Kuinka kaukaa hakisit lapsesi (nuoren iltameno)?
Teini-ikäinen lapseni on menossa nuorten tapahtumaan, jonne on bussikuljetus. Lapseni ei ole ihan varma, viihtyykö tuolla ja jaksaako olla koko tapahtuman ajan, eli aamuyölle. Kyseessä kotona yksin nyhjäävä lapsi, joten olen iloinen, kun uskaltautuu tuonne.
Aluksi sanoin, että voin kyllä hakea kesken kaikenkin, mutta osoitteen kuultuani mietin, että kannattaisiko sittenkin odottaa sitä bussikuljetusta. Ja keskellä yötä olisi siis tämä haku.
Kuinka kaukaa hakisit lapsen autolla, jos toinen vaihtoehto olisi odotella ja tulla tilausbussilla parin tunnin päästä? Jos siis kyse ei ole mistään hätätilanteesta, vaan lapsella vaan tylsää tms.
Kommentit (64)
Vierailija kirjoitti:
Aika hyödyttömiä vastauksia tullut.
Ja tämä hyödyttömin. Miksi olet täällä?
Vierailija kirjoitti:
Mikäli julkiset kulkee, niin osaa kyllä tullakin, jos osaa mennäkin. Tai sitten ei mene.
Tapahtuma on todella korvessa, siksi tilaubussit varattuna porukalle.
Siltä bussilta kyllä hakisin naapurikaupungista (tulee keskustaan), ettei aamuyöllä tarvitse kulkea yksin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Luultavasti koittaisin "neuvotella" asian niin, että lapsi lähtisi sinne sillä ajatuksella, että on loppuun saakka, mutta sitten jos kuitenkin soittaisi, että pitäisi päästä kotiin, niin hakisin kyllä sitten.
Jep. Normaaliälyiselle lapselle voi lisäksi kertoa, kauanko ajomatka kestää, niin osaa arvioida, kannattaako soittaa ja milloin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikäli julkiset kulkee, niin osaa kyllä tullakin, jos osaa mennäkin. Tai sitten ei mene.
Tapahtuma on todella korvessa, siksi tilaubussit varattuna porukalle.
Siltä bussilta kyllä hakisin naapurikaupungista (tulee keskustaan), ettei aamuyöllä tarvitse kulkea yksin.
Ap
Itse varmaan hakisin, jos lapselle jäisi tunti tai enemmän odottelua. Puolen tunnin takia ei ehkä olisi järkeä.
Vierailija kirjoitti:
Siis neljän tunnin juttu ja ei jaksa odottaa bussia kun haluaa heti lähteä kotiin?
Nyt opeta sitä kärsivällisyyttä, jotta jaksaa kulkea julkisilla tulevaisuudessa
Ei jaksamisesta ole kyse, vaan kestämisestä. Kyse isosta tapahtumasta, jossa kovaäänistä musiikkia, valoja ja ruuhkaa. Kaikkea, mistä lapseni ei pidä.
Kyseessä kuitenkin once in the lifetime -tapahtumasta, johin "kaikki" menevät. Myös kaikki lapseni kaverit. Alunperin ei halunnut tuonne mennä, mutta kun kaikki ovat kannustaneet osallistumaan, niin päätti lähteä, vaikka sinänsä ei ole innostunut.
Ap
Onneksi en tuommoisia asioita joutunut miettimään, kuten kestääkö teinini, saati pitääkö kovaäänisestä musiikista tai välkkyvistä valoista, jos sitä tarjolla tapahtumassa johon hän oli menossa. En muista moisista reunaehdoista koskaan jälkikasvun kanssa edes jutelleeni. Innolla menivät ikäisilleen tarkoitettuihin tapahtumiin, jotka itse valinneet, niissä viihtyivät. Jos julkinen kyyti saatavilla, en tietenkään hakenut. Enkä todellakaan lähtenyt mistään sadan kilometrin päästä hakemaan yöllä, sellaiset tapahtumat saivat odottaa lapsen täysi-ikäistymistä.
Jos lapsi ei viihdy tapahtumissa, niin miksi sinne pitäisi mennä, onhan niitä nyt muitakin harrastuksia ja erilaisia tapahtumia, joissa ei ole hälyä ja kestä yöhön.
No kyllä hakisin, toki yrittäisin tsempata olemaan loppuun asti, mutta jos oikeasti tarvii kyytiä, niin haen vaikka 100 km matkan.
Vierailija kirjoitti:
Onneksi en tuommoisia asioita joutunut miettimään, kuten kestääkö teinini, saati pitääkö kovaäänisestä musiikista tai välkkyvistä valoista, jos sitä tarjolla tapahtumassa johon hän oli menossa. En muista moisista reunaehdoista koskaan jälkikasvun kanssa edes jutelleeni. Innolla menivät ikäisilleen tarkoitettuihin tapahtumiin, jotka itse valinneet, niissä viihtyivät. Jos julkinen kyyti saatavilla, en tietenkään hakenut. Enkä todellakaan lähtenyt mistään sadan kilometrin päästä hakemaan yöllä, sellaiset tapahtumat saivat odottaa lapsen täysi-ikäistymistä.
Jos lapsi ei viihdy tapahtumissa, niin miksi sinne pitäisi mennä, onhan niitä nyt muitakin harrastuksia ja erilaisia tapahtumia, joissa ei ole hälyä ja kestä yöhön.
no tätä voi olla vaikea ymmärtää, jos oma teini on reipas ja haluaa mennä tuollaisiin tapahtumiin. Jos on vaikka nepsy piirteitä ja kirkkaat valot ja kova musiikki jännittää, niin ei silti halua olla porukasta se, joka jää pois. Kannusta ap teiniäsi reissuun ja lupaa hänelle, että kyyti kotiin järjestyy. Sekin tieto voi helpottaa nuorta. Äläkä moiti, jos tulee ahdistus kesken reissun. Tuollaiset tilanteet on oppimisen paikkoja.
Vierailija kirjoitti:
Onneksi en tuommoisia asioita joutunut miettimään, kuten kestääkö teinini, saati pitääkö kovaäänisestä musiikista tai välkkyvistä valoista, jos sitä tarjolla tapahtumassa johon hän oli menossa. En muista moisista reunaehdoista koskaan jälkikasvun kanssa edes jutelleeni. Innolla menivät ikäisilleen tarkoitettuihin tapahtumiin, jotka itse valinneet, niissä viihtyivät. Jos julkinen kyyti saatavilla, en tietenkään hakenut. Enkä todellakaan lähtenyt mistään sadan kilometrin päästä hakemaan yöllä, sellaiset tapahtumat saivat odottaa lapsen täysi-ikäistymistä.
Jos lapsi ei viihdy tapahtumissa, niin miksi sinne pitäisi mennä, onhan niitä nyt muitakin harrastuksia ja erilaisia tapahtumia, joissa ei ole hälyä ja kestä yöhön.
Niin, jos viihtyy vain yksin kotona, niin sitten pitää olla yksin kotona loppuelämä, eikä kokeilla yhtään mennä mukavuusalueeltaan pois.
Palaan tähän ketjuun.
Jotkut ketjussa kauhisteluvat, miten ei jaksa tuollaisia tilanteita tms. On käynyt ilmi, että lapseni ei todellakaan ole ainut. Olivat kaveriporukassa puhuneet, että oikeastaan kukaan ei jaksaisi viettää paikassa tunteja ja olla siis tuolla aamuyöhön asti. Jonkun toisen vanhepi oli jo lupautunut hakemaan lapensa ajoissa ja nyt pohtivat kuinka monta mahtuu tuohon kyytiin. Ei varmaan kaikki, joten haen sitten useampia samalla kuin omanikin.
Eivät nykynuoret ole niin innoissaan yötapahtumista, kuin ennnen oltiin. Itse vastaavassa juhlassa olin ihan tappiin, samoin mieheni.
Ap
En hakisi. Kun johonkin lähdetään se myös hoidetaan loppuun asti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis neljän tunnin juttu ja ei jaksa odottaa bussia kun haluaa heti lähteä kotiin?
Nyt opeta sitä kärsivällisyyttä, jotta jaksaa kulkea julkisilla tulevaisuudessa
Ei jaksamisesta ole kyse, vaan kestämisestä. Kyse isosta tapahtumasta, jossa kovaäänistä musiikkia, valoja ja ruuhkaa. Kaikkea, mistä lapseni ei pidä.
Kyseessä kuitenkin once in the lifetime -tapahtumasta, johin "kaikki" menevät. Myös kaikki lapseni kaverit. Alunperin ei halunnut tuonne mennä, mutta kun kaikki ovat kannustaneet osallistumaan, niin päätti lähteä, vaikka sinänsä ei ole innostunut.
Ap
Elävää oppimateriaalia, jota ei kannatta ohittaa. Elämällä on sen verran kiero huumorintajua, että sd pakottaa lapsesi tuhansia kertoja pois sieltä omalta mukavuus alueelta. Jos johonkin lähdetään, siihen myös sitoudutaan vaikka koko ajan ei olisikaan kivaa.
Kyllä mä hakisin jos sen turvin arka nuori uskaltautuisi lähtemään muiden nuorten mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Palaan tähän ketjuun.
Jotkut ketjussa kauhisteluvat, miten ei jaksa tuollaisia tilanteita tms. On käynyt ilmi, että lapseni ei todellakaan ole ainut. Olivat kaveriporukassa puhuneet, että oikeastaan kukaan ei jaksaisi viettää paikassa tunteja ja olla siis tuolla aamuyöhön asti. Jonkun toisen vanhepi oli jo lupautunut hakemaan lapensa ajoissa ja nyt pohtivat kuinka monta mahtuu tuohon kyytiin. Ei varmaan kaikki, joten haen sitten useampia samalla kuin omanikin.
Eivät nykynuoret ole niin innoissaan yötapahtumista, kuin ennnen oltiin. Itse vastaavassa juhlassa olin ihan tappiin, samoin mieheni.
Ap
Meidän vanhemmat eivät myöskään paaponeet meitä toisena päivätyönään. Eivätkä lähteneet hakemaan meitä yönselkään mukavuus syistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palaan tähän ketjuun.
Jotkut ketjussa kauhisteluvat, miten ei jaksa tuollaisia tilanteita tms. On käynyt ilmi, että lapseni ei todellakaan ole ainut. Olivat kaveriporukassa puhuneet, että oikeastaan kukaan ei jaksaisi viettää paikassa tunteja ja olla siis tuolla aamuyöhön asti. Jonkun toisen vanhepi oli jo lupautunut hakemaan lapensa ajoissa ja nyt pohtivat kuinka monta mahtuu tuohon kyytiin. Ei varmaan kaikki, joten haen sitten useampia samalla kuin omanikin.
Eivät nykynuoret ole niin innoissaan yötapahtumista, kuin ennnen oltiin. Itse vastaavassa juhlassa olin ihan tappiin, samoin mieheni.
Ap
Meidän vanhemmat eivät myöskään paaponeet meitä toisena päivätyönään. Eivätkä lähteneet hakemaan meitä yönselkään mukavuus syistä.
Jos oli sovittu hakuaika, silloin myös haettiin. Jos halusit aikaisemmin pois tai olit myöhässä sait luvan kävellä.
Vierailija kirjoitti:
Palaan tähän ketjuun.
Jotkut ketjussa kauhisteluvat, miten ei jaksa tuollaisia tilanteita tms. On käynyt ilmi, että lapseni ei todellakaan ole ainut. Olivat kaveriporukassa puhuneet, että oikeastaan kukaan ei jaksaisi viettää paikassa tunteja ja olla siis tuolla aamuyöhön asti. Jonkun toisen vanhepi oli jo lupautunut hakemaan lapensa ajoissa ja nyt pohtivat kuinka monta mahtuu tuohon kyytiin. Ei varmaan kaikki, joten haen sitten useampia samalla kuin omanikin.
Eivät nykynuoret ole niin innoissaan yötapahtumista, kuin ennnen oltiin. Itse vastaavassa juhlassa olin ihan tappiin, samoin mieheni.
Ap
Ehkä keksin tälle kaveriporukalle muuta tekemistä. Mikä idea lähteä tapahtumaan, kun on jo etukäteen päätetty ettei me siellä viihdytä?
Kotona nyhjäävän ja tuollaisia tilanteita jännittävän lapseni lupaisi hakea vaikka mistä, koska jos en sitä tekisi, lapsi iskisi jarrut pohjaan eikä lähtisi, ja se ei ole hänelle hyväksi. Lapsi on kirjolla eli ei sellainen normaalisti joustava.
Toiselle lapselle, joka luuhuaa kaiket päivät kaiken maailman menoissa eikä jännitä senkään vertaa kuin joskus kannattaisi, mutta ottaa kyllä mielellään ylihyvää palvelua, saattaisin sanoa että etköhän tuolla jaksa loppuun asti jos innostut lähtemään. Hänkin toki tietää, että jos jotain vaikkapa sattuisi tai jotenkin ei pärjäisi niin aina saa soittaa.
Ja molemmille selittäisin tarvittaessa miksi toimin eri tavalla, pienestä pitäen on pitänyt puhua että en aina anna heille sitä mitä haluavat mutta yritän antaa sen mitä tarvitsevat.
Mietin kanssa miksi edes lähtevät jos etukäteisasenne on että ei ehkä viihdytä. Eikö edes omalla porukalla keskenään. Neljä tuntia kuluu oikeesti tosi äkkiä.
Mä olen aina sanonut lapsilleni, että aina voi soittaa ja pyytää hakemaan, etenkin jos on joku hätänä. Vaikka keskellä yötä! Ei ole tarvinnut montaa kertaa hakea, mutta jonkun kerran kuitenkin. Ja onneksi ovat soittaneet. Ap:n tapauksessa hakisin vaikka 100km päästä. Mutta yrittäisin kuitenkin jutella asiasta etukäteen, että lähteekö ollenkaan tai että lähtisikö sillä asenteella että olisi loppuun asti.