tässä on omaisten vetkuttelua ja vikaa?

Enpä ole kuullut että seurakunta määräisi hautajaisten pitopäivän. Kyllä sen saa ihan itse valita, mutta täytyy ymmärtää, että kyse on myös työstä eli suntioilla ja papeilla on muitakin hautajaisia kuin vain ne teidän omaisen.

Seurakuntahan aina ne päivät ehdottelee. Et voi itse mennä ehdottamaan jotain sellaista päivää, jolloin he eivät ole töissä.

Kyllä ymmärrän hyvin, että aikatauluissa voi olla haasteita. Itse olin tyytyväinen hautajaisprosessiin. Sitä lähinnä kritisoin, että miksi tuossa lehtijutussa syyt hautaamisen viivästymiselle sälytetään omaisille, kun vika on useimmiten muualla.

kirkko on se joka vaatii menettelyä että ei saa tuhkata ennen siunasta, vain painavista syistä siunataan tuhkauurnia, vaikka asialla ei ole mitään järjellistä selitystä, vain uskovaisten höpinät. Eli pääosa viiveistä on ihan kirkon omaa syytä

https://yle.fi/a/3-9584711 :

Vaatiiko kirkko arkkusiunaamisen?

Kirkollisten toimitusten oppaan mukaan hautaan siunaaminen tapahtuu ennen tuhkausta, mutta jos "painavat syyt puoltavat päinvastaista menettelyä, ei siihen ole estettä".

Kirkkohallituksen asiantuntijan Terhi Paanasen mukaan "painavat syyt" tarkoittavat esimerkiksi sitä, että vainaja on kuollut ulkomailla ja jouduttu tuhkaamaan jo siellä. Vainaja on voinut myös olla pahoin vaurioitunut, jolloin on täytynyt tehdä tuhkaus.

Pelkän tuhkauurnan siunaamista ei suositella, sillä me katsomme, että vainaja pitää siunata ennen tuhkaamista, sanoo Paananen. Hänen mukaansa omaisten pyyntö pelkän uurnan siunaamisesta aiheuttaa edelleen lähinnä hämmästystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mummoni kuoli kun olin teini. Hänen kaikki lapsensa olivat silloin työikäisiä, kuten puolisonsakin. Lastenlapset nuoria ja aikuisia, osa sukulaisista asui toisessa päässä Suomea ja ulkomailla. Jos mummon siunaustilaisuus olisi järjestetty tuon mukaisesti joku arkipäivä mahdollisimman pian, olisi paikalle päässyt vain pappa joka oli eläkkeellä sekä lapset, lastenlapsista ehkä muutama. Sisarukset eivät olisi päässeet koska asuivat niin kaukana. Sekö olisi sitten ollut mummoa kunnioittava siunaustilaisuus, että oltaisiin oltu hautajaiset olisi järjestetty sillä pikkuporukalla joka sattui pääsemään mukaan just silloin? Käsittääkseni siunaustilaisuuden idea on siunata vainaja ja saattaa hänet viimeiselle matkalle. Aika ainutkertainen tilaisuus siis.

Kyllä ennenvanhaan sai työstä vapaata hautajaisten takia. Ja nykyään voi sen lomapäivän pyytää ihan itse.

Aina voi pyytää, mutta se, saako sen, onkin eri asia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos vainajaa ei ole tuhkattu, pitää haudata 30 päivän kuluessa.

Ennen koronaa monet papit kieltäytyivät siunaamasta tuhkattua ruumista.

Tuhkaamisen aikataulu taas riippuu  krematorioiden kapasiteetista.

Meillä on kyllä papit siunanneet tuhkat mukisematta. Ja eihän kaikki edes halua mitään papin hölinöitä. Miksi ihmeessä se papin latelema siunaus on joillekin niin tärkeää? Eihän kaikkien ruumiita koskaan edes löydetä joten niitä on mahdotonta siunatakaan. 

Riippuu seurakunnasta, kunnasta, hautaustoimistosta jne jne. Kuolintodistus/hautauslupa, vainajan kuljetukset jne. Joissakin kunnissa siunauspäiviä ei ole kuin 1 viikossa. Pari viikkoa menee väkisinkin asioiden järjestelyyn. Mutta kyllä siunaamisen pitäisi kuukauden sisällä järjestyä pienemmilläkin paikkakunnilla ja vainajan toiveita kunnioittaen. 

Sen verran lähellä oman läheisen menetys, että kokemuksesta suosittelen hoitamaan hautajaiset mahdollisimman nopeasti alta pois. Ei pelkästään perunkirjoitusten vaan myös oman surutyön takia.