Läheisen kuolema, liikaa hommaa
Mites sellaisessa tilanteessa kuuluisi pärjätä jos läheinen kuolee. Jättää jälkeensä helvetisti tavaraa ja muuta selvitettävää.
Jos itse juuri ja juuri selviää omasta arjestaan ja olisi muutenkin saikkukunnossa
Kommentit (57)
On firmoja, jotka hoitavat tuollaiset asiat eli asunnon tyhjennyksen ja paperihommat. Käytä heitä.
Ihmetyttää miksi se vainajan asioiden hoitaminen tuntuu edelleen olevan niin helvetin vaikeaa mitä muiden kokemuksia seurannut. Miksi edelleen vuonna 2025 pitää omaisen kuin 1800-luvulla mennä hattu kourassa firman tiskille kertomaan että heidän asiakkaansa on kuollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajattele positiivisesti....perintöä pukkaa,ja tilintäytettä..
Himohamstraajan tavaroissa ei ole mitään arvokasta ja vähät rahat tilillä menee roskalavoihin.
Jotenkin surullista, kun etenkin vanhemmat ihmiset rakastavat hamstrata talonsa ja pihansa tupaten täyteen tavaraa ja sitten lapset/lapsenlapset joutuvat ne lajittelemaan ja heittämään pois. Ja siihen urakkaan saattaa kulua viikkoja tai kuukausia. Itse en todellakaan halua jättää ikinä lapsilleni sellaista taakkaa
Minun täysi-ikäiset lapseni ovat huolimattomia ja itsekkäitä huithapeleita ja joo, ihan itse on kasvatettu joten peiliin saapi katella ja se on toinen juttu sitten se.
Olen mieltänyt että heistä ei mulle tule apua olemaan kun vanhenen eikä myöskään kuolemani jälkeisten asioiden järjestelyssä. Niinpä olen järjestänyt niin että kulutan vähäiset säästöni omaan hoivaani ja hautaustoimisto hoitaa tuhkaukseni. Tästä on tuleva kuolinpesän hoitaja ja hänen varahenkilönsä ohjeen saanut ja testamenttikin tehty jossa varattu asiaan summa.
Kuolinsiivous toki hoidettava itse. Lapseni ei sitä tuu tekemään.
Vierailija kirjoitti:
Ajattele positiivisesti....perintöä pukkaa,ja tilintäytettä..
Paitsi sitten kun pesässä on velkojia, ja ainoa omaisuus kahden henkilön nimissä oleva asunto. Voi jestas, mikä sotku ja selvittely.
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen, ettei yhteiskunnalta ole opaskirjaa tällaiseen.
T. Kerran koettu ja vielä edessä
Niin. Yhteiskunnalla on kyllä opaskirja tällaiseen. Sitä voi vaikka googlata Kun läheinen kuolee ja lähteä siitä, mutta tässä nyt uusavuttomille suora linkki
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kieltäydyt perinnöstä. Tuttu kuoli ja kukaan ei halunnut perintöä. Minä autoin vuokraisäntää viemällä lemmikit eläinhoitolaan, josta ne onneksi saivat uudet kodit. Sitten vuokraisäntä tyhjensi asunnon vei kaikki tavarat kierrätykseen tai kaatopaikalle. En tiedä mitä pankkitileille tapahtui.
Et tiedä mitä pankkitileille tapahtui? Eikö tuttavallasi ollut lainkaan sukulaisia?
Oli sukulaisia, mutta perijät kieltäytyivät perinnöstä ja eivät tehneet asioille mitään. He eivät käyneet koko paikkakunnalla. Joku viranomainen varmaan ne pankkiasiat hoiti ja pisti tutun hautaan, kun ei tietystikään hautajaisia edes järjestetty. Yhteinen tuttu löysi hänet kuolleena ja minä päätin auttaa lemmikkien suhteen. En siis tiedä kaikkia yksityiskohtia, kun en ollut sukulaisiin yhteydessä. Vuokraisäntä kysyi haluanko jotain tavaroita ennen kuin vie ne kaatopaikalle, ja otin siitä sitten valokuvia muistoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kieltäydyt perinnöstä. Tuttu kuoli ja kukaan ei halunnut perintöä. Minä autoin vuokraisäntää viemällä lemmikit eläinhoitolaan, josta ne onneksi saivat uudet kodit. Sitten vuokraisäntä tyhjensi asunnon vei kaikki tavarat kierrätykseen tai kaatopaikalle. En tiedä mitä pankkitileille tapahtui.
Et tiedä mitä pankkitileille tapahtui? Eikö tuttavallasi ollut lainkaan sukulaisia?
Oli sukulaisia, mutta perijät kieltäytyivät perinnöstä ja eivät tehneet asioille mitään. He eivät käyneet koko paikkakunnalla. Joku viranomainen varmaan ne pankkiasiat hoiti ja pisti tutun hautaan, kun ei tietystikään hautajaisia edes järjestetty. Yhteinen tuttu löysi hänet kuolleena ja minä päätin auttaa lemmikkien suhteen. En siis tiedä kaikkia yksityiskohtia, kun en ollut sukulaisiin yhteydessä. Vuokraisäntä kysy
Lisään vielä, että hänellä ei ollut rintaperillisiä vaan sisaria.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen, ettei yhteiskunnalta ole opaskirjaa tällaiseen.
T. Kerran koettu ja vielä edessä
Niin. Yhteiskunnalla on kyllä opaskirja tällaiseen. Sitä voi vaikka googlata Kun läheinen kuolee ja lähteä siitä, mutta tässä nyt uusavuttomille suora linkki
Tuosta linkistä ei saa läheskään kaikkea tietoa, mitä tarvitsee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on itse sairaana, pitäisi löytää joku joka auttaa ja sopii summan etukäteen, mitä hän vaatii siitä.
EI OLE RAHAA! Taistelen jaksamisen äärirajoilla töissä että oman elämäni maksan. Eikä kuolinpesässäkään mitään rahanarvoista tai rahaa.
Jos olet kuolinpesän osakas eikä sinulla ole rahaa (= ei omaisuutta ja vain pienet tulot), niin yleinen oikeusavustaja hoitaa perunkirjoituksen ilmaiseksi. Ota yhteyttä häneen.
Vierailija kirjoitti:
Ihmetyttää miksi se vainajan asioiden hoitaminen tuntuu edelleen olevan niin helvetin vaikeaa mitä muiden kokemuksia seurannut. Miksi edelleen vuonna 2025 pitää omaisen kuin 1800-luvulla mennä hattu kourassa firman tiskille kertomaan että heidän asiakkaansa on kuollut.
Omaiseni kuoli noin 1,5 vuotta sitten. Minä hoidin kaikki järjestelyt. Asiat hoituivat paljon helpommin kuin mitä olin etukäteen lukemieni juttujen perusteella kuvitellut. Tiskillä kävin jonottamassa ainoastaan teleoperaattorin tiskillä, jotta saisin kännykkäliittymän suljettua. Vainajan pääasiallisessa tilipankissa kävin kaksi kertaa, koska pankin lakimies hoiti perunkirjoituksen, mutta jonottaa ei tarvinnut, koska olin varannut ajan etukäteen. Lisäksi tarvittiin yksi käynti vainajan toisessa tilipankissa, jotta saimme siirrettyä siellä olleet rahat perillisten tileille.
Kaikki muu hoitui netin kautta. No, hautaustoimistossa kävin itse valitsemassa arkun ja uurnan, ja itse hautajaisjärjestelyihin liittyen soitin muutaman puhelun.
Voi perkele minkä teki kun meni kuolemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmetyttää miksi se vainajan asioiden hoitaminen tuntuu edelleen olevan niin helvetin vaikeaa mitä muiden kokemuksia seurannut. Miksi edelleen vuonna 2025 pitää omaisen kuin 1800-luvulla mennä hattu kourassa firman tiskille kertomaan että heidän asiakkaansa on kuollut.
Omaiseni kuoli noin 1,5 vuotta sitten. Minä hoidin kaikki järjestelyt. Asiat hoituivat paljon helpommin kuin mitä olin etukäteen lukemieni juttujen perusteella kuvitellut. Tiskillä kävin jonottamassa ainoastaan teleoperaattorin tiskillä, jotta saisin kännykkäliittymän suljettua. Vainajan pääasiallisessa tilipankissa kävin kaksi kertaa, koska pankin lakimies hoiti perunkirjoituksen, mutta jonottaa ei tarvinnut, koska olin varannut ajan etukäteen. Lisäksi tarvittiin yksi käynti vainajan toisessa tilipankissa, jotta saimme siirrettyä siellä olleet rahat perillisten tileille.
Kaikki muu hoitui netin kautta. No,
Niin, sulla oli rahaa. Entä jos on velkainen kuolinpesä ilman mitään omaisuutta? Entä jos "perillinen" on myös varaton? Silti pitää hoitaa perunkirjoitus. Entä, jos ei edes tiedä minne kaikkialle on velkaa? Hautajaisetkin pitäisi järjestää.
Kun omaiseni kuoli pari vuotta sitten, sain niin hänen molemmista pankeistaan kuin hautaustoimistosta aika hyvät oppaat siihen, mitä kaikkea pitää tehdä. Mutta se on totta, että näissä oppaissa ei ole ohjeita erilaisiin erikoistilanteisiin, kuten mitä kannattaa tehdä, jos vainajan ainoa omaisuus on muuttotappioalueella oleva lähes purkukuntoinen asunto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on itse sairaana, pitäisi löytää joku joka auttaa ja sopii summan etukäteen, mitä hän vaatii siitä.
EI OLE RAHAA! Taistelen jaksamisen äärirajoilla töissä että oman elämäni maksan. Eikä kuolinpesässäkään mitään rahanarvoista tai rahaa.
Ompas kurja tilanne ja voimia. 🥰 Selvitä saisiko apua sosiaalitoimistosta kun omainen on kuollut ihan varattomana. Sieltähän maksetaan varattoman halvimmat hautauskulut ja mahdollisesti myös asunnon tyhjennys. Pakkohan se on jos ei kaikilla ole sellaisia omaisiakaan jotka sen hoitaisivat.
Vierailija kirjoitti:
On firmoja, jotka hoitavat tuollaiset asiat eli asunnon tyhjennyksen ja paperihommat. Käytä heitä.
Pitäisiköhän ensin olla valtakirja (kuka tahansahan voisi tyhjentää toisen kautta asunnon, vaikka kiusaksi). Ja sitä ennen virkatodistukset seurakunnalta. - No saattaa olla, että esim. hautaustoimistokin voi hoitaa näitä (tai lakimies). Mutta veloitusta tikittää palveluista heti.
Totta on, että kuolemantapauksen hoidossa on kovasti tekemistä. Ja se yhdistettynä nykyiseen työelämän hektisyyteen...kyllä tosi monella on rankkaa selviytyä tuosta. Selvitä kirkon ja pelastusarmeijan apu.
Jos on velkainen kuolinpesä niin silloin kuolinpesä haetaan konkurssiin. Valtio hoitaa koruttomat hautajaiset ja sillä selvä. Ei ketään voi pakottaa maksamaan toisen hautajaisia saati niitä järjestämään jos ei halua
Vierailija kirjoitti:
Ilkeitä kusipäitä koko palsta täynnä. Ehkä tuikkaan ne kamat vaan liekkeihin. Ja 2. sekä 5. älkää huoliko. Hyppään itse roviolle.
Marttyri löytyi.
Vierailija kirjoitti:
Niin, sulla oli rahaa. Entä jos on velkainen kuolinpesä ilman mitään omaisuutta? Entä jos "perillinen" on myös varaton? Silti pitää hoitaa perunkirjoitus. Entä, jos ei edes tiedä minne kaikkialle on velkaa? Hautajaisetkin pitäisi järjestää.
Tällöin vainajan kotikunnan sossu maksaa pakolliset minimihautauskulut (ei kuitenkaan muistotilaisuuden kuluja) ja jos perillisetkin ovat varattomia, oikeusaputoimiston lakimies hoitaa perunkirjoituksen ilmaiseksi. Häneltä saa varmasti myös neuvoja. Kannattaa ottaa yhteyttä ensiksi sossuun hautajaisjärjestelyistä (sossulla on todennäköisesti sopimus tietyn hautaustoimiston kanssa) ja sitten oikeusaputoimistoon.
EI OLE RAHAA! Taistelen jaksamisen äärirajoilla töissä että oman elämäni maksan. Eikä kuolinpesässäkään mitään rahanarvoista tai rahaa.