Lue keskustelun säännöt.
Yliopistot eivät huoli tamperelaista Eero Huovista, vaikka hän on Mensan jäsen 🤷 Mistä tässä nyt on oikein kyse?
20.01.2025 |
"Yliopistot eivät huoli tamperelaista Eero Huovista, vaikka hän on Mensan jäsen
Ensikertalaiskiintiöt ovat nopeuttaneet yliopisto-opintojen aloittamista. Eero Huovisen mielestä kiintiöt ovat kuitenkin syy siihen, miksi hänellä ei ole 34-vuotiaana ammattipätevyyttä mihinkään.
Vuonna 2014 tamperelainen Eero Huovinen pääsi sekä Mensan jäseneksi että opiskelemaan matematiikkaa Tampereen yliopistoon.
Huovinen oli pitänyt jo muutaman välivuoden, joten hän oli intoa täynnä. Yliopistolla hän huomasi olevansa ihan pihalla."
https://www.aamulehti.fi/tampere/art-2000010976646.html
Täh... eikö hänellä ole yhä oikeus opiskella??? Että mitä ihmettä? Outoa
Kommentit (182)
Vierailija kirjoitti:
Mensa on yliarvostettu. Minäkin olen jäsen ja tyhmä kuin saapas. ÄO-testin kuviopäättelyt sujuvat kyllä itseltänikin hyvin.
Itse en ole mielestäni "tyhmä kuin saapas", mutta kyllä itseänikin arveluttaa Mensan testit ja sisäänpääsykriteerit. Rajahan menee niin, että Mensaan pääsee sisään, jos pärjää heidän testissä paremmin kuin 98% väestöstä (Mensan oma arvio). Itse sain tuloksen (aika hieno "kunniakirja" postitse), jonka mukaan tulokseni on parempi kuin 99,8% väestöstä.
Myöhemmin näin netissä arvioita erinäisten neropattien arvioiduista älykkyysosamääristä. Monen kohdalla arvio oli alempi kuin mitä itse saavutin testissä (keskihajontaversio huomioidenkin), ja naurahdin. Jos minut haastettaisiin OIKEASTI luovuutta vaativaan älykkyystehtävään, en pärjäisi oikeille neropateille lainkaan. Olen varmaan keskimääräistä viksumpi ongelmanratkaisija, ja hyvä tekemään noita kuviopäättelytehtäviä, mutta en lähelläkään sitä tasoa, mitä Mensan antama tulos antaisi ymmärtää.
Vahvistaa vain ajatustani siitä, että se Mensan kuviotesti ei oikeasti mittaa älykkyyttä tarpeeksi kattavasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yliopiston kiintiöt on menny ihan älyttömiksi: 65% aloituspaikoista menee ensikertalaiskiintiöläisille ja loput 35% pääsykokeiden kautta muille. Tuo 35% pääsykokeiden kautta on ihan hirveän kovan työn tulos, ja näistä paikoista kisaa kaikki vähänkin kokeneemmat hakijat.
Voi Eero sinua, kun teit tolleen tyhmästi
Pääsykoe ei ole mensan testi. Mensa testaa pääasiassa matemaattista älykkyyttä ja hahmotuskykyä. Matemaattinen älykkyys ei myöskään ole tae sille, että osaa soveltaa tietoaan akateemisesti. Monet matemaattisesti ajattelevat ovat yllättävän jäykkiä ja mustavalkoisia ajattelultaan, vaikka voisi luulla muuta. Jonkinlaisesta hahmotushaasteesta kielii jo tuo, ettei ole osannut etsiä kursseja ja löytänyt tiloja. Ajan kuluksi voisi suorittaa avoimessa mieluisaa oppialaa tai hakea tekeen amk-tutkintoa samalta alalta ja jatkaa sit sitä myöten yliopistoon. Ehtisi vielä saada tutkinnonkin, jos ei koskaan yliopistoon enää pääse.
Vierailija kirjoitti:
Yleinen ohje opiskelijalle
Jos haluat jatkaa opintojasi opintoajan päättymisen jälkeen, esimerkiksi saatuasi kielteisen lisäaikapäätöksen tai jos opiskeluoikeutesi on passivoitu, voit suorittaa tutkintoosi kuuluvia opintoja Tampereen yliopiston avoimen yliopiston kautta.
Opiskelu avoimessa yliopistossa on maksullista. Avoimen yliopiston maksut ovat 20 tai 30 euroa / opintopiste. Avoimen yliopiston kautta opiskeltaessa jokaiselle opintojaksolle haetaan erikseen avoimen yliopiston sähköisen hakujärjestelmän kautta.
Että näin
Voit myös aina hakea uudestaan samaan paikkaan opiskelemaan, mutta silloin olet tosiaan siinä ei-ensikertalaisten kiintiössä. Sitten vain haet hyväksilukua aikaisemmille opinnoille ja jatkat siitä mihin jäit. Tätä tehdään ainakin AMK:ssa jonkin verran, jos ei ole onnistunut valmistumaan siinä 5+2 vuodessa (eli siinä on ne kaksi ylimääräistä vuotta lisäaikaa, jonka voi saada).
Vanhat opinnot vanhenevat 10 vuodessa, jonka jälkeen niitä ei voi suoraan hyväksilukea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
130 on matemaatikolle liian vähän.
Eero jos kuulet tän niin oot yhä sisällä
💕
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
130 on matemaatikolle liian vähän.
Noh noh
Tässä on ÄO 125 mies
Richard Phillips Feynman (11. toukokuuta 1918 15. helmikuuta 1988)[2] oli 1900-luvun vaikutusvaltaisimpia fyysikkoja. Hän laajensi merkittävästi kvanttielektrodynamiikan teoriaa, mistä hän sai Nobelin fysiikanpalkinnon yhdessä Julian Schwingerin ja Shinichirō Tomonagan kanssa 1965.[3] Feynmanin ansiona oli esittää kvanttielektrodynamiikka polkuintegraalien avulla[4] ja johtaa tästä säännöt nykyään Feynmanin graafeina tunnetulle tavalle esittää sähkömagneettiset prosessit kuvina.
"An IQ test administered in high school estimated his IQ at 125high but "merely respectable", according to biographer James Gleick"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ennen luonnonvalinta karsi sivuun tällaiset kylähullut.
Nykyään vaikka kahdeksan koulunkäyntiavustajaa kantaa näitä nepsyjä läpi yliopiston ja aina kortistoon saakka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsellä oli aikoinaan opiskeluoikeus neljään eri yliopistoon.
Lopulta kuitenkin valitsin vain yhden ja kävin siellä tohtoriksi asti.
Onko Tampereen yliopistolla opiskelu jotenkin erilaista vai muistaako Eero tässä kohtaa väärin?
Yhdellä luennolla piti mennä taululle laskemaan jokin yksinkertainen tehtävä, mutta minä en pystynyt. Pääni tyhjeni täysin.
Ainakaan Jyväskylässä ei aikoinaan ollut kertaakaan tarvetta käydä luennon aikana taululla laskemassa. Taululla käytiin laskemassa pienemmissä ryhmissä pidettävien laskuharjoituksien aikana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Useita syitä. On väärän värinen. Ei edusta mitään seksuaalivähemmistöä. Aatemaailma ei ole tarpeeksi vasemmalla.
niin
Vierailija kirjoitti:
Mensan jäsenyys ei tarkoita automaattisesti, että pystyisi opiskelemaan yliopistossa.
Juurikin näin. Se, että on Mensan jäsen ei tarkoita, että on viisas. Sen verran älyä kuitenkin on, että Mensaan on päässyt. Tunnen hyvin erään henkilön, jolla on korkeat älykkyysosamääräpisteet, mutta samainen henkilö on ilkeä, röyhkeä, narsistinen ja täysin tunteeton itsensä ylentäjä ja patologinen valehtelija. En kutsuisi tätä ihmistä viisaaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mensan jäsenyys ei tarkoita automaattisesti, että pystyisi opiskelemaan yliopistossa.
Juurikin näin. Se, että on Mensan jäsen ei tarkoita, että on viisas. Sen verran älyä kuitenkin on, että Mensaan on päässyt. Tunnen hyvin erään henkilön, jolla on korkeat älykkyysosamääräpisteet, mutta samainen henkilö on ilkeä, röyhkeä, narsistinen ja täysin tunteeton itsensä ylentäjä ja patologinen valehtelija. En kutsuisi tätä ihmistä viisaaksi.
En ole ilkeä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ne kiintiöt vaikuttaa siihen, että hän ei ole valmistunut? Ja miten niin ei huoli, kun on saanut opiskelupaikan?
Tosi sekava juttu
Kaveri ei taida käydä ihan täysillä; jotain mt-ongelmaa tms.?
Pikemmin Aspergeria. En päässyt lukemaan juttua.
Pääset lukemaan jutun, kun laitat kättä taskuun eli maksat, mutta näinhän se on aina, kun juttu on maksumuurin takana.
Käsittääkseni ongelma on ensikertalaisuus kiintiö. Kaveri ei pärjää kilpailussa kun ensikertalaiskiintiön lisäksi niitä paikkoja oli muistaakseni 3 ja siellä oli sitten 3, jotka pärjäsi pääsykokeessa paremmin.
Tästä syystä oli typerää luopua siitä ensimmäisestä opiskelupaikasta, hänen olisi pitänyt käyttää siirtohakua ja vaihtaa alaa kun oli vielä koulun kirjoilla. Nyt hän ei pääse enää opiskelemaan kun hän ei ole oikeutettu hakemaan ensikertalaiskiintiön paikkoja.
Ja pelkkä Mensa ei auta pärjäämään yliopistossa. Yliopistossa pitää matikan lisäksi tehdä ryhmätöitä, kirjoittaa paljon rapotteja, osallistua seminaareihin ja pitää esitelmiä jne. Se että osaa laskea monimutkaisia laskuja ei takaa että ikinä valmistuu.
Ei toi kovin älykäskään näytä olevan. Oli hakenut johonkin bio rakennustekniikka yms di:ksi ja ei päässyt pääsykokeella. (Kahtoin rajoja niin jos on saanut pitkästä matikasta lukiossa E:n niin pitäis olla helppoa päästä sisään varsinkin jos älyä on. Taitaa olla skill issue vaan.
Eikö hän ole arkkipiispa tjtn