Lue keskustelun säännöt.
mä olen tosi väsynyt tähän avioliittoon...
02.03.2007 |
Mies uhkasi vuoden alussa jättää minut. Menin siitä jotenkin ihan paniikkiin, koska koko juttu tuli minulle yllätyksenä -- siis miehen " pahoinvointi" . Itse olin pyytänyt toista vuotta miestäni lähtemään pariterapiaan, mutta ei ollut suostunut. Suhteessamme on monet asiat pielessä.
Mies ei vieläkään suostu pariterapiaan. Lisäksi hän kohtelee minua hyvin epäkunnioittavasti, sanoin ja teoin. Erityisesti nyt tuon uhkauksensa jälkeen, vaikka väittää nyt, että kaikki on hyvin eikä aio lähteä.
Viikottain hän kuitenkin motkottaa minulle milloin mistäkin kotityöstä, mikä jää mukamas tehtyä huonosti (teen ihan hirveästi kotitöitä ja mieheni ei käytännössä mitään, joskus imuroi 10 min). Olen yrittänyt aina ottaa näitä uusia kotitöitä (esim. hanojen kiillotus, papereiden mapitus, lauteiden pesu, auton huolto yms.) omiksi töikseni, koska jotenkin mieheni saa minut kuitenkin syyllistymään siitä, etten tee tarpeeksi.
Mutta nyt olen huomannut, että nämä uudet työt eivät mitenkään vähene vaan hän lisää niitä jatkuvasti. Minulle. Itse sitten eilen illalla pyysin, että jos hän kävisi laittamassa auton lämmityksen aamua varten päälle (autolle matkaa kotiovelta n. 20 metriä). Sai ihan hirveän raivarin minulle ja sätti että " Älä nyt taas aloita noita juttuja!" .
Olen todella kyllästynyt siihen, että itse yritän ja yritän ja yritän, mutta mieheni ei. Ja hänen epäkunnioittavaan tapaansa puhua minulle ja kohdella minua.
Kiitos, että sain purkautua.
Kommentit (34)
Ja avioero on uskontoni mukaisesti syntiä.
Yritän niin kovasti siksi että mieheni ehkä huomaisi, että olen arvokas ja ansaitsen parempaa kohtelua. Ja lisäksi jotkut jutut on vain pakko tehdä -- ei toki hanojen kiillottamiset tai muut sellaiset jokseenkin hassut asiat.
Minusta vain tuntuu, että jos olisin jollain tavalla parempi niin mieheni kohtelisi minua paremmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huomaat miten onnellinen olet, kun ei kukaan enää hengitä niskaan. Jätä se idiootti kiillottamaan itse hanansa.
Ihan tyrannilta kuulostaa miehesi!En sietäisi tuollaista pomotusta yhtään!Sairautta??
Se ei riitä. Nimittäin kotityöt ovat vain tekosyy valittamiseen, todelliset syyt jossain muualla!
Tsemppiä jaksamiseesi!
Minä sinuna alkaisin elämään hiukan itselleni, tekemään asioita joista nauttisin!
Minustakin on alkanut tuntua (ap tässä siis), että mieheni on jollain tapaa sairas ihminen, siis mieleltään. Tai sitten me emme vain kertakaikkiaan sovi toisillemme. Tiedättekö, jos minä jotenkin kuitenkin aiheutan mieheni käyttäytymisen? Jos olisin joku toinen nainen niin kohtelisiko hän minua hyvin tai ainakin paremmin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja minusta miehesi kuulostaa kamalalle ja minä hänet jättäisin.
Onko miehesi uskossa? siis ymmärsin että sinä olet. Meinaan jos nyt lähetään raamatun pohjalle, niin raamattuhan kehoittaa olemaan tasa-arvoinen ja rakastamaan toista kuin itseä ja tulla avioliiton kautta yhdeksi jne.. Eikä raamattu kiellä eroamistakaan.. varsinkää siinä tapauksessa jos puoliso ei ole uskossa. Mutta ei se kiellä eroa vaikka molemmat olisi uskossa. meinaan raamttu ei hyväksy henkistä eikä muutakaan väkivaltaa puolisoiden kesken. jne...
ja olet ihan arvokas omana itsenäsi, et vain jonkun kotitöiden tekemisen kautta! Muista aina se!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hän on henkisesti sairas, siinä saa olla kuka tahansa nainen niin hän kohtelis häntä noi, tyyliin isäntä/orja... jne.. sinä et tosiaankaan ole syyllinen tuohon tilanteeseesi.
Pariterapiassa sinä muut, ja kun sinä muutut, miehenkin on muuttava halusi tai ei. Lattiamatoksi heittäytyminen ei palvele parisuhdetta, ei sunua eikä miestäsi. Molemmilla on paha olla ja se paha olo vain jatkuu. Miehesi käytös liippaa jo henkistä väkivaltaa, joten hae ihan oikeasti itsellesi keskusteluapua.
Voimia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen itse käynyt pariterapiassa puoli vuotta. Mutta nyt on tullut seinä vastaan -- jos mies ei osallistu eikä halua suhdetta parantaa niin huomaan, ettei tietyn pisteen jälkeen enää auta minua...me vain vatvomme samoja aiheita siellä. Terapeuttikin oli sitä mieltä, että jos miestäni ei saada mukaan muutokseen ja keskustelemaan suhteesta niin tämä ei nyt johda enää mihinkään.
Kiitos kaikille tsemppauksesta!
Turhaan uhraudut, sillä se ei auta mitään. Pilaat ja tuhlaat vain oman elämäsi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
muuta ihmeessä omillesi, ei mikään uskonto käske olemaan ääliön rääkättävänä
Tällaista on elämäni. Olen ruvennut pelkäämään miestäni. Hän on jotenkin niin arvaamaton vihassaan, vaikka ei koskaan ole käynyt minuun siis käsiksi.
Mutta niin irrationaalisia raivoamis-kohtauksia hänelle tulee mitä ihmeellisimmistä aiheista.
On tietysti ikävää, jos joku ei usko minua, mutta tällaista elämäni nyt on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vieltin lapsuuteni tuolaisesa...
Tuo mies on narsisti... älöttäviä ihmisiä..
19 ei tainnut lukea kunnolla tätä asiaa.
Kehotan sinua nyt kanssasiskona, että mieti tarkkaan, haluatko todella elää elämääsi noin. Ero ei tunnu hyvältä kenestäkään, mutta joskus on vain voitava lähteä (eritoten, jos noita raivareitakin alkaa jo tulla miehen taholta).
Jos sinulla on hyviä ystäviä, niin uskoudu heille. Pyydä tukea eron aikana, ja pyydä mm. muuttoapua. Älä jää odottamaan sitä, että sinusta tulee alistettu ja kohtaloonsa tyytynyt kotiorja, jota vielä kenties hakataankin..
- narsistin uhriksi joutunut -
On meillä lapsia, heidän takia haluankin pysyä yhdessä. Jos lapsia ei olisi niin todennäköisesti olisin jo lähtenyt.
Ymmärrän myös, mitä tarkoitat nro 19, mutta mielestäni ei ole reilua, että mies on ensin " siirtänyt" kaikki työnsä minulle ja sitten päivittäin valittaa, etten tee töitäni hyvin. Mielestäni kaikki kotityöt eivät voi kuulua minulle. Ja usko, kun sanon, että teen työni aina hyvin.
Ap, ymmärrettävää että haluat lasten vuoksi pysyä perheenä. Mutta oletko ajatellut mitä tuollainen elämä voi lapsille tehdä? Eikö heille kuitenkin olisi parempi tasapainoinen koti?
Eiköhän ala arvostaa. Ja jos haukkuun, ni entistä vähemmän tee! Opeta siis ku koiraa, ku koira tuntuu olevan! Myötätuntoni!
Heräsi vaan kysymys, miksi yrität-yrität-yrität miellyttää toista? Lähde itse. Huomaat pian, miten hienoa elämä on ilman tuollaista riippaa. Vai nautitko tuosta pompottamisestasi?