Miten saan 1-vuotiaan syömään RUOKAA?
Meillä on 1 v 2 vko vanha tyttö, joka on pari kuukautta syönyt koko ajan vaan huonommin. Vielä ennen joulua söi hyvin omia (mun tekemiä) mössöjään, mutta sitten ne alkoi tökkiä. Sen jälkeen olen tarjonnut niin kaupan valmiita purkkiruokia kuin samaa ruokaa, mitä muu perhe syö, mutta ei uppoa. Vielä muutama viikko sitten tytölle maistui tietyt ruoat (itse tehty bataattisoset, kaupan maissisose ja yksi kalasose, makarooni, päärynänpalat ja puurot), mutta nyt ei maistu enää nekään. Se tietenkin vaikuttaa, että tyttö oli alkuviikosta vatsataudissa, mutta tota syömättömyyttä oli jo pari viikkoa ennen vatsatautia. Yleensä tyttö ei suostu pöydässä avaamaan edes suutaan, vaan kääntää päänsä pois. Jos suostuu avaamaan suun, sylkee ruoan heti ulos. Joskus harvoin syö pari lusikallisista ja joskus taas pitää jotain " taiteellisia pausseja" ja pitää suunsa ensin 5 min kiinni ja sitten innostuukin syömään. Joskus haluaa syödä itse, mutta usein sekään ei auta. Olen jopa mennyt niin epätoivoiselle linjalle, että laitan välillä tytölle ruokakökköjä (esim. perunamuussia, joka ei siis todellakaan pysy kasassa tytön sormissa) pöydälle, että laittaisi siitä ne suuhunsa. Joskus auttoi se, että tyttö sai samaan aikaan syödä esim. raejuustoa ja mä sain samalla laitettua ruokaa tytölle suuhun. Enää ei onnistu niinkään. Silläkään ei ole merkitystä, onko ruoka sileää vai kökköistä.
Tyttö haluaa ruokapöydässä kaikkea samaa mitä muut syövät ja niitä ruokia annetaankin, mitä " voidaan" tytölle antaa. Tytöllä on ollut pahat ihottumat, joiden takia ollaan käyty pariin otteeseen allergialääkärillä ja prick-testit on otettu kahteen kertaan, mutta mitään ei niissä näkynyt. Nyt on iho pysynyt jo pari viikkoa tosi hyvänä, joten päästään etenemään noissa ruokakokeiluissa (kokeilematta vielä esim. kananmuna ja tomaatti). Mutta ton takia ei olla ihan kaikkea tytölle ruokapöydästä annettu, vaikka on niitä kovaan ääneen vaatinut. Jos itse syön leipää pöydässä, alkaa tyttö vaatimaan leipää ja juustoa. Kun annan jompaa kumpaa tai molempia tytölle, hän vaan silppuaa ne ja heittää lattialle. Makeita soseita syö, mutta niitä en ole tavallisesti ruuaksi antanut, vaan puurojen kanssa. Nyt vatsataudin aikana annoin niitä kyllä ihan ruoan tilalla, mutta en haluaisi jatkaa sitä tytön parannuttua.
Jugurtista (maustamaton A-jugurtti, mitä koko perhe syödään) tyttö tykkäsi ja sillä voisin korvata vaikka aamupuuron, mutta jugurtin ja viilin jälkeen tyttö pulautteli kamalan hajusia pukluja, joten pidetään niissä taukoa ja kokeillaan myöhemmin uudestaan. Toi oli pari viikkoa ennen vatsatautia, joten ei liity vatsatautiin. Tyttö kyllä muutenkin pulauttelee edelleen 1-2 krt/pvä, mutta jos ei ole syönyt jugurttia tai viiliä, puklut ei haise pahalle. Imetän 5 krt/vrk, joten kaipa se tyttö sitten sillä energialla kasvaa. Aamua lukuunottamatta imetän aina ruoan jälkeen. Päiväimetykset voisin lopettaa, jos tyttö söisi ruokaa, mutta niin kauan kun ei syö, en halua kokonaan nälässäkään pitää. Ruokailuiden välissä on n. 4 h, joten luulisi jo nälänkin olevan, vaikka olisi 4 h sitten saanut maitoa. Tyttö on jo pidemmän aikaa kasvanut aika vähän/hitaasti ja olemmekin menossa 1 v 3 kk iässä painokontrolliin. Neuvolassa ei annettu muita ohjeita kuin lisätä ruokaan 2 tl rypsiöljyä.
Onko jollain vielä jotain keinoa, millä tytön voisi saada syömään? Musta on niin ärsyttävää aina vaan tarjota ja tarjota, kun tyttö ei kuitenkaan syö. Äsken mietin, että mitä ruokaa äitini ostaisi, kun mennään heille viikonlopuksi ja tajusin, että ihan sama, mitä ruokaa ostaa, tyttö ei sitä kuitenkaan syö... Esikoisella alkoi vajaa 1-vuotiaana myös tälläinen huonon syömisen kausi, joka kesti peräti 2,5-vuotiaaksi asti. Toki välillä oli parempia kausia. Mutta en enää muista, söikö näin huonosti kuin pikkusiskonsa. Ja esikoinen kasvoi koko ajan tosi hyvin toisin kuin siskonsa.
Mutta vinkkejä ja kohtalotovereiden kertomuksia otetaan ilolla vastaan!
Kommentit (12)
Moi Fassifloora!
Meidän kuopus on myös helmiksiä ja pieniruokainen ja -kokoinen (1v mitat 73cm, 8,3kg), paino ja pituus kulkee -10-käyrällä. Esikoinen on myös hoikka ja pieniruokainen, tosin on pitkä esim. 1v mitat oli n. 10kg ja 78cm. Esikoisella tuli 1-2 ikävuosien välillä painoa vain 1,5kg. Nyt esikoistyttö on kirinyt, ja kahden ja kolmen vuoden välillä on tullut painoa 3kg.
Teillä varmaan tuo mahatauti on vienyt ruokahaluja, ja sitä voi kestää 1-2 viikkoa taudin jälkeen. Joten ei kannata pakottaa syömään, tarjoat ruokaa, ja jossei se kohtuullisen suostuttelun avulla mene alas, niin sitten ehkä seuraavalla kerralla. Tiedän kyllä miten harmoja raastavaa on äipälle, kun oma lapsi ei syö...
Meidän kuopus, 1v, syö päivän aikana yleensä näin:aamupuuroa ½dl, pääruokia 1dl kaksi kertaa päivässä ja iltapalaksi 1dl hedelmäsosetta/puuroa. Lisäksi annan joka ruualla samaa ruokaa kuin muu perhe syö (tai sormiruokaa), tyty yrittää kauhoa sitä itse suuhunsa, ja osin onnistuukin siinä, mutta tavan ruuan syöminen on hidasta, ettei tyty siitä kyllä vielä itseään kylläiseksi saa. Olen karsinut päiväimetyksiä nyt niin, että imetän päivällä enää 1-2 kertaa, yöllä tyty käy rinnalla vapaasti. Tarkoitus olisi vieroittaa tyty viim. kesään mennessä, kun uskon, että imetys vähentää ruokahalua. Ja muutenkin olen valmis pikkuhiljaa luopumaan imettämisestä.
Mutta ota rennosti, et ole ainoa, jonka lapsi on nirsomman puoleinen.
samanikäisen kanssa. Poika on hyväruokainen ollut aina, mutta viime aikoina syöminen on ihan saman laista kuin kuvasit. Sormiruokaa sylttää ja sen mitä suuhun menee, työntää ja sylkee heti ulos. Huijaan lusikkaa suuhun kaikenlaisen oheisohjelman saattelemana. Vatsatautia on meilläkin sairastettu ja sen molemmin puolin elettiin pelkällä maidolla (imetän).
Suuria neuvoja en osaa antaa. Tukea lähinnä, että kyllä se aikanaan. Itseäni lohdutan meidän keskimmäisellä lapsella, joka eli 2-vuotiaaksi pelkällä maidolla, nakilla, kaurapuurolla ja kaupan kasvis-kinkkuherkulla ja kasvisbroilerisoseella. Mikään muu ei kelvannut, vaikka kaikki temput tehtiin. Vaan niin vetelee poika nyt 4-vuotiaana ihan kaikkea (paitsi kasviksia, kun niistä omien sanojensa mukaan voi vaikka kuolla).
Tsemppiä rutkasti ruokatouhuun!
Kerroit, että makeat soseet kelpaa. Meidän huonosti syövän sai huijattua syömään ruokaa, kun otti lusikkaan ensin ruokaa ja kastoi lusikan kärjen sitten hedelmäsoseeseen. Nykyään sitten ruoka menee ihan itsekseenkin.
Mutta se on kyllä sanottava, että hermoja tuo vaatii. Ja vieläkin, kun on " mikään ei kelpaa" -päiviä, äiti on ihan hermona. Mutta pääosin ruoka nykyään maistuu.
Niin, napero on nyt 1v2kk
Siis jos lapsesi syö mieluusti makeita soseita, en huijaisi sillä. Tosiaan tuossa 1-v tienoilla syöminen vähenee eikä siitä tarvi olla huolissaan. Mutta muistan kyllä itsekin, kun muutenkin huonosyöntinen poikani vähensi edelleen syömistä. Ja meillä ei tuolloin 1-v tienoilla uponneet kuin sileät soseet...
Aika auttaa. Meillä sitten 1,5-v tienoilla poika söi kuin hevonen. Heti herättyään (aamulla ja päikyiltä) käveli suoraan lusikkalaatikolle hakeen lusikan ja oli ruokaa vaille. Ja sitä sapuskaa piti olla nenän edessä heti eikä 15. päivä!
Ei meinaa millään ruoka maistua vaikka poika (1v tasan tällä viikolla) on tähän saakka syönyt ihan hyvin. Puuroa en saa juuri mitään uppoamaan, leipää syö jonkin verran mutta murustaa sitten suuren osan myös lattialle...
Haluaa aina syödä sitä mitä me syömme ja pistää suuren shown päälle jos emme anna!!! Lusikan olen antanut käteen jo aikoja sitten, mutta ei osaa sillä syödä. Ottaa sen sieltä vaan ja sitten kädellä sottaa ruoan pöydälle, heh.
Hedelmäsoseet uppoavat jotenkin vähän paremmin kuin myös jogurtti ja viili. Mutta LÄMMIN RUOKA EI! Tänään keitin pojalle pastaa, porkkanaa ja herneitä. Niitä sitten söi jonkin verran kun itse sai napostella niitä suuhunsa.
Huolettaa vaan kun ei enää syö puuroa, että miten sitten kuidun saanti. Täysjyväleipää annan.
Meillä myös JUOMINEN tökkii. Nokkamukista juo kerralla vain jonkin 20 ml, sitten huutaa ja kääntää päänsä pois. Tuttipullosta ei juo, lasista voi siemaista vähän.
Imetän vielä YÖLLÄ 2-3 kertaa. Päivisin ei suostu enää rinnalle tulemaankaan vaikka olisi hyvä että saisi nesteitä!
Että saman ongelman kanssa painitaan täälläkin! Ehkä on sitten ikään kuuluvaa?
Vaikka tämä lapsen syömättömyys onkin ihan tuttua esikoisen takia, ottaa se silti päähän! Tytöllä on pitkään ollut sellainen rytmi, että syö kiinteää ruokaa vain 4 krt/pvä (itse asiassa ei ole koskaan syönyt 5 kiinteää ruokaa päivässä), mutta nyt monen viikon ajan melkein jokaisella kerralla alkaa jo huutaa ennen kuin edes laitetaan syöttötuoliin. Joskus huutaa koko ruokailun (kun minä ja esikoinen syödään) niin kovaa, että meinaa hajota korvat. Syliin jos otan, en voi itse syödä, kun repii mun lautasta yms. Jos otan syöttötuolista pois, huutaa mun jalassa kiinni (tytöllä alkoi 7 kk iässä hirveän kova äiti-vaihe, eikä se ole vieläkään mennyt ohi).
Jos tyttö jossain vaiheessa hiljenee tai ei edes ala huutamaan, ei kuitenkaan syö kuin pari lusikallista jos sitäkään. Ennen tykkäsi varsinkin sormiruoista (melkein mikä vaan, mitä sai itse käsin syötyä), mutta enää ei mene niistäkään varmaan mikään (no, ehkä raejuusto). Joskus olenkin dipannut ns. kunnon ruokaa noihin makeisiin soseisiin, että söisi edes jotain. Mutta ei sekään ole kovin järkevää. Pari viikkoa sitten laitoin tytön syömisiä ylös ja 14 ruokailukerrasta (7 x 2 " kunnon ruokaa" ) tyttö söi peräti 4 ruokailukerralla suht hyvin. Ja sen jälkeen koko ajan vaan huonommin. No, sitten tuli se vatsatauti, enkä oletakaan, että tyttö nyt söisi hyvin tai edes joten kuten, mutta toivottavasti tämä syömättömyys ei jatku enää kovin montaa viikkoa. 1 v ikäisenä tyttö oli 73,5 cm ja 8830 g, joten ei mikään älyttömän pieni, vaan lähinnä siro.
Parasta olisi tosiaan vaan lakata stressaamasta. Se auttoi esikoisenkin suhteen. Ei kyllä parantanut esikoisen syömistä, mutta oma pää voi paremmin. Mutta joka kerta, kun laitan tytön syöttötuoliin, tulee sellainen olo, että " Miksi nämä ruokailut on aina samanlaisia!?"
Meillä 1v 10kk tyttö oli maha taudissa ja ripulissa josta jouduttiin sitten sairaalaan. Ja sen jälkeen ku oltiin kotona ni ei se tartu enään ainakaan rotavirus. Meil meni melkeen viikko ku tyttö alko syömään taas ja on syöny taas ny enemmän ku ennen:)
Moi!
Tuli mieleen, kun meilläkin ihmeteltiin pojan huonohkoa syömistä siinä 1-vuotiaana. Juttelin sitten tuttujen kanssa ja tulin siihen tulokseen, että meillä juotiin maitoa liikaa. Eli poika joi tuolloin tuttipullosta ja vauva-ajan juonnit oli vain jotenkin jääneet päälle. Kotona kun olin, niin aamuisin oli helppo ottaa poika sänkyyn kainaloon pullon kanssa ja vielä jatkaa unia. Sitten ei puuro tunnin päästä maistunutkaan ja tämä äippä oli jonkin aikaa aivan äimänä. Myös päiväruokien kanssa oli takkuilua.
Meillä juotiin vielä tuolloin päivän mittaan helpostikin 6 dl maitoa pullosta, joka kyllä tarkemmin ajatellen oli aivan liikaa. Hellävaroen sitten muutin ruokailurytmiä niin, että ensin syötiin ruoka tai leipä ja sitten vasta maitopullo. Ruoan kanssa oli yleensä nokkamukissa myös maitoa, mutta sitä poika vain siemaili. Näin parin päivän aikana ruoka alkoi taas maistua hyvin ja sen jälkeen poika on syönyt tosi hyvin. Toki välillä on vähemmän syömisen kausia, mutta olen sitä mieltä, että kyllä lapsi itse tietää milloin on nälkä ja milloin ei. Eli ajoittaisista syömättömyyksistä ei kannata olla huolissaan.
Mutta siis vastaus kysymykseesi on, että kannattaa miettiä, juoko lapsi liikaa maitoa ja kannattaisiko esim. imetyksiä harventaa? Ja jos teillä syödään vielä yöllä, niin voisiko olla niin, että ne saattavat haitata päiväsyömisiä?
Toivottavasti kirjoituksestani saa selvän. Näppis on hajoamassa ja kirjoitus on hankalaa.
Tsemppiä teille ja mukavaa kevään odotusta!
Nalle ja poika 2v.
Poika on nyt jo 3v7kk ja tässä on ehtinyt olla montakin ajanjaksoa jolloin ei ole meinannut upota mikään sapuska. Vaikka sitä sanotaan, että harvoinpa on lapsi nälkään kuollut ruokapatojen ääreen ja yksivuotiaana kasvu hidastuu ja siksi myös ruokahalu vähenee, niin kyllä se silti on kamalaa jos ei saa lastansa mitään syömään. Meillä onnistui laulamalla! Siis lauloin ja lusikoin ruokaa pojan suuhun. Eikä tästä ole seurannut se että yhä vain pitäisi laulaa. :) Siinä kehittyi oma luovuuskin kun veteli ensin jotain pientä ankanpoikaa tai viisi pientä ankkaa tai tiku ja taku ja alkoi sitten pikkuhiljaa kehitellä niihin ihan omia sanoituksia. :)
Tsemppiä ja jaksamista!
On se ihanaa että löytyy kohtalotovereita, niin voi päätellä tämän syömättömyyden olevan ehkä jotenkin " normaalia" ja ikäänkuuluvaa... Ja toivoa että se menee ohi ajan kanssa.
Meillä on tällä viikolla 1-v. synttärit ja huonosyömäisyyttä ollut nyt muutamia viikkoja oikein urakalla. Mieletöntä sotkemista vain. Välillä jotain meneekin suht hyvin.
Ongelmallista on kun ei aina tiedä, paljonko ruokaa laittaisi. Sitten joskus kun jotain sattuukin maistumaan, tuntuu että ruoka loppuukin kesken.
Mutta kurjaa aina laittaa isoa satsia ja heittää sitten kaikki menemään. (Ja jos alkaa laittaa ruokaa LISÄÄ, jos tuntuu että loppui kesken, niin siinä välissähän se hyvä syömisrytmi jo häiriintyy, ja sitten ei varmasti enää kelpaa.)
Lopetin hetkeksi aikaa tavallisen kotipuuron tarjoamisen, ja olen nyt antanut aamuin ja illoin valmiita kaupan puurojauheista tehtyjä puuroja. Ne maistuvat melko hyvin, ovat vaan aika kalliita :-(. Mutta pakko yrittää saada poika syömään jotain, jotta ei yöllä söisi. On nyt yrittänyt sitäkin tapaa aloitella uudelleen.
Imetän yleensä 2-3 krt/vrk (aamulla ja illalla, mahdollisesti aamuyöstä/varhaisaamusta jos pakko). Maitoa poika ei juo kuin hyvin vähän ruoan yhteydessä (senkin on nyt keksinyt purskauttaa heti suusta ulos).
Hedelmäsoseet on ainoa jotka suht hyvin maistuneet, niitä tarjoan aina välipalalla. Tosin niistäkin keksi nyt että ne voi purskuttaa suusta ulos hauskasti.
Tsemppiä ja jaksamista kaikille huonosyömäisten äideille!
Tota maitohommaa olen mäkin miettinyt. Yöllä imetän ekan kerran n. klo 6 aikaan ja seuraavan kerran sitten, kun herätään eli yleensä klo 8 maissa. En yhtään ihmettele, jos ei syö tunnin päästä sitten puuroa. Ennen tosin söi ja silloin ihmettelin, miten jaksaa syödä vielä 2 dl puuroakin. Tosta yösyötöstä (eli klo 6) aion yrittää päästä joskus eroon, mutta siitä aamusyötöstä en. Eli se loppuu vasta, kun tyttö ei silloin enää rintaa halua. Olen niin aamu-uninen, että mun on pakko saada aamulla makoilla jonkin aikaa ja se onnistuu hyvin, kun tyttö on rinnalla. Ajatelin, että voisin ton aamupuuron vaihtaa esim. jugurttiin, kunhan otetaan ne uudestaan maisteluun. Jos tyttö sitten edelleen pulauttelee jugurtit, en tiedä, mikä sitten olisi puuron paikalle hyvä vaihtoehto. Leipää tms. ei syö, vaan pelkästään murentaa lattialle.
Aamun jälkeen seuraava imetys on n. klo 13-14 välillä eli lounaan jälkeen ennen päiväunia. Se on myös tärkeä imetys, kun vaikka tyttö ei siihen yleensä nukahdakaan, rauhoittuu hyvin ennen nukkumaan menoa. Mutta päivällisen jälkeen tapahtuvan imetyksen voisin kyllä jättää pois. Iltaimetys ennen yöunia (iltapuuron jälkeen, välillä tossa on väliä tunti, välillä vähemmän) on meille molemmille tärkeä, enkä sitä siksi aio lopettaa, niin kauan kuin tyttö sitä haluaa. Muuta maitoa tyttö ei ole vielä saanut, mutta ruoan kanssa juo välillä vettä. Kun tietäiskin, kuinka paljon tyttö saa rinnoista maitoa, niin ois paremmin perillä, saako liikaa maitoa. Mulla ei ole myöskään mitään hajua, paljonko tämän ikäinen juo maitoa mukista (tai pullosta), jos häntä ei enää imetetä.
Viikonloppuna oltiin mun äidillä ja siellä tyttö söi ekan kerran moneen viikkoon melkein joka aterialla hyvin. Olipa ihana antaa tytölle ruokaa, kun toinen myös söi sitä! Osa meni syöttämällä ja osan söi itse. Edelleenkään ei syönyt kyllä mitään sormiruokia, vaan ne lensi lattialle. Oispa tästä nyt suunta ylöspäin!
Ja vielä 3.x:lle (meniköhän se sinnepäinkään...): Meillä on ihan sama juttu ton lisää antamisen kanssa. Niillä kerroilla kun tytölle maistuukin, tulee totaalinen stoppi siinä vaiheessa, kun ruokaa lämmittää lisää. Olen yrittänyt tarjota siinä välissä vettä tai pelkkää tyhjää lusikkaa, ettei tyttö edes tajuaisi, että on pieni tauko ruoan tulemisessa (siis tyyliin 20 sekunttia), mutta melkein joka kerta tyttö suuttuu, kun ruokaa ei tulekaan heti lisää ja lopettaa syömisen siihen. Mutta siitä huolimatta tarjoan nykyään tosi pieniä annoksia (alle desin), koska en halua heittää joka kerta ruokaa roskiin. Jos tyttö nyt alkaisi syömään paremmin, suurennan noita annosten kokoja.
Tsemppiä munkin puolesta kaikille huonosti syövien lasten vanhemmille! Ja tosiaan on ihan eri asia, jos lapsi syö joskus huonosti kuin se, että lapsi syö kuukausi kaupalla lähes joka aterialla huonosti tai ei ollenkaan.
Minun neuvoni ovat seuraavat (anteeksi en nyt ihan kaikkea muista mitä sanoit jo kokeilleesi):
- älkää tehkö syömisestä numeroa; lapsi syö jokatapauksessa sen minkä syö ja kaikkien kannalta on parempi ettei syömisestä tule mitään valtataistelua
- antakaa lapselle lusikka omaan käteen; sotkua tulee ihan takuuvarmasti, mutta siitä ne taidot karttuu ja sohlaamisen ohella voit toisella lusikalla saada jokusen lusikallisen suuhunkin
- tarjoa sormiruokaa; keitettyjä herneitä, he-ma-pa, makaroonia tms.
Ja mitä vielä...roppakaupalla kärsivällisyyttä. Tiedän että on rasittavaa tarjota ruokaa kun mikään ei uppoa. Meilläkin lapsilla on tullut ja mennyt kausia kun tuntuu, että elävät suunnilleen pyhällä hengellä ja sitten toisinaan taas pyydetään lisää 3 kertaa, eikä ole edes tietyistä ruokalajeista riippuvaista tämä syöminen/syömättömyys.