Onko tietoa mistä löytäisi yksityistä psykoterapiaa?
Toki googlaamalla löytyy vaikka mitä vaihtoehtoja, mutta onko kenelläkään kokemusta pk-seudun tarjonnasta? Onko tietoa hyvästä traumaterapeutista? Saakohan täällä nimiä sanoakaan.
Onko edes käsitystä hintatasosta ja korvaako Kela jotain? Nuoren aikuisen puolesta kyselen, julkiselta ei tahdo saada mitään terapiaa ja tilanne on aika epätoivoinen.
Kommentit (42)
Vierailija kirjoitti:
Kela-korvauksen saa kun psykiatri on kirjoittanut asiallisen todistuksen. Kannattaa mennä vaikka yksityiselle psykiatrille ja selittää, miksi se psykoterapia on tarpeen elämässä eteenpääsemiseksi. Tärkeintä on se, ettei ole päihde- tai huumeongelmainen ja pystyy sitoutumaan psykoterapiaan, jossa käydään 3-5 vuotta kolmesti viikossa.
Tämä onkin vähän hankala homma, jos joutuu kaiken maksamaan itse. Ei ihan rahat riitä monen vuoden terapiaan. Löysin kuitenkin useamman paikan kuvauksista, että voi olla myös 10-20 kerran jaksoja. Jos sellaisella pääsisi edes siihen kuntoon, että pääsisi jatkossa julkiselle terapiaan.
Yksityiselle saa mennä kuka tahansa, joka maksaa laskun. Kela ei maksa mitään ilman lääkärin lausuntoa. Muutenkin hoitovastuu pitäisi olla siellä, missä nuori on hoidossa, eli erikoissairaanhoidossa. Yksityinen terapeutti ei välttämättä ota noin vain, jos nuori on itsetuhoinen ja elämäntilanne vaikea.
Vierailija kirjoitti:
Yksityiselle saa mennä kuka tahansa, joka maksaa laskun. Kela ei maksa mitään ilman lääkärin lausuntoa. Muutenkin hoitovastuu pitäisi olla siellä, missä nuori on hoidossa, eli erikoissairaanhoidossa. Yksityinen terapeutti ei välttämättä ota noin vain, jos nuori on itsetuhoinen ja elämäntilanne vaikea.
Tämäkin on käynyt mielessä. Ihmettelen vaan, että kuka auttaa, jos kaikki kieltäytyy. Miten ihminen voi pärjätä juuri siinä pahimmassa tilanteessa yksin :(
Siis onko hän nuorisopsykiatrialla hoidossa? Kyllä sieltä pitäisi löytyä kontakti ja keskusteluapua. Terapia ei välttämättä ole juuri tuossa vaiheessa oikea osoite.
Kirjoittavatkohan yksityiset psykoterapeutit kaikki tiedot omakantaan ja miten on tietoturvan kanssa? Voiko luottaa, ettei joku hakkeri voisi potilastiedoilla joskus kiristää?
Kävin kaksi vuotta itse maksaen traumaterapiassa, kaksi vuotta Kelan korvaamana. Löysin traumaterapiaopiskelijan Minduun kautta. Opiskelijan antamasta terapiasta ei saanut Kela-korvausta, mutta hänen valmistuttuaan sain jatkaa kuntoutuspsykoterapiana Kelan korvaamana. Hinta oli itse maksettaessa noin 65-80 euroa kerralta, nousi terapeutin opintojen edetessä. Välimatkan vuoksi terapia toteutui etänä, Minduussa on siihen hyvä käyttöliittymä. Koin etäterapian helpompanakin, ei tarvinnut lähteä mihinkään.
Minusta opiskelijan antama terapia oli tilanteessani hyvä vaihtoehto, voin suositella. Opiskelijat toimivat kuitenkin kouluttajansa alaisuudessa, heillä on mahdollisuus kysyä ja konsultoida kokenutta traumaterapeuttia. Se alempi hinta oli merkittävä siinä, että pystyin pitkäkestoisesti maksamaan terapiaa itse. Ei kannata lähteä traumaterapiaa aloittamaan jos rahat loppuvat vaikka puolen vuoden kuluttua.
Tarkoitatko, että julkisen puolen psykiatrian poliklinikka pitää nuorta liian huonokuntoisena hyötymään Kela-terapiasta ja siksi ei tee lausuntoa psykoterapiakuntoutuksen saamiseksi? Jos niin on, pitäisi voinnin mukainen hoito saada julkiselta puolelta. Aina ajankohtainen hoito ei ole psykoterapia. Eikö nuoren hoitopaikassa ole järjestetty perhetapaamisia tai hoitoneuvotteluita, joissa olisit päässyt kuulemaan ja puhumaan näistä asioista? Jos ei, pyydä.
Psykoterapiassa pitää olla voimia puhua, pohtia ja ottaa ohjausta vastaan, onko tässä ap tapauksessa siihen voimia? Miten olisi enemmän esim Rosen terapia-tai taideterapia? Hyvät terapeutit on varattuja, näitä ei ihan hirveästi pääse shoppailemaan.Jos voimia on niin aika jollekin, eka kerta on tutustuminen ja siitä se lähtee tai ei lähde. Hinta on n 90-120 /käynti (45min)
Vierailija kirjoitti:
Siis onko hän nuorisopsykiatrialla hoidossa? Kyllä sieltä pitäisi löytyä kontakti ja keskusteluapua. Terapia ei välttämättä ole juuri tuossa vaiheessa oikea osoite.
Aikuispuolella on ja viikoittainen psykologin käynti ei ole riittävä ja nekin käynnit monesti peruuntuu.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Kirjoittavatkohan yksityiset psykoterapeutit kaikki tiedot omakantaan ja miten on tietoturvan kanssa? Voiko luottaa, ettei joku hakkeri voisi potilastiedoilla joskus kiristää?
Kaikki ei näköjään kirjoita. Joku terapeutti nimenomaan mainosti, ettei mene kantakuluja, kun ei kirjaa sinne.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Kävin kaksi vuotta itse maksaen traumaterapiassa, kaksi vuotta Kelan korvaamana. Löysin traumaterapiaopiskelijan Minduun kautta. Opiskelijan antamasta terapiasta ei saanut Kela-korvausta, mutta hänen valmistuttuaan sain jatkaa kuntoutuspsykoterapiana Kelan korvaamana. Hinta oli itse maksettaessa noin 65-80 euroa kerralta, nousi terapeutin opintojen edetessä. Välimatkan vuoksi terapia toteutui etänä, Minduussa on siihen hyvä käyttöliittymä. Koin etäterapian helpompanakin, ei tarvinnut lähteä mihinkään.
Minusta opiskelijan antama terapia oli tilanteessani hyvä vaihtoehto, voin suositella. Opiskelijat toimivat kuitenkin kouluttajansa alaisuudessa, heillä on mahdollisuus kysyä ja konsultoida kokenutta traumaterapeuttia. Se alempi hinta oli merkittävä siinä, että pystyin pitkäkestoisesti maksamaan terapiaa itse. Ei kannata lähteä traumaterapiaa aloittamaan jos rahat loppuvat vaikka puolen vuoden kuluttua.
Kiitos tästä. Jotenkin ajattelen, että jos yksi asia saataisiin edes alkuun yksityisellä, niin ehkä saisi sitten palvelua myös julkisella. En ymmärrä miten esim vähätuloisten ihmisten pitäisi pärjätä, jos pitäisi maksaa monen vuoden terapia itse.
Vierailija kirjoitti:
Tarkoitatko, että julkisen puolen psykiatrian poliklinikka pitää nuorta liian huonokuntoisena hyötymään Kela-terapiasta ja siksi ei tee lausuntoa psykoterapiakuntoutuksen saamiseksi? Jos niin on, pitäisi voinnin mukainen hoito saada julkiselta puolelta. Aina ajankohtainen hoito ei ole psykoterapia. Eikö nuoren hoitopaikassa ole järjestetty perhetapaamisia tai hoitoneuvotteluita, joissa olisit päässyt kuulemaan ja puhumaan näistä asioista? Jos ei, pyydä.
On sanottu joskus, että voitaisiin osallistua, mutta ei kuitenkaan saada kutsua koskaan. Tai sitten nuori on itse kieltänyt, en tiedä. Täysi-ikäisestä kyse.
Psykologin mielestä hyötyisi terapiasta, mutta lääkäri ei koskaan suostu.
Vierailija kirjoitti:
Psykoterapiassa pitää olla voimia puhua, pohtia ja ottaa ohjausta vastaan, onko tässä ap tapauksessa siihen voimia? Miten olisi enemmän esim Rosen terapia-tai taideterapia? Hyvät terapeutit on varattuja, näitä ei ihan hirveästi pääse shoppailemaan.Jos voimia on niin aika jollekin, eka kerta on tutustuminen ja siitä se lähtee tai ei lähde. Hinta on n 90-120 /käynti (45min)
En tiedä noista, nuori itse haluaisi terapiaan, eli olisi kaiketi valmis puhumaan. Onkin hyvä sanoittamaan ajatuksiaan ja tunteitaan.
Vierailija kirjoitti:
Psykoterapiassa pitää olla voimia puhua, pohtia ja ottaa ohjausta vastaan, onko tässä ap tapauksessa siihen voimia? Miten olisi enemmän esim Rosen terapia-tai taideterapia? Hyvät terapeutit on varattuja, näitä ei ihan hirveästi pääse shoppailemaan.Jos voimia on niin aika jollekin, eka kerta on tutustuminen ja siitä se lähtee tai ei lähde. Hinta on n 90-120 /käynti (45min)
Onkohan esim. taideterapeutilla osaamista, jos potilaalla hajoaa pakka kunnolla? Siinä ei välttämättä enää maalata siististi ja hallitusti tunteita. Pitää olla oikea lääkitys ja tarvittaesssa päästä osastolle.
Kyllä julkiselta puolelta pitäisi saada apua. Psyk. polilla on psykiatrisia sairaanhoitajia. Ei ole edes sellaista päässyt tapaamaan? Hoitokontaktin pitäisi olla säännöllinen. Julkisella on se hyvä puoli, että jos esim. psyk.sairaanhoitaja sairastuu, niin saa toivottavasti korvaavan ajan nopeasti.
Mielestäni etäterapia, taide-ym. terapiat sopivat ihmiselle, joka ei ole kovin sekaisin. Ja pystyy tunnistamaan omaa vointiaan.
Sorry, en ole tottunut kirjoittelemaan tänne. AP unohtuu välillä laittaa viestien perään. Viimeiset vastaukset myös ap:n.
Yksi tuli mieleen, mikä auttaa vointia, on lemmikkieläimet. Koira esimerkiksi. Hoitaminen pitää kyllä olla terveen ihmisen valvonnassa. Mutta lemmikin seura tekee hyvää ja säännöllinen ulkoilu. Lemmikki rakastaa pyytettömästi. Onko lapsellasi kavereita? Usein mt-ongelmat katkaisevat kaverisuhteet. Luonnollinen tapa parantua estyy. Lemmikki voi olla kaveri.
Mitä isompi eläin, sen terapeuttisempi. Ratsastus on hyvä, jos tulee hevosten kanssa toimeen. Tosin kallista on sekin.
Ratsastusta käytetään myös terapiana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Psykoterapiassa pitää olla voimia puhua, pohtia ja ottaa ohjausta vastaan, onko tässä ap tapauksessa siihen voimia? Miten olisi enemmän esim Rosen terapia-tai taideterapia? Hyvät terapeutit on varattuja, näitä ei ihan hirveästi pääse shoppailemaan.Jos voimia on niin aika jollekin, eka kerta on tutustuminen ja siitä se lähtee tai ei lähde. Hinta on n 90-120 /käynti (45min)
Onkohan esim. taideterapeutilla osaamista, jos potilaalla hajoaa pakka kunnolla? Siinä ei välttämättä enää maalata siististi ja hallitusti tunteita. Pitää olla oikea lääkitys ja tarvittaesssa päästä osastolle.
Kyllä julkiselta puolelta pitäisi saada apua. Psyk. polilla on psykiatrisia sairaanhoitajia. Ei ole edes sellaista päässyt tapaamaan? Hoitokontaktin pitäisi olla säännöllinen. Julkisella on se hyvä puoli, että jos esim. psyk.sairaanhoitaja sairastuu, niin saa toivottavasti korvaavan
Psykologilla käy, tai en tiedä onko psyk sh, mutta peruttujen käyntien tilalle ei saa mitään. Lääkitys on ja osastolla on nytkin taas.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Yksi tuli mieleen, mikä auttaa vointia, on lemmikkieläimet. Koira esimerkiksi. Hoitaminen pitää kyllä olla terveen ihmisen valvonnassa. Mutta lemmikin seura tekee hyvää ja säännöllinen ulkoilu. Lemmikki rakastaa pyytettömästi. Onko lapsellasi kavereita? Usein mt-ongelmat katkaisevat kaverisuhteet. Luonnollinen tapa parantua estyy. Lemmikki voi olla kaveri.
Mitä isompi eläin, sen terapeuttisempi. Ratsastus on hyvä, jos tulee hevosten kanssa toimeen. Tosin kallista on sekin.
Ratsastusta käytetään myös terapiana.
Kavereita kyllä on ja jotakin toimintaa viikossa. Lemmikistä haaveilee, mutta en tiedä olisiko just nyt kykeneväinen sellaista hoitamaan. Eikä olisi rahaakaan.
-ap
Nyt kun nuori on osastolla, voisi olla hyvä tilanne päästä mukaan hoitoneuvotteluun - totta tietenkin on, että nuori voi kieltäytyä. Silti voit esimerkiksi soittaa osastolle ja esittää toiveen siitä, että sinut kutsutaan, niin olet ainakin "ilmoittautunut". Tuo jos vointi on sellainen, että joutuu toistuvasti osastojaksoille, saattaa olla yksi tekijä, joka kuvastaa sitä, että Kela-terapiaa ei ainakaan vielä pidetä ajankohtaisena.
No ihan kokemuksia ja jopa suoria suosituksia kaipasin. Kysyinhän hyvää terapeuttia. Ei olla kokeiltu hakea Kelalta korvattavuutta, kun julkisella hoitotaholla on oltu sitä mieltä, ettei sitä saa (heidän kautta samaan terapiaan, enhän tiedä saisiko yksityseen). Tämä yksityinen puoli on ihan uusi maailma, siksi kyselen. Sorry, jos ärsytän sinua, hyvää viikonloppua silti sinullekin!