Entä jos työuupumus iskee kesken koeajan?
Minulla on pitkä koeaika työn erityisluonteen vuoksi. Nyt olen uupunut, mutta uskaltaako tästä mennä lääkärille edes valittamaan, jos kuitenkin syy tulee työnantajan tietoon? Koeajalla ei kummosta syytä tarvita potkuihin.
Kommentit (45)
Mulla iski ja otin loparit. Ei tuollaiseen paikkaan kannata jäädä. Olin 2 kk työtön ja nyt uudessa kivassa työssä jossa kiva työporukka ja kohtuullinen määrä työtä. Menen joka aamu ilolla töihin. Sinne vaan työterveyteen hakemaan saikkua ja jos antavat potkut ei tule edes karenssia. Itseään ei työllä kannata tappaa.
On minulla vapaa-aikakin. En istu tv:n ääressä iltaisin vaan elän elämääni. Ei se ennen ole työhön vaikuttanut.
Työni on näyttöpäätetyötä ja henkisesti kuormittavaa. Työtä on liikaa yhdelle ihmiselle.
-ap-
Ei kannata mennä valittamaan jos haluat jatkoa. Onko perehtymisaika raskasta vai johtuuko uupuminen työn ulkopuolisista syistä? Itse olin aivan hermoraunio ja lopussa koeajalla, mutta sinnittelin viimeiseen asti. Perehdytys oli huonoa ja työilmapiiri kammo, mutta suurin syy uupumiseen oli iäkkään vanhemman kunnon romahtaminen ja oman nuoren sairastuminen samaan aikaan, joista en puhunut töissä mitään ettei vaikuta vakinaistamiseen, koska olivat kuitenkin ohimeneviä asioita.
Vierailija kirjoitti:
Mulla iski ja otin loparit. Ei tuollaiseen paikkaan kannata jäädä. Olin 2 kk työtön ja nyt uudessa kivassa työssä jossa kiva työporukka ja kohtuullinen määrä työtä. Menen joka aamu ilolla töihin. Sinne vaan työterveyteen hakemaan saikkua ja jos antavat potkut ei tule edes karenssia. Itseään ei työllä kannata tappaa.
Ei olisi nyt juuri varaa jäädä työttömäksi. Ei ennen kesää. Haluaisin vaihtaa työpaikkaa, mutta nyt ei ole mitään itselleni sopivaa tarjolla :-(
-ap-
UUpUnUt jo parissa viikossa. 🤣😂
#naiset
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata mennä valittamaan jos haluat jatkoa. Onko perehtymisaika raskasta vai johtuuko uupuminen työn ulkopuolisista syistä? Itse olin aivan hermoraunio ja lopussa koeajalla, mutta sinnittelin viimeiseen asti. Perehdytys oli huonoa ja työilmapiiri kammo, mutta suurin syy uupumiseen oli iäkkään vanhemman kunnon romahtaminen ja oman nuoren sairastuminen samaan aikaan, joista en puhunut töissä mitään ettei vaikuta vakinaistamiseen, koska olivat kuitenkin ohimeneviä asioita.
Perehtyminen on olematonta, vastuuta liikaa ja tekemistä jopa kolmelle.
-ap-
Vierailija kirjoitti:
On minulla vapaa-aikakin. En istu tv:n ääressä iltaisin vaan elän elämääni. Ei se ennen ole työhön vaikuttanut.
Työni on näyttöpäätetyötä ja henkisesti kuormittavaa. Työtä on liikaa yhdelle ihmiselle.
-ap-
Taas yksi akka joka ei saa sanotuksi asiasta esimiehille. Huoh!
Vierailija kirjoitti:
UUpUnUt jo parissa viikossa. 🤣😂
#naiset
Kiitos, piristit.
On tässä jo useampia kuukausia mennyt.
-ap-
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On minulla vapaa-aikakin. En istu tv:n ääressä iltaisin vaan elän elämääni. Ei se ennen ole työhön vaikuttanut.
Työni on näyttöpäätetyötä ja henkisesti kuormittavaa. Työtä on liikaa yhdelle ihmiselle.
-ap-
Taas yksi akka joka ei saa sanotuksi asiasta esimiehille. Huoh!
Montakohan kertaa olen sanonut. En jaksa laskea enää. Siitä ei nyt vain ole apua.
-ap-
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata mennä valittamaan jos haluat jatkoa. Onko perehtymisaika raskasta vai johtuuko uupuminen työn ulkopuolisista syistä? Itse olin aivan hermoraunio ja lopussa koeajalla, mutta sinnittelin viimeiseen asti. Perehdytys oli huonoa ja työilmapiiri kammo, mutta suurin syy uupumiseen oli iäkkään vanhemman kunnon romahtaminen ja oman nuoren sairastuminen samaan aikaan, joista en puhunut töissä mitään ettei vaikuta vakinaistamiseen, koska olivat kuitenkin ohimeneviä asioita.
Perehtyminen on olematonta, vastuuta liikaa ja tekemistä jopa kolmelle.
-ap-
Mitä sanoit työhaastattelussa? Että osaat asiasi vai?🤣
Sinänsä lääkärille kannattaa mennä, koska voi löytyä lääke, jolla sinnittelee koeajan loppuun.
Työn erityisluonteen? Naurattaa saatana vammaisten tukityöt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On minulla vapaa-aikakin. En istu tv:n ääressä iltaisin vaan elän elämääni. Ei se ennen ole työhön vaikuttanut.
Työni on näyttöpäätetyötä ja henkisesti kuormittavaa. Työtä on liikaa yhdelle ihmiselle.
-ap-
Taas yksi akka joka ei saa sanotuksi asiasta esimiehille. Huoh!
Montakohan kertaa olen sanonut. En jaksa laskea enää. Siitä ei nyt vain ole apua.
-ap-
Jos lähin esimies ei reagoi, mennään korkeimman johdon puheille henkilökohtaisesti. Mutta teistä akoista ei ole siihenkään.
Onhan se sosiaalitantan työ KAUHEAN uuvuttavaa. Naisille joiden täytyy verenmaku suussa suorittaa ja luulla olevansa korvaamaton jeesuskristus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata mennä valittamaan jos haluat jatkoa. Onko perehtymisaika raskasta vai johtuuko uupuminen työn ulkopuolisista syistä? Itse olin aivan hermoraunio ja lopussa koeajalla, mutta sinnittelin viimeiseen asti. Perehdytys oli huonoa ja työilmapiiri kammo, mutta suurin syy uupumiseen oli iäkkään vanhemman kunnon romahtaminen ja oman nuoren sairastuminen samaan aikaan, joista en puhunut töissä mitään ettei vaikuta vakinaistamiseen, koska olivat kuitenkin ohimeneviä asioita.
Perehtyminen on olematonta, vastuuta liikaa ja tekemistä jopa kolmelle.
-ap-
Mitä sanoit työhaastattelussa? Että osaat asiasi vai?🤣
👱: olen nopea, tarkka, kestän erinomaisesti painetta, en stressaa ja minulla on vuosien kokemus tästä työstä.
Vierailija kirjoitti:
Työn erityisluonteen? Naurattaa saatana vammaisten tukityöt.
Teinit voisi taas poistua täältä.
Olen pahoillani etten jaa täällä yksityiskohtia siitä mitä teen työkseni. En todellakaan halua että kukaan tunnistaa minua.
-ap-
Mulla iski kolmantena työpäivänä. Olin aivan uupunut.😩 Nyt saikulla muutaman kuukauden ja katsellaan sit uudestaan jos jaksaisin..🤗
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata mennä valittamaan jos haluat jatkoa. Onko perehtymisaika raskasta vai johtuuko uupuminen työn ulkopuolisista syistä? Itse olin aivan hermoraunio ja lopussa koeajalla, mutta sinnittelin viimeiseen asti. Perehdytys oli huonoa ja työilmapiiri kammo, mutta suurin syy uupumiseen oli iäkkään vanhemman kunnon romahtaminen ja oman nuoren sairastuminen samaan aikaan, joista en puhunut töissä mitään ettei vaikuta vakinaistamiseen, koska olivat kuitenkin ohimeneviä asioita.
Perehtyminen on olematonta, vastuuta liikaa ja tekemistä jopa kolmelle.
-ap-
Mitä sanoit työhaastattelussa? Että osaat asiasi vai?🤣
👱: olen nopea, tarkka, kestän erinomaisesti painetta, en stressaa ja minulla on vuosien kokemus tä
Oikeasti: hymyilen koko ajan kivasti ja olen nuori.
Joo, et saa jatkoa siinä työpaikassa. Mutta mikäs se noin uuvuttaa? Ja kuinka kauan olet siis ollut siellä? Kuormittaako henkisesti, eli onko istuma työtä vai onko fyysinen työ joka kuormittaa? Vai teetkö vapaa-ajallakin liikaa harrastuksia yms, ettet ehdi levätä?