Lue keskustelun säännöt.
Yliopistot eivät huoli tamperelaista Eero Huovista, vaikka hän on Mensan jäsen 🤷 Mistä tässä nyt on oikein kyse?
20.01.2025 |
"Yliopistot eivät huoli tamperelaista Eero Huovista, vaikka hän on Mensan jäsen
Ensikertalaiskiintiöt ovat nopeuttaneet yliopisto-opintojen aloittamista. Eero Huovisen mielestä kiintiöt ovat kuitenkin syy siihen, miksi hänellä ei ole 34-vuotiaana ammattipätevyyttä mihinkään.
Vuonna 2014 tamperelainen Eero Huovinen pääsi sekä Mensan jäseneksi että opiskelemaan matematiikkaa Tampereen yliopistoon.
Huovinen oli pitänyt jo muutaman välivuoden, joten hän oli intoa täynnä. Yliopistolla hän huomasi olevansa ihan pihalla."
https://www.aamulehti.fi/tampere/art-2000010976646.html
Täh... eikö hänellä ole yhä oikeus opiskella??? Että mitä ihmettä? Outoa
Kommentit (182)
Vierailija kirjoitti:
Käsittääkseni oikeus opiskella ei katoa, toki se ei ole enää ilmaista vaan maksaa jotain per opintopiste...
Siis Tampereen yliopistolla
Että mikä ongelma?
Opiskelija, joka ei ole yliopiston määräämällä tavalla ilmoittautunut läsnä olevaksi tai poissa olevaksi, menettää yliopistolain (558/2009) 43 :n mukaan opiskeluoikeutensa. Jos opiskelija haluaa myöhemmin jatkaa opintojaan, hänen on kirjallisesti haettava oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi. Hakemus opiskeluoikeuden palauttamiseksi on tutkintokohtainen
Tuo siis suora lainaus oppilaitoksen sivuilta. Oletan että jos hän ei ole löytänyt kursseille, on hyvin saattanut myös unohtua nuo ilmoittautumiset. Ja tietyn ajan kuluttuahan pitäisi hakea lisäaikaa muutenkin. Tilanne on ollut sama siitä saakka kun hän on alkanut opiskella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eero Huovinen = autisti va jakki.
Kaveri on Mensassa, eikä osaa opiskella yliopistossa. Onko vika Mensassa vai yliopistossa? VAI ehkä... kaverissa itsessään?
Vierailija kirjoitti:
Miksi tuo tyyppi ei opiskele niitä kursseja jotka kiinnostaa ja vaihda pääainetta? Opiskelee ensin kandin niin voi hakea maisteriopintoihin mihin vain.
Hän teki sillä lailla tymästi, että luopui opiskelupaikastaan.
Ylioppilastodistus ei ole kummoinen, eikä hän ole päässyt yhteenkään myöhemmin hakemaansa koulutukseen.
On hyvä kysymys, miksei korota arvosanojaan tai selvitä, mille aloille olisi helppo päästä. Kykenee nykyään kuitenkin henk. koht. avustajan työhön, eli on oppinut selviytymään arjesta.
Mensa on yliarvostettu. Minäkin olen jäsen ja tyhmä kuin saapas. ÄO-testin kuviopäättelyt sujuvat kyllä itseltänikin hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleinen ohje opiskelijalle
Jos haluat jatkaa opintojasi opintoajan päättymisen jälkeen, esimerkiksi saatuasi kielteisen lisäaikapäätöksen tai jos opiskeluoikeutesi on passivoitu, voit suorittaa tutkintoosi kuuluvia opintoja Tampereen yliopiston avoimen yliopiston kautta.
Opiskelu avoimessa yliopistossa on maksullista. Avoimen yliopiston maksut ovat 20 tai 30 euroa / opintopiste. Avoimen yliopiston kautta opiskeltaessa jokaiselle opintojaksolle haetaan erikseen avoimen yliopiston sähköisen hakujärjestelmän kautta.
Että näin
Aina voi hakea opiskeluoikeuden aktivointia tai lisäaikaa. Luulisi että mt-ongelmat kelpaisi perusteeksi lisäajalle.
Onko se sitten reilua, että vuosikausia muualla hillunut saa tuosta vaan oikeuden takaisin, kun muiden on samaan aikaan vaikeaa päästä sisään?
Ymmärrän jos on gradu kesken. Tietenkin on kaikkien etu että se tehdään loppuun, varsinkin kun kandi on jo plakkarissa. Mutta jos ei ole mitään saanut aikaan, eikä ole todistetusti harjoitellut niitä opiskeluun tarvittavia arjenhallintataitoja, joiden vuoksi opiskelu aiemmin keskeytyi, niin miksi uudelleen sisään?
Vierailija kirjoitti:
Eero Huovinen = autisti va jakki.
Moni meistä autisteista suorittaa tutkintonsa kunnialla loppuun siinä missä neurotyypillisetkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos ei löydä oikealle kurssille tai ei tiedä mihin pitäisi mennä niin syy ei ole yliopistossa eikä ensikertalaiskiintiöissä.
On se kyllä pikkuisen yliopistonkin syy, jos opintojen alussa ei saa kunnollista opastusta siihen, mitä pitää tehdä. Opiskelijatuutorit lähinnä opastavat ryyppäämään, ymmärrän ettei heiltä tarvitsemaansa tietoa saa. Ohjauspalveluja on, mutta voi olla vaikea hahmottaa, keneltä kysyä mitäkin.
Tässä tapauksessa siis ensimmäinen opiskeluyritys (matematiikka) tyssäsi johonkin ahdistukseen. Ja nyt toisella kertaa olisi pakko päästä teknillisen tiedekunnan puolelle. Matematiikkaa opiskelemaan on helppo päästä, miksei se kelpaa enää?
Ja aloittajalle tiedoksi, että ei yliopistoon millään Mensan jäsenyyksillä kuulukaan päästä, vaan ihan normaalisti todistusvalinnan tai pääsykokeen kautta. Niillä mitataan mm. kykyä tehdä työtä tavoitteen eteen. Kaikilla huippuälykkäilläkään ei sitä ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei löydä oikealle kurssille tai ei tiedä mihin pitäisi mennä niin syy ei ole yliopistossa eikä ensikertalaiskiintiöissä.
On se kyllä pikkuisen yliopistonkin syy, jos opintojen alussa ei saa kunnollista opastusta siihen, mitä pitää tehdä. Opiskelijatuutorit lähinnä opastavat ryyppäämään, ymmärrän ettei heiltä tarvitsemaansa tietoa saa. Ohjauspalveluja on, mutta voi olla vaikea hahmottaa, keneltä kysyä mitäkin.
Tässä tapauksessa siis ensimmäinen opiskeluyritys (matematiikka) tyssäsi johonkin ahdistukseen. Ja nyt toisella kertaa olisi pakko päästä teknillisen tiedekunnan puolelle. Matematiikkaa opiskelemaan on helppo päästä, miksei se kelpaa enää?
Ja aloittajalle tiedoksi, että ei yliopistoon millään Mensan jäsenyyksillä kuulukaan päästä, vaan ihan normaalisti todistusvalinnan tai pääsykokeen kautta. Niillä mitataan mm. kykyä tehdä työt
Ei nyt enää yliopistossa pitäisi olla vaikeuksia selvittää tuollaisia asioita itsenäisesti. Pääsin yliopistoon välivuosien jälkeen, olin jo suorittanut avoimessa yliopistossa sivuainekokonaisuuksia ja tehnyt töitä samalla, eikä se paikkojen ja aikataulujen selvittäminen vaikeaa ollut vaikka kuinka autisti olenkin. Oikeasti huolestuttaa se, jos pääsee yliopistoon osaamatta itse selvittää perusasioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eero Huovinen = autisti va jakki.
Moni meistä autisteista suorittaa tutkintonsa kunnialla loppuun siinä missä neurotyypillisetkin.
En ole tuo ketä lainasit ja hänen kommentti on täysin asiaton. Missään tapauksessa minäkään en allekirjoita mitään väheksyntää autistisia kohtaan, vaikka olenkin tässä ketjussa vastustanut mm. avustajia. Omissakin opiskelijoissa on nepsyjä ja suurin osa pärjää siinä missä muutkin -jos ei paremminkin.
Sen siitä saa kun on suomalainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Provo? Ihme jutut sulla. Kyllä ÄO 135 on aika kummoinen, kun kuulu älykkäimpään kahteen prosenttiin ihmisistä."
Niin, älykkyyttäkin on niin monenlaista, ja tuo Mensan testi kertoo vain yhden numeron. Hauskintahan tässä on, ettei oikeasti KUKAAN yliopiston matemaattis-luonnontieteellisellä tuntemistani opiskelijoista olleet millään tavalla edes kiinnostuneita menemään Mensan testiin. Mitä siitä olisi hyötynyt? Jos fiksua seuraa kaipasi niin kanssaopiskelijat olivat helppo valinta.
Pointtina tällä siis sanoa, että matemaattisilla aloilla opiskelevien keskimääräinen äo on suurilta arvuuttelua, koska ihmisillä ei ole motivaatiota mennä testeihin. En usko, että kyseinen henkilö olisi ainoa äo 135, tai että älykkyydellä olisi suoraan yhteyttä koulutuksessa koettujen ongelmien kanssa.
Jonkun verran tukea on hyvä saada, mutta osa työelämä ja muutenkin elämätaitoja on myös osata ottaa asioista selvää.
- kun alat nostaa opintotukea, Kela kertoo että 60 OP / vuosi on tehtävä
- opiskelupaikkojen nettisivuilla on tarkat opinto-ohjelmat ja opintojen kuvaukset -> luettelo tulostumaan ja ruksimaan kursseja pois (vinkki: kannattaa aloittaa "johdanto johonkin" - kursseista)
- usein pääaineen lisäksi opiskellaan vähintään yhtä sivuainetta, joka usein valitaan omaa alaa täydentäen
- kursseille ilmoittautumiseen käytetään ohjelmaa, joka myös näyttää värikoodeilla opintokokonaisuuteen kuuluvia kursseja
- kysymyksiä oman alan opintosuunnittelijaan yhteyttä (tiedot löytää yliopiston nettisivuilta)
Yhdeksi vuodeksi kurssit kerrallaan ja katsomaan miltä vaikuttaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hesarin juttu lienee sama kuin Aamulehden ja minusta sen ymmärtämiseksi ei tarvitse olla huippuälykäs. Sanoisin jopa että se on selkeä.
Asian vierestä: Mensan testi mittaa vain tietynlaista älykkyyttä, +harjoittelemalla etukäteen 'samoja' tehtäviä (vs. sudokut tai ristikot vastaavan tapaisia lehtiä/pelejä/kirjoja on noista) pystyy käytännössä jokainen testissä menestymään.
Oma kokemus on myös se, että ne jotka hehkuttavat Mensa menestystään, eivät ymmärrä miten pilipali koko testi on. Ajatellaan että nyt sitä ollaan ainutlaatuisia koko maailman älykkäimpiä ihmisiä kun kuullaan tiettyyn prosenttiin kun on hyvän tuloksen saanut.
Älykkyyttä on montaa eri 'lajia', ja kuten Hesarin juttukin todisti, yhden lajin huippu voi olla muuten ihan kujalla. Tarkoitan, mitä tekee älykkyydellään, jos se on kapea-alaista/ei osaa hyödyntää sitä?
Äo vaikka 150 Mensan mukaan, mutta ei (KÄRJISTÄEN!) osaa kenkiä laittaa oikeisiin jalkoihin tai pilaa vaatteensa pesemällä ne väärin uudestaan ja uudestaan. Tuo on mahdollista, koska nk. matemaattinenlahjakkuus on hyvin kapea osa.
Luovasti ajatteleva, ei niin fiksu, voi menestyä paremmin mitä itseään fiksumpi. Jos luentosali on hukassa, jo ihan "tavallinen' ihminen keksii useamman tavan selvittää missä se on. Sama koskee montaa muutakin asiaa, vaikka matikassa olisi hyvä, ei se riitä jos ei osaa soveltaa ja käyttää taitojaan. Tuttu esim. käyttää (huom: VOITOLLISEEN) veikkaamiseen lahjojaan, elättänyt koko aikuisikänsä itsensä ja myöhemmin perheensä tuolla. Ei ole pitkälle opiskellut (lukio) vaikkq resursseja oli, mutta aina harrastanut matematiikkaa ja sai taidoillaan helpon/leppoisan elämän.
Vierailija kirjoitti:
Autisteille on tyypillistä hyvin epätasainen kykyprofiili. Jotkut esim. opettelevat kulkemaan junalla vasta aikuisena ja se on pelottavaa ja stressaavaa, ennen kuin siihen tulee riittävä rutiini. Samaan aikaan voi olla jollain kapealla alueella ihan gurutason osaaja.
Ilman autisteja ja ADHD-ihmisiä me asuttais vieläkin luolissa. Kyllä nää ihmiset on yhteiskunnan kehityksen kannalta tärkeitä, vaikka heillä onkin vaikeuksia selvitä joistain asioista, mitä nyky-yhteiskunta edellyttää.
Ikävä kyllä moni korkeakouluopinnoista suoriutunut jää ilman oman alan työpaikkaa. Arvelen tämän johtuvan ainakin osittain siitä, ettei heillä ole niitä taitoja, joita työnhaussa tarvitaan (oman osaamisen liioittelu ja sulava supliikki). Kyllä näitä ihmisiä kannattaisi tukea, että heidät saataisiin hanttihommista kovapalkkaisiin asiantuntijatehtäviin.
Kuule kun niitä kovapalkkaisia asiantuntijatehtäviä ei vaan riitä kaikille. Ei se yliopisto ole mikään autuaaksi tekevä. Vähän semmoinen peruskoulu nykyään. Eikä supliikkiuskaan auta, jos olet syntynyt väärälle paikkakunnalle, väärään perheeseen ja valmistunut väärään aikaan. T: maisteri
Vierailija kirjoitti:
Takavuosina ei yliopistoissa ollut mitään tukitoimintaa tutoreita lukuunottamatta. Jos putosi kärryiltä, niin asia oli sitä myöten selvä ja asianomainen tyytyi kohtaloonsa. Lienee nykyaikaa, että tästä syytetään järjestelmää ja sekin, että tämän kohtalon saaneesta tehdään lehtijuttu.
Meidään aikaan tavattiin silloin ekoilla viikoilla tutorit muutamia kertoja. Vähän esittelivät yliopistoa ja siinäpä se. Ihan itse piti ilmoittautua kursseille ja rakentaa opintokokonaisuudet. Ei se ollut sen kummempaa kuin lukiossakaan. Olin ainoa perheestäni, joka lähti yliopistoon, joten mitään sen ihmeempää kokemusta ja tietoa ei ollut. Eipä se tutkintokaan ole sitten mitään hyödyttänyt, kun kaikki verkostot puuttui.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä hänelle sopisi ammattikorkea paremmin, joka on koulumaisempi kuin yliopisto. Helpompi myös päästä sisään kuin yo-linjoille.
Ei välttämättä. Joillekin on vaikeampi pääse ammattikorkeaan kuin yliopistoon. Ehkä hänelle sopisi jokin ammattikoulu/ammattiopistotutkinto paremmin. Siihen ei vaikuta myöskään ensikertalaisuus. Merkonomin hommilla pääsee jo siistiin toimistotyöhön ja palkka parempi kuin joillain henkkoht. avustajilla.
Kympin tytöt pärjää yliopistolla
"Olikin ihan todellisia huippuneroja nämä peruskoulun fysiikan ja matematiikan opettajat :D Mitä aineita meinasit että yliopistossa lukivat?"
Aineopettajat ovat usein käyneet eri koulutuksen. Heillä matikka ja fysiikka on ns. kevyempää, mutta käyvät sitten kasvatustieteen opintoja lisäksi. Ei toki aina, koska voihan teoreettisen fysiikan suorittanutkin lukea päälle vielä kasvatustieteen opinnot ja näin ollen toimia pätevöityneenä opettajana. Suoraan näitä koulutuksia ei kuitenkaan voi verrata.