Mikä juttu se, että saa laittaa pariuhteen kriteereiksi vain sellaisia, joihin ihminen itse voi vaikuttaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käytännössä kaikki mun kriteerit on sellaisia, mihin ihminen ei juurikaan voi itse vaikuttaa:

- pituus 

- älykkyys 

- huumorintaju

- kasvojen luusto ja estetiikka

- perhetausta

Jännä, kun minulla taas on paljon juuri sellaisia kriteereitä, joihin nainen voi vaikuttaa:

- Painon ja pituuden suhde

- Seksikumppanien vähäinen määrä

- Tupakoimattomuus

Tuo "seksikumppanien vähäinen määrä" on sellainen, että jos siihen haluaa vaikuttaa, niin käytännössä ei pidä olla sinunkaan kanssasi. Koska silloinhan tulee yksi lisää mittariin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saa olla muitakin kriteerejä. Monilla daameilla pituus, ukkeleilla hoikkuus. Kukin tykkää mistä tykkää mutta moittia ei voi ominaisuuksista joille ei voi mitään.

Toi hoikkuus ja muutenkin fysiikka on ihan itsestä kiinni. Vaikka kuinka tästäkin kommentista joku läski keksii syyn uhriutua ja keksiä jonkun muun syyn läskeilleen. 

Mitä sitten? Ei sitä pidä silti toitottaa. Ei ole pakko mennä treffeille

"No eihän se vielä mitään kerro, jos parikymppisenä rakastuu parikymppisiin, eikä vastasyntyneisiin... Tämä jumittuminen nimenomaan ilmenee vasta, kun mies vanhenee. Älä ota henkilökohtaisesti, jotkut naiset ei vaan halua tällasta kumppania. Varmasti löytyy myös nuoria naisia, jotka ottaa ihan mielellään vanhemman miehen. "

Joo, en ota henkilökohtaisesti. Mutta siis että sekö on jumittumista, jos on kerran yli nelikymppisenä rakastunut kolmekymppiseen? Ja siitä eivät jotkut naiset tykkää, koska viittaa fetissiin? Sillä tässä ihmettelen, kun en ole koskaan tällaiseen ajatteluun törmännyt vielä. Ja en edeelleenkään välttämättä tarvitse kolmekymppistä. Voi olla vaikka itseäni vanhempi, jos rakastun, mutta vielä ei ole tapahtunut. Ei ole kyllä ollut mahdollisuuttakaan. En tapaa missään nelikymppisiä vapaita naisia pl. pubiruusut.. Sosiaalisissa ympyröissäni kaikki vapaat naiset ovat 27-37-vuotiaita. M46

Mä ihmettelen tällaisia avauksia kun luulis et se on kaikkien etu et ihmiset pariintuu sellasen kans vaan kenet aidosti haluaa, ihailee ja rakastaa. Sitäpaitsi kriteerit lentää monesti roskiin kun rakastuu.. itse pidän pitkistä (yli 180cm) miehistä mutta niin vaan edellinen pitkä suhde alkoi just ja just 170cm pitkän miehen kanssa joka vielä jotenkin kevytrakenteisempi kun minä.

Nykyinen mies kalju ja aikaisemmin jonkinlainen kriteeri kiinnostuksen heräämisellä tai ainakin preferenssi oli itselläni et miehellä tumma/ruskea taipuisa vahva tukka. En siis edes vilkaissut samassa harrastuksessa vuoden ajan pyöriessä tätä kaljua miestä (joka siis muutenkin ei ollenkaan mun tyyppiä, painijan näköinen,  duunariammatissa kun itse akateeminen jne.) kunnes alettiin jutella. Ihana hymy ja täsmälleen samalla aaltopituudella oltiin heti, nyt 4. vuotta todella onnellisessa suhteessa ja avoliitossa enkä vaihtais mihinkään! 

Olen aika varma että samantyyppinen kokemus monilla muilla naisilla. Kunhan kumppani on riittävän hyvä ominaisuuksiltaan ja kunnolla kolahtaa, se on menoa. 

N39

Vierailija kirjoitti:

Mä ihmettelen tällaisia avauksia kun luulis et se on kaikkien etu et ihmiset pariintuu sellasen kans vaan kenet aidosti haluaa, ihailee ja rakastaa. Sitäpaitsi kriteerit lentää monesti roskiin kun rakastuu.. itse pidän pitkistä (yli 180cm) miehistä mutta niin vaan edellinen pitkä suhde alkoi just ja just 170cm pitkän miehen kanssa joka vielä jotenkin kevytrakenteisempi kun minä.

Nykyinen mies kalju ja aikaisemmin jonkinlainen kriteeri kiinnostuksen heräämisellä tai ainakin preferenssi oli itselläni et miehellä tumma/ruskea taipuisa vahva tukka. En siis edes vilkaissut samassa harrastuksessa vuoden ajan pyöriessä tätä kaljua miestä (joka siis muutenkin ei ollenkaan mun tyyppiä, painijan näköinen,  duunariammatissa kun itse akateeminen jne.) kunnes alettiin jutella. Ihana hymy ja täsmälleen samalla aaltopituudella oltiin heti, nyt 4. vuotta todella onnellisessa suhteessa ja avoliitossa enkä vaihtais mihinkään! 

Olen aika varm

Ohiksena vaan että vaikka olisit mikä tohtori, jos et ole yrittäjä olet silti duunari

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käytännössä kaikki mun kriteerit on sellaisia, mihin ihminen ei juurikaan voi itse vaikuttaa:

- pituus 

- älykkyys 

- huumorintaju

- kasvojen luusto ja estetiikka

- perhetausta

Jännä, kun minulla taas on paljon juuri sellaisia kriteereitä, joihin nainen voi vaikuttaa:

- Painon ja pituuden suhde

- Seksikumppanien vähäinen määrä

- Tupakoimattomuus

Tuo "seksikumppanien vähäinen määrä" on sellainen, että jos siihen haluaa vaikuttaa, niin käytännössä ei pidä olla sinunkaan kanssasi. Koska silloinhan tulee yksi lisää mittariin.

Seksikumppanien määrä on myös asia, johon ei voi jälkikäteen vaikuttaa. Ihminen voi laihduttaa ja tupakoinnin voi lopettaa, mutta koettujen seksikumppanien määrää ei pysty vähentämään. 

Saahan sitä vaatimuksia olla.Voipi olla vain hankala löytää ne täyttävä yksilö joka myös pitää sinusta.

Vierailija kirjoitti:

"Samaa olen pohtinut. Varsinkin miehillä on usein se ikäkriteeri, koska eivät sanojensa mukaan kiinnostu yli 25/30/35-vuotiaista naisista. Mutta kyllähän minä ikäännyn. Jättäisikö tuollainen mies minut sitten vai eikö meillä vaan enää olisi mtn intiimiä?"

Olen se, joka edellisellä sivulla sanoin ihastuneeni vain -33-vuotiaisiin. En tietenkään jättäisi. Ihastuminen ja rakastuminen on sitä alkuvaihetta. Jos mennään tosissaan yhteen, niin ulkoisien juttujen takia en suhdetta päätä. M46

Miksi mä haluaisin suhteeseen jossa muhun tyydytään muutaman vuoden päästä? Tai tuhlata ne haluttavimmat vuodet vanhempaan mieheen, jos se vanhempi mies ei edes anna arvoa sille ikäerolle kovin pitkään? Kyllä mä tykkään siitä että ollaan koko ajan ihastuneita. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti: Mä en oikein ymmärrä miksi lyhyet miehet keskittyy niihin jotka eivät ole heistä kiinnostuneita, tai miksi he rajaavat vaihtoehtonsa lyhyisiin naisiin. Mulle ei olis pituudella väliä (olen 174 cm), mutta lyhyet miehet ei juuri koskaan lähestyneet. 

Mä olen 176 cm nainen ja minua taas lähestyvät selvästi lyhyemmät miehet ihan urakalla. Olen ajatellut, että he lähestyvät ihan kaikkia naisia, että jos joku edes lämpenisi. En usko että heillä varsinaisesti on ollut mitään hongankolistajafetissiä. 

Jännä. Mä aina ajattelin että he epätoivoisesti keskittyvät vain lyhyempiin naisiin. Mua on kyllä pidemmät miehet lähestyneet, mutta tajusin tosiaan että lyhyet eivät juuri lainkaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Samaa olen pohtinut. Varsinkin miehillä on usein se ikäkriteeri, koska eivät sanojensa mukaan kiinnostu yli 25/30/35-vuotiaista naisista. Mutta kyllähän minä ikäännyn. Jättäisikö tuollainen mies minut sitten vai eikö meillä vaan enää olisi mtn intiimiä?"

Olen se, joka edellisellä sivulla sanoin ihastuneeni vain -33-vuotiaisiin. En tietenkään jättäisi. Ihastuminen ja rakastuminen on sitä alkuvaihetta. Jos mennään tosissaan yhteen, niin ulkoisien juttujen takia en suhdetta päätä. M46

Miksi mä haluaisin suhteeseen jossa muhun tyydytään muutaman vuoden päästä? Tai tuhlata ne haluttavimmat vuodet vanhempaan mieheen, jos se vanhempi mies ei edes anna arvoa sille ikäerolle kovin pitkään? Kyllä mä tykkään siitä että ollaan koko ajan ihastuneita. 

En tiedä. Kysyt väärältä ihmiseltä. En itse ole kuvailemasi mies. M46

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saa olla muitakin kriteerejä. Monilla daameilla pituus, ukkeleilla hoikkuus. Kukin tykkää mistä tykkää mutta moittia ei voi ominaisuuksista joille ei voi mitään.

Toi hoikkuus ja muutenkin fysiikka on ihan itsestä kiinni. Vaikka kuinka tästäkin kommentista joku läski keksii syyn uhriutua ja keksiä jonkun muun syyn läskeilleen. 

Joo. Olet varmaan itse lyhyt ja hintelä, joten "sulle kuuluu" hoikka ja lyhyt nainen.

Noup. 

Miehissä arvostetaan rotevuutta ja voimaa.

Hoikka ja kaunis nainen + pitkä ja roteva mies. Ei hintelä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Samaa olen pohtinut. Varsinkin miehillä on usein se ikäkriteeri, koska eivät sanojensa mukaan kiinnostu yli 25/30/35-vuotiaista naisista. Mutta kyllähän minä ikäännyn. Jättäisikö tuollainen mies minut sitten vai eikö meillä vaan enää olisi mtn intiimiä?"

Olen se, joka edellisellä sivulla sanoin ihastuneeni vain -33-vuotiaisiin. En tietenkään jättäisi. Ihastuminen ja rakastuminen on sitä alkuvaihetta. Jos mennään tosissaan yhteen, niin ulkoisien juttujen takia en suhdetta päätä. M46

Miksi mä haluaisin suhteeseen jossa muhun tyydytään muutaman vuoden päästä? Tai tuhlata ne haluttavimmat vuodet vanhempaan mieheen, jos se vanhempi mies ei edes anna arvoa sille ikäerolle kovin pitkään? Kyllä mä tykkään siitä että ollaan koko ajan ihastuneita. 

En tiedä. Kysyt väärältä ihmise

Juuri kirjoitit että ihastuminen ja rakastuminen on vain alkuvaihetta. Mitä sen jälkeen on? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä ihmettelen tällaisia avauksia kun luulis et se on kaikkien etu et ihmiset pariintuu sellasen kans vaan kenet aidosti haluaa, ihailee ja rakastaa. Sitäpaitsi kriteerit lentää monesti roskiin kun rakastuu.. itse pidän pitkistä (yli 180cm) miehistä mutta niin vaan edellinen pitkä suhde alkoi just ja just 170cm pitkän miehen kanssa joka vielä jotenkin kevytrakenteisempi kun minä.

Nykyinen mies kalju ja aikaisemmin jonkinlainen kriteeri kiinnostuksen heräämisellä tai ainakin preferenssi oli itselläni et miehellä tumma/ruskea taipuisa vahva tukka. En siis edes vilkaissut samassa harrastuksessa vuoden ajan pyöriessä tätä kaljua miestä (joka siis muutenkin ei ollenkaan mun tyyppiä, painijan näköinen,  duunariammatissa kun itse akateeminen jne.) kunnes alettiin jutella. Ihana hymy ja täsmälleen samalla aaltopituudella oltiin heti, nyt 4. vuotta todella onnellisessa suhteessa ja avoliitossa enkä

Ei. Duunari = matala- tai keskipalkkainen, fyysinen työ. Sori siitä.

Kyllä ne on naisilla esteet ihan samalla tavalla olla miellyttämättä ulkonäöllisesti kaikkia miehiä. Ikä, pituus, ruumiinrakenne, kasvojen luusto ovat asioita, joihin ei voi vaikuttaa. Naistenkin on kestävä se, ettei kaikki miehet viehäty heidän ulkonäöstään ja luonteestaan ja etsittävä miehiä, jotka viehättyvät.

Niin en kyllä ymmärrä mikä tämä parku on, etteivät naiset kiinnostu lyhyestä miehestä. Ei monet miehetkään innostu 190 cm naisesta. Mutta kyllä ihmiset silti pariutuvat, kun on hyvä tyyppi ja muut asiat kohtaavat, niin toiset asiat muuttuvat taas merkityksettömäksi.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä ne on naisilla esteet ihan samalla tavalla olla miellyttämättä ulkonäöllisesti kaikkia miehiä. Ikä, pituus, ruumiinrakenne, kasvojen luusto ovat asioita, joihin ei voi vaikuttaa. Naistenkin on kestävä se, ettei kaikki miehet viehäty heidän ulkonäöstään ja luonteestaan ja etsittävä miehiä, jotka viehättyvät.

Niin en kyllä ymmärrä mikä tämä parku on, etteivät naiset kiinnostu lyhyestä miehestä. Ei monet miehetkään innostu 190 cm naisesta. Mutta kyllä ihmiset silti pariutuvat, kun on hyvä tyyppi ja muut asiat kohtaavat, niin toiset asiat muuttuvat taas merkityksettömäksi.

Mua ainakin ärsyttää se parku siksi että se ei pidä paikkaansa. Lyhyt miehet vain keskittyy niihin jotka eivät halua lyhyttä miestä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käytännössä kaikki mun kriteerit on sellaisia, mihin ihminen ei juurikaan voi itse vaikuttaa:

- pituus 

- älykkyys 

- huumorintaju

- kasvojen luusto ja estetiikka

- perhetausta

Jännä, kun minulla taas on paljon juuri sellaisia kriteereitä, joihin nainen voi vaikuttaa:

- Painon ja pituuden suhde

- Seksikumppanien vähäinen määrä

- Tupakoimattomuus

Tuo "seksikumppanien vähäinen määrä" on sellainen, että jos siihen haluaa vaikuttaa, niin käytännössä ei pidä olla sinunkaan kanssasi. Koska silloinhan tulee yksi lisää mittariin.

Seksikumppanien määrä on myös asia, johon ei voi jälkikäteen vaikuttaa. Ihminen voi laihduttaa ja tupakoinnin voi lo

Onneksi järvi ei soutamalla kulu 🤣

Vierailija kirjoitti:

Oman elämänsä keskeisiin tai muuten tärkeisiin asioihin saa jokainen laittaa juuri sellaiset kriteerit kuin itse haluaa.

Itse onnistuin saamaan hyvän parisuhteen vasta sen jälkeen kun olin miettinyt millaisen kumppanin haluan ja tarvitsen. Sitten piti hakeutua sellaisten ihmisten seuraan.

Toki jos kriteerinä on, että pitää olla yksisarvinen, niin ei sellaista tule löytämään ikinä mistään.

 

Sama. Toki sitä edelsi ensin tympääntyminen silloiseen kevyeen elämään, jossa partnerit vaihtui useasti. Tärkeintä oli huomata millainen tyyppi sopii itselleni parhaiten. Se olikin lopulta ihan muuta mitä oli kuvitellut. Mikäli en olisi kasvanut yli kriteeristöstäni, olisi tämä pitkä ja hyvä parisuhde jäänyt saavuttamatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei. Duunari = matala- tai keskipalkkainen, fyysinen työ. Sori siitä

En tiedä missä olet koulusi käynyt mutta akateemisuus ei poissulje duunariutta kuten ei myöskään eurot tilillä. Voit olla mielestäsi muuta, duunareita me palkolliset olemme kuten edelläoleva kirjoitti. T. Tk-lääkäri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käytännössä kaikki mun kriteerit on sellaisia, mihin ihminen ei juurikaan voi itse vaikuttaa:

- pituus 

- älykkyys 

- huumorintaju

- kasvojen luusto ja estetiikka

- perhetausta

Jännä, kun minulla taas on paljon juuri sellaisia kriteereitä, joihin nainen voi vaikuttaa:

- Painon ja pituuden suhde

- Seksikumppanien vähäinen määrä

- Tupakoimattomuus

Tuo "seksikumppanien vähäinen määrä" on sellainen, että jos siihen haluaa vaikuttaa, niin käytännössä ei pidä olla sinunkaan kanssasi. Koska silloinhan tulee yksi lisää mittariin.

Seksikumppanien määrä on myös asia, johon ei voi jälkikäteen vai

Onneksi järvi ei soutamalla kulu 🤣

 

Onneksi ei, eikä luku näy päälle päin. 😉.

Mitä pituus kertoo ihmisestä. Miten se auttaa parisuhteen arjessa. Onko pitkällä paremmat luonteenpiirteet vai tuttavien katseilleko kumppania haetaan. Voiko joku luulla, että kun ulkoiset normit täyttyy, luonteen voi muokata mieleisekseen.