Tyhjästä pimahtelijat - mitä ihmettä?
Tuttavapiiriin on eksynyt muutama tyhjästä kiukuttelija, jotka saattavat suuttua mitä mielikuvituksekkaasta syystä, ja hyvä tuuli kääntyä alle minuutissa myrskyn puolelle. Sitten he kiukustuvat lisää, kun muut eivät enää olekaan hyvällä päällä heidän kilahtamisensa jälkeen. Itse en jaksa nähdä enää muutamaa ja ohitan heidät aina, koska en jaksa sitä jatkuvaa arvailua milloin alkaa taas.
Kommentit (32)
Minä en suutu pienestä. Mutta kun niitä pieniä ja vähän isompiakin asioita kertyy mielen päälle, saattaa se "viimeinen pisara" olla joku ihan pikku juttu. Siinä sitten moni luulee, että suutuin siitä viimeisestä pikkujutusta, vaikka oikeasti mittani vain tuli täyteen jotain koko päivän tai viikon kestänyttä v*ttuilua.
Vierailija kirjoitti:
Ei ne kilahdukset tyhjästä tule
Joillakin tulee.
Voi johtua myos diabeteksesta. Verensokerin heilahtelut voi aiheuttaa selittamattomia kilahteluja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne ovat masentuneita. Masentuneet ihmiset ärtyvät lähes kaikesta.
Tämä
- Enpä tiedä... Itsekin olen ollut masentunut monta kertaa ja sentään käyttäydyin kunnolla.
Mäkin. Nyt on ollut todella huono kausi ja melkein koko ajan jokin ärsyttää. Mutta tajuan olla purkamatta sitä muihin ihmisiin. Se ei ole heidän syytään.
Minulla alkoi vaihdevuosioireilut tyhjästä pimahtamisilla. En ollenkaan tunnistanut itseäni omista muistikuvistani, olin aivan kauhea. Tajusin mistä johtuu kun kuumat aallot alkoivat. Aivan järkyttävää.
Vierailija kirjoitti:
Mun mies on tuollainen. Tosin ei mitenkään koko ajan, mutta välillä kilahtaa jostain ihan ihme syystä. Ja en jätä sikaa, koska muuten on maailman ihanin ihminen.
Miksi haukut miestäsi siaksi?
Vierailija kirjoitti:
Ei ne kilahdukset tyhjästä tule
Ei, kuvitelmista vaan.
Vierailija kirjoitti:
Oletkohan aika ärsyttävä tyyppi😄
Ei ole tällä mitään tekemistä asian kanssa. Nämä pimahtelijat saattavat kilahtaa kenelle tahansa ihan mistä syystä tahansa, vaikka kuinka kävelisi varpaisillaan.
no muutama esimerkki..
Vuokrasin pari vuotta sitten asunnon, ja tuli puhetta takuuvuokrasta. Avasin vakuustilin, kuten laki sanoo, niin eikö vuokraisäntä soittanut tosi herttaisesti aiheesta ja kun puhuttiin vakuustilin avaamisesta, niin pimahti ihan hetkessä, eli se mairea ääni vaihtui ihan naps. Uhkaili ja sadatteli miten vuokrasopimuksen voisi purkaa tämän töppäyksen takia. Meinasin heittää luurit, koska mulle ei aleta huutamaan tuolla tavalla, ja mietin jo poliisille menoa. Olisi kannattanut mennä, koska sieltähän ilmeni kaikkea jännää.
Serkkuni suuttuu milloin mistäkin. Viimeisin selkkaus tapahtui junassa, kun yksi seurueesta sai suklaarasian jostain syystä, en muista mistä. Saaja sanoi, että ihana, hän ei syö suklaata mutta antaa sen kummitytölleen. Yhtäkkiä serkku kaivoi paperia ja kynän, kirjoitti lapun, antoi sen kaverilleen ja murjotti koko loppumatkan. Motarilla se ajoi motarilla niin kovaa, että kaikkia jännitti se ylinopeus. Kaivettiin se lappu mitä siinä luki ja se selitti raivarin syyn: "Se olisi voinut antaa sen mulle" Kyseessä 30v
Toinen ihminen suuttui, kun heitimme ihan normaalisti läppää jostain aiheesta x tai y ja puhuimme vain ohimennen politiikasta. Yhtäkkiä tämä yksi suuttui, ja alkoi saarnata meille jotain homofobioitaan ja raivosi aivan kunnolla, vaikkei edes puhuttu koko aiheesta vaan hän oli tehnyt omia johtopäätelmiään. Mun mielestä terve ihminen ei ala huutamaan tuollaisesta varsinkaan jos ei itse katsele yhtään mitä suustaan päästää.
Kolmas ihminen suuttui, koska muistaa ihan asiayhteyksistään irrallisia juttuja ja yhdistelee niitä aivan päättömästi mielessään. Viimeisin suuttuminen tuli, koska kuulemma valehtelin. Se oli niin sekopäistä, etten edes muista asiaa, mutta hänen mukaansa olen ristiriitainen ja kamala ihminen ja hirveä huutoraivari. Aiempi juttu oli sanottu vuosi sitten, uudempi kuukausi sitten ja hirveä raivokohtaus kun hän vähän yhdisteli ja päätteli asioita.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne ovat masentuneita. Masentuneet ihmiset ärtyvät lähes kaikesta.
Tämä
- Enpä tiedä... Itsekin olen ollut masentunut monta kertaa ja sentään käyttäydyin kunnolla.
Masennus ei ilmene kaikilla samalla tavalla.
Olin itsekin sellainen raivoaja, kun olin työelämässä ja koin stressiä. Masennusläälkeet auttoivat ja tekivät minusta leppoisamman, mutta niillä oli sitten sivuvaikutuksia.
Tyhjästä pimahtelussa voi olla taustalla jotain pitkään jatkunutta kuormitusta, joka sitten purkautuu hillittömänä suuttumisena pikkuasioista.
Tunnistan itsestäni, että esim. stressi johtaa helposti siihen, että olen herkkä suuttumaan, tosin sillä erolla että en esim. yhdistele muiden sanomisia mieleni mukaan tai suutu mistään kuvitelluista loukkauksista, vaan joku pieni mutta oikea vastoinkäyminen, tyyliin pyörän kumi on yllättäen tyhjänä, voi saada raivostumaan.
nuorissa on näitä kilahtelijoita, jos ei kaikki mene oman mielen mukaisesti. Sitten on ihan minä minä-ihmisiä, joiden elämä pyörii oman pyllyn ympärillä, eli kilahdellaan myös kun ei tarvitse ottaa muita huomioon ja käyttäytymissäännöistä ei välitetä