Lue keskustelun säännöt.
Mikä sinua ahdistaa juuri nyt? Avautumisketju.
23.01.2025 |
Täällä saa avautua mistä vain. Kirjoita vain rehellisesti, jos se helpottaisi.
Minua on ahdistanut monta päivää se, että olen niin hukassa elämäni kanssa. Olen sairaslomalla vakituisesta työstäni ja se hävettää mutta en pysty menemään sinne enää. Kaikki haluavat minut takaisin mutta se lisää tunnontuskia koska rehellisesti etsin jo uutta työtä. Nyt tuli valonpilkahdus, että pääsisin mahdollisesti sellaiseen työhön, joka sytyttää kipinän taas sisälläni henkiin mutta pelkään, jos minua ei valita niin en tiedä yhtään mitä sitten teen. Rukoilen ja tsemppaan mutta taustalla on pelkoa siitä mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Haluaisin yrittää vain luottaa. Sisällä on kuitenkin jostain syystä toiveikas olo mutta silti huoli monesta asiasta kun kaikki on aika "leväällään" omassa elämässä.
Mistä te muut tunnette ahdistusta?
Kommentit (30)
Vakava uupumus taustalla, terveysongelmia. Ahdistushäiriö ja masennut. Myönnän, en ole jaksanut taistella Kelaa vastaan ja luulen että perheeltämme menee asunto alta. Jotenkin en jaksa välittää enää edes siitä. Olen vaan yksin ja murehdin. Kiitos jos jaksoit lukea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työpaikka ahdistaa. Henkilöstöä vähennetty mutta töitä lisätään. Vaatimuksia tulee joka suunnasta. Ilmapiiri ankea ja ilkeilyä ja tiuskintaa päivittäin.
En vain tiedä paraneeko vaihtamalla ja olen ollut liikaa työttömänä. Oli onnenpotku, että sain edes tämän työn. Vai kehtaisiko 4kk jälkeen hakea uutta työpaikkaa? Tietenkin kysyttäisi, miksi lähdin edellisestä ja tätä ennen oli 6kk pätkätyö. Sirpaleinen CV ei näytä hyvältä.
Mikset voisi hakea uutta työpaikkaa? Eihän sinun tarvitse nykyisestä sitä varten irtisanoutua.
Ilmeisesti et ole ollut työpaikassa, joka imee kaikki voimat ja vie uskon elämään. Ei silloin ole energiaa hakea töitä kun juuri ja juuri toipuu töistä vähäisellä vapaa-ajalla. Vapaa-aikaa ei silloin käytetä hakemusten kirjoittamiseen.
Rahanpuute. Iso vuokra, säästöön ei jää, en saa ikinä omaa asuntoa. Lapsille yritän hommata kaiken tarpeellisen, hilkulla mennään kuukaudesta toiseen. Välillä tekis mieli vaan uuvahtaa ja luovuttaa kelatuille.
-väsynytsairaanhoitaja
Vierailija kirjoitti:
Menin lisääntymään totaalisen idiootin kanssa. Vauva on toki aivan ihana ja annan hänelle koko elämäni, mutta ahdistaa se että hänellä ei kai tule olemaan ehjää perhettä :(
Vakka löysi kantensa.
Raha asiat ahdistaa aina. Rahaa ei ole paljoa mutta velkaa kyllä. Talon remppaamiseen menny paljon rahaa. Ahdistaa velan määrä. Ja vielä pitäs lisääki rempata mutta nyt ei pysty ainakaan pariin vuoteen että saa edellisiä velkoja maksettua vähemmäksi.
Ois pitäny vaan jäädä asumaan vuokralle eikä ostaa omaa. Huoh. Mutta ku kaikki aina jankkaa kuinka on järkevää ennemmin ostaa oma ja diipadaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työt ja se kun ei pääse nyt lähtemään Thaimaahan.
Viranomaisten kanssa taistelu. Ei jaksaisi millään, kun näin sairaana väsyttää todella paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menin lisääntymään totaalisen idiootin kanssa. Vauva on toki aivan ihana ja annan hänelle koko elämäni, mutta ahdistaa se että hänellä ei kai tule olemaan ehjää perhettä :(
Vakka löysi kantensa.
Mitä sinä luulet minusta ja miehestäni tietäväsi? Oliko tää joku vittuiluketju sit kuitenki?
En löydä paikkaani työelämässä. Tervettä itsetuntoa ei ole kehittynut kun lapsuudesta aikuisuuteen on haukuttu kuinka huono olen, enkä kelpaa. Sain taas potkut töistä ja nyt työttömänä. Taidan olla masentunut kaikista huonoista kokemuksistani. Itken nykyään joka päivä ja mietin saanko itseni kasaan taas.
Yksinäisyys, kukaan ei kaipaa minua vaikka kuolisin tänne asuntooni.
Ei ole omaisia jotka huolstuisivat eikä ystäviäkään. N61v