Häiritseekö teitä, jos ihmiset eivät pidä teistä?

Ei häiritse, mutta jos työelämässä tämä ihminen ei kykene yhteistyöhön kanssani, nyt on sitten häiritsee. 

Ennen häiritsi mutta nykyään ei kiinnosta. Minä inhoan joitakin ihmisiä myös avoimesti nykyään ja ne joita inhoan niin inhoavat myös minua. Onneksi ei tarvi olla tekemisissä mutta jos joskus vahingossa törmätään niin osaan olla asiallinen.

Evvk

Eipä juurikaan kiinnosta. 

Mistähän minä sen edes tietäisin?

Ei-pitäminen on se yleisin suhtautumistapa ihmisiin, joita ei tunne.  Täysin neutraali.

Minua ei ole koskaan kiinnostanut mitä muut minusta ajattelee, ei ikinä. 

MO lievästi kyllä silloin kun joudun olemaan jatkuvasti heidän kanssaan tekemisissä. Mutta koitan pitää omat tunteeni piilossa. Siis ärtymyksen ja inhon niitä nilkkejä kohtaan.

Häiritsee, jos joku jota inhoan, pitää minusta.

Evvk

Ei nykyisin. Pidän semmoista ihan normaalina. Nuorempana otin itseeni.

Ei ole koskaan kiinnostanut mitä minusta ajatellaan. 

Sen verran heräsi kiinnostus, mitkä ovat mielestäsi syyt, jonka vuoksi sinusta ei mielestäsi pidetä?

Kyllähän sen aistii, kun jotkut ihmiset pitävät vastenmielisenä/ärsyttävänä. Ei sille voi mitään, enkä anna jäädä vaivaamaan mieltä, koska on niin paljon hyviä ihmisiä ja asioita ja muuta tekemistä elämässä. 

Ei haittaa ja voidaan olla erillään. Mutta jos käyttäytyy ikävästi kiusaten tai työntää negaa, se haittaa. Että voisi muuten olla neutraali ja mennään sitten eri teille, jos ei nappaa. Ja saa ilmaistakin että ei ole aikaa tai kiinnostusta. Joku muu voi matchata.

Ei haittaa. Ihminen joka ei pidä minusta ei merkitse minulle mitään. Turha haaskata aikaa ja energiaa sellaisen ihmisen ajattelemiseen.

SUURESTI harmittaa oikeasti.

Mulla oli nuorena diagnosoimaton adhd, johon liittyi väkivaltaista käytöstä ja häiriköintiä. Ihmiset inhosivat minua, suurin osa, joten kyllä se vaikutti itsetuntooni ja jatkuvaan arvosteluun mitä saan/en saa olla. Jostakin kuulin pari vuotta sitten, että ihmiset muistavat yhä mut tyyppinä joka rikkoi koulun ikkunan raivopäissään. Se ei ole totta, mutta jutut paisuvat kun joku halutaan mustamaalata. Ne pahat jutut seuraavat aina mukana.(Kotiolot olivat hyvät ja turvalliset, mutta sillä ei ollut merkitystä sille mitä olin ja mitä tein.)

Jos kasvaa siihen, ettei tykätä ja se myös näytetään selkeästi, vaati tosi pitkän ajan saada mielenrauha ja olla välittämättä muiden asenteista.  

Pelkkä inho ei yllätä, vaikka ihan pidetty olenkin, mutta kun yksi kaveri kertoi vihanneensa minua ensi näkemältä, alkoi pelottaa. Oli vasta toinen tietämäni vihaaja, mutta arvatkaa alkoiko sen jälkeen miettiä viitsiikö lähteä minnekään.

Onneksi viimeinen työtodistus sisälsi kysymättä ja pyytämättä saadun lauseen: tulee kaikkien kanssa toimeen.

Ei oikeastaan lainkaan. Meillä on aika selkeä linja alle35 ja yli35. Kahvihuoneenkaan ei sovita samaan aikaan, nuoret käyvät aiemmin. Syy tälle on että minä menin neuvomaan yhtä poikaa työtavoissa mitä tässä talossa on. Se suuttui ja haukkui "eläkeläiseksi, hän tekee juuri niin kuin haluaa. Te vain sorratte nuoria."

Hän on nuoremman väen joukossa ns johtava hahmo, vähän laiska, tai sanotaanko että valitsee työnsä. Tämä tilanne on jatkunut marraskuusta, eli yli 3 kuukautta. Esimiestä ei kiinnosta tai oiekasti hän pelkää sotkeutua tähän, ei halua hakea ratkaisua, jossa joutuu tekemään päätöksiä.

Ainoastaan jos ne päättää sen mielivaltaisen tuntemuksensa perusteella järjestää mulle harmeja. Sellaistakin on sattunut. Muutoin saa tuntua miltä vain. Olen toipuva ihmismiellyttäjä.

Ei, Ihme kyllä. että minusta ei pidetä vaikka en olekaan persu tai muu rikollinen.