Lue keskustelun säännöt.
Nainen, kumpi on parisuhteessa parempi?
19.01.2025 |
A. Mies valehtelee mielipiteensä jostain asiasta miellyttääkseen sinua ja välttääkseen konfliktin.
B. Mies kertoo rehellisesti mitä ajattelee vaikka tietäisi tasan tarkkaan että et pitäisi hänen mielipiteestään.
Kommentit (56)
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin B.
Ei minun kokemukseni mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
B. Olen aikuinen, kestän erimielisyydet, ne ratkotaan molempia tyydyttävällä tavalla tai lähdetään eri teille. Valehtelu ei kuulu parisuhteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vain mies voisi ajatelle että A on parempi vaihtoehto, ainakaan useammin tehtynä. Tällaisten syiden takia miehille tuleekin ne erot aina ihan puun takaa.
Ei se tule puun takaa. Mies vain lopettaa kaiken panostamisen ja nainen ei ymmärrä heti lähteä, vaan jää roikkumaan ja kitisemään jatkoa, kunnes möksähtää ja haluaa kostaa.
B tietenkin, tuo A alkaisi ärsyttämään. Kun kysyn mieheltäni mielipidettä niin haluaisin myös kuulla sen, enkä mitään hätäisiä selityksiä.
Vierailija kirjoitti:
B. Olen aikuinen, kestän erimielisyydet, ne ratkotaan molempia tyydyttävällä tavalla tai lähdetään eri teille. Valehtelu ei kuulu parisuhteeseen.
Tietysti hyötymistarkoituksessa valehtelu on väärin, mutta jos se on oikeasti ns. pienemmän riesan tie, niin ei siinä ole mitään väärää. Itse en esimerkiksi kestä enää yhtään vaimon "mental breakdownia" tai kiistaa. Hän ottaa ne aika raskaasti, jos meillä on erimielisyyksiä. Sen takia se on helpompi kiertää totuutta tai olla hiljaa, vaikka siinä ei saa omia ajatuksia sanottua.
T: Toinen mies
Sisältö jatkuu mainoksen alla
B. En suostuisi olemaan tuss.. eikun tossun alla ja mielistelemään emäntää.
Jokainen nainen, joka vastasi B. on epärehellinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
B tietenkin, tuo A alkaisi ärsyttämään. Kun kysyn mieheltäni mielipidettä niin haluaisin myös kuulla sen, enkä mitään hätäisiä selityksiä.
Olin miehen kanssa, jolla oli kai ollut aika hankala suhde kilahtelevan naisen kanssa. Oli traagista ja lopulta myös valtavan turhauttavaa kun minkä tahansa kysymyksen esittäessäni miehen silmiin syttyi paniikki ja hätä miettiä mitä mä haluaisin kuulla. Mä itse olen tosi rento ja jopa viilipyttymäinen nainen joka ei ota pulttia paljostakaan, saati pikkuasioista. Tykkään myös eriävistä mielipiteistä, koska keskustelusta pelkästään samanmielisten kanssa ei opi mitään. Tämä ei kuitenkaan ikinä mennyt miehelle tajuntaan. Tämä oli yksi isoimpia syitä eroon, kuten myös se etten useamman vuodenkaan jälkeen tuntenut miehen ajatuksia enkä tietenkään voinut myöskään luottaa häneen missään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ihmeessä haluaisin elää valehtelijan kanssa, jonka mielipiteitä en tiedä?
Ei se ole mikään ongelma, että ihmiset on eri mieltä asioista. Silloin keskustellaan, voidaan väitelläkin, ja jos ei kumpikaan anna periksi, ollaan eri mieltä, eikä se maata kaada.
Ainoa asia, jossa mies voi vähän valehdella, on se, että sanoisi minua kauniiksi. Mutta vaikka olemme olleet neljännesvuosisadan yhdessä, puolet minun elämästäni, minua ei kukaan koskaan ole sanonut kauniiksi. Mies sanoi ensinäkemältä, että olen komea nainen. Se oli aika oudosti sanottu 25-vuotiaasta. Mies selitti että sehän tarkoittaa samaa kuin kaunis. Ei, ei tarkoita. Nythän se toki on myöhäistä, kumpikaan meistä ei ole komea tai kaunis. Mutta olen vähän katkera, että silloin kun olin vielä nuori ja nättikin, ei ex miesystävä jonka kanssa olin jotain 8 vuotta, eikä aviomieheni kumpikaan viitsinyt sen verran olla romanttinen että olisi sanonut, että hänen silmissään olen kaunis.
Vierailija kirjoitti:
Jokainen nainen, joka vastasi B. on epärehellinen.
Miten niin? Mun mielestä jokainen joka vastaisi A on idiootti, eikä näe mitä valehtelu ja esittäminen tekee pidemmän päälle suhteelle. Parempi satuttavakin totuus kuin ihana valhe.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
B. Olen aikuinen, kestän erimielisyydet, ne ratkotaan molempia tyydyttävällä tavalla tai lähdetään eri teille. Valehtelu ei kuulu parisuhteeseen.
Tietysti hyötymistarkoituksessa valehtelu on väärin, mutta jos se on oikeasti ns. pienemmän riesan tie, niin ei siinä ole mitään väärää. Itse en esimerkiksi kestä enää yhtään vaimon "mental breakdownia" tai kiistaa. Hän ottaa ne aika raskaasti, jos meillä on erimielisyyksiä. Sen takia se on helpompi kiertää totuutta tai olla hiljaa, vaikka siinä ei saa omia ajatuksia sanottua.
T: Toinen mies
Sun vaimosi on jotenkin mielisairas tai sillä on pms, tai sen pahempi versio. Mutta ei tuollainen ole normaalia käytöstä kummaltakaan. Paitsi jos jotenkin erityisesti vittuilet vaimolle että saat sen suuttumaan. Pitäisi osata jo vähän tuntea ihmistä jonka kanssa on naimisiin mennyt, että miten asiat kannattaa ilmaista ettei kauheasti loukkaa.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu asiasta. Ja ihminen voi olla rehellinen sekä hienotunteinen. Ihan kaikkea ei tarvitse sanoa ääneen mitä ajattelee. Kuitenkin mielipide pitää voida sanoa rehellisesti.
Mä välttäisin konfliktin. Naiset ovat pitkävihaisia ja riidan lietsojia ja vetävät pidemmän korren kunnes alkukantainen mies heittäytyy agressiiviseksi kännipäissään ja sanoo viimeisen sanansa. Pitkäpiimäinen mies pysyy rauhallisena ja neutraalina. Tiedostaa että naisen mieli on ailahtelevainen ja täydellisyyteen pyrkivä, tunteellinen. Vaatii tunteidenkäsittelemisen taitoa jotta pystyy valikoimaan reaktionsa. Antaa naisen voittaa mitättömissä asioissa mutta isojen linjojen on oltava suoria koko perheen kesken. Nehän te jaatte eli yhteiset arvot kun olette kerran parisuhteeseen ryhtyneet. Naisen tunnollisuus asioiden hoitamisessa ja miehen putkiaivoisuus on dilemma mikä vain täytyy hyväksyä että miehet ja naiset ovat erilaisia. Totuus konflikteissa löytyy yleensä kahden eri kertomuksen väliltä. Joskus on peiliin katsomisen paikka. Joskus on hyvä katsoa riitelyä ns ulkopuolisen silmin lintuperspektiivistä jolloin riidat voivat saada jopa koomisia piirteitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
B tietenkin, tuo A alkaisi ärsyttämään. Kun kysyn mieheltäni mielipidettä niin haluaisin myös kuulla sen, enkä mitään hätäisiä selityksiä.
Jos lausut ääneen mielipiteesi jostain asiasta ja miehesi on täysin eri mieltä, niin sinä, kuten jokainen nainen suutut ja loukkaannut. Sitä tarkoittaa kohta B.
Ehdottomasti B. Vaikka siitä voi tulla riitaa ja pahaa mieltä. Valitsen silti ennemmin raatorehellisen, kuin sellaisen, jonka jokaista sanaa täytyy epäillä.
Voidaan sitten harrastaa sovintoseksiä, kun on vähän purettu mielipahaa, mutta luottamus on edelleen luja. Jos luottamus menee niin menee halutkin...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu asiasta. Ja ihminen voi olla rehellinen sekä hienotunteinen. Ihan kaikkea ei tarvitse sanoa ääneen mitä ajattelee. Kuitenkin mielipide pitää voida sanoa rehellisesti.
Mä välttäisin konfliktin. Naiset ovat pitkävihaisia ja riidan lietsojia ja vetävät pidemmän korren kunnes alkukantainen mies heittäytyy agressiiviseksi kännipäissään ja sanoo viimeisen sanansa. Pitkäpiimäinen mies pysyy rauhallisena ja neutraalina. Tiedostaa että naisen mieli on ailahtelevainen ja täydellisyyteen pyrkivä, tunteellinen. Vaatii tunteidenkäsittelemisen taitoa jotta pystyy valikoimaan reaktionsa. Antaa naisen voittaa mitättömissä asioissa mutta isojen linjojen on oltava suoria koko perheen kesken. Nehän te jaatte eli yhteiset arvot kun olette kerran parisuhteeseen ryhtyneet. Naisen tunnollisuus asioiden hoitamisessa ja miehen putkiaivoisuus on dilemma mikä vain täytyy hyväksyä että mi
Meillä se on kyllä mies, joka kilahtaa nollasta sataan ja luulee myös, että erimieltä oleminen on sama asia, kuin suuttuminen. Jos en ole hänen kanssa samaa mieltä, olen kuulemma suuttunut. En silti osaa valehdella hänelle, mä en vaan osaa..
Vierailija kirjoitti:
Miesnäkökulma: kyllää A) on selkeästi parempi vaihtoehto, eikä pelkästään mielipiteen kertomisessa vaan monessa muussakin asiassa. Sillä välttää hyvin riidat
Jos tee paljonkin tuota vaihtoehtoa A, niin silloinhan suhteessa on paljon valhellisuutta, ja suhde saattaa siten jopa perustua valheellisuudelle. Ei siis kovin hyvä juttu, eikä kovin hyvä suhde.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu aiheesta. Pikkuasioissa ei ole pakko olla raatorehellinen. Vaikkapa
-onko tämä kampaus kiva?
-on ihan kiva (ei, mutta meillä on nyt kiire eikä tämä ole niin tärkeä tilaisuus että kannattaa tässä vaiheessa alkaa väkertämään uutta tai vaihtoehtoisesti tuntemaan oloaan kurjaksi)
on ok.
Sen sijaan
-rakastatko minua?
-kyllä (en, mutta en jaksa erotakaan kun seksiä on ja palvelut pelaa)
olisi anteeksiantamatonta elämäni ja rakkauteni tuhlaamista ja hyväksikäyttöä.
No mä en kyllä suutu siitä, jos mies sanoo rehellisesti ettei jokin vaate tai kampaus hänen mielestään sovi minulle. Mitä sillä on väliä? Hölmöä valehdella pikkujutuista, heikentää vaan turhaan luottamusta.
Oikea vastaus on se vaihtoehto millä lohkeaa torttua.
B