Miksi on tuomittavaa jos erotilanteessa äidistä tulee etä-äiti?
Kommentit (27)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monelle naiselle etävanhemmuus on häpeä. Ja saa ollakin jos on itse rikkonut ydinperheensä.
Tuollainen häpeä seuraa yleensä loppuelämän ajan aina hautaan saakka.
Kerropa nyt vielä että miksi pitää hävetä?
t. etä-äiti, lasten isä rikkoi perheen omasta tahdostaan
Kommentissa taidettiin kyllä viitata naiseen joka rikkoi perheen itse ja jäänyt etävanhemman rooliin. Lähes aina nämä lopulta salasuhdetapauksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnetteko oikeasti ketään miestä, joka haluaisi olla lähivanhempi? Ei heitä edes ole muuten kuin puheissa.
Tunnen. Tämä isä voitti huoltajuusoikeudenkäynnin, mutta sitä ennen väännettiin niin pitkään että lapset ehtivät kasvaa melkein täysi-ikäisiksi. Lasten äiti ei lastenvalvojan mukaan pystynyt tarjoamaan lapsilleen luontevaa perhettä kasvuympäristöksi.
Miten muka lapset ehti kasvaa melkein täysikäisiksi?! Suomessa lapsi voi päättää itse 12 vuotiaana tai jopa nuorempana kumman vanhemman luona asuu. Ihan kuulopuheita tuo sinun esimerkki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monelle naiselle etävanhemmuus on häpeä. Ja saa ollakin jos on itse rikkonut ydinperheensä.
Tuollainen häpeä seuraa yleensä loppuelämän ajan aina hautaan saakka.
Niin seuraa. Minut todettiin huonoksi äidiksi 20 vuotta sitten ja olen/ tunnen olevani sitä edelleen.
Mies ajoi minut pois omistamastaan talosta. Lapsen osoite ei muutu ilman molempien vanhempien suostumusta. Kaipa minä pienipalkkainen siivooja en olisi voinutkaan hoitaa lastani hyvin. Huono itsetuntoni huononi pysyvästi ikuiseen häpeään! Ikinä, koskaan milloinkaan en unohda tätä kokemaani vääryyttä. En myöskään asiaa hoitaneiden virkailijoiden osuutta. Kuunneltiin vain rikkaanpaa ja ns virkaveljeä.
Onneksi nykyisin minulla on läheiset välit lapseeni!
Voisihan äiditkin joskus kokeilla oikeaa kohtaamista.
Etäisän näkökulma: meistä tuli lasten kanssa paljon läheisemmät, kun alettiin tavata vartavasten silloin kun huvittaa. Nähdään lyhyemmin mutta tiheämmin. Jutellaan paljon enemmän asioista. Ennen ne tuli luokseni ja linnoittautui huoneisiinsa, nyt käydään syömässä, kahviloissa jne. ja kohdataan oikeasti. Äitinsä pisti hanttiin myös ja yritti jopa lastensuojeluilmoitusta tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monelle naiselle etävanhemmuus on häpeä. Ja saa ollakin jos on itse rikkonut ydinperheensä.
Tuollainen häpeä seuraa yleensä loppuelämän ajan aina hautaan saakka.
Kerropa nyt vielä että miksi pitää hävetä?
t. etä-äiti, lasten isä rikkoi perheen omasta tahdostaan
Kommentissa taidettiin kyllä viitata naiseen joka rikkoi perheen itse ja jäänyt etävanhemman rooliin. Lähes aina nämä lopulta salasuhdetapauksia.
Tuollainen kyllä jättää leiman, stigman ihmiseen josta on todella vaikea päästä irti.
Vierailija kirjoitti:
Voisihan äiditkin joskus kokeilla oikeaa kohtaamista.
Etäisän näkökulma: meistä tuli lasten kanssa paljon läheisemmät, kun alettiin tavata vartavasten silloin kun huvittaa. Nähdään lyhyemmin mutta tiheämmin. Jutellaan paljon enemmän asioista. Ennen ne tuli luokseni ja linnoittautui huoneisiinsa, nyt käydään syömässä, kahviloissa jne. ja kohdataan oikeasti. Äitinsä pisti hanttiin myös ja yritti jopa lastensuojeluilmoitusta tehdä.
Ihan mielenkiinnosta, miksi sinä tuuttaat tätä samaa tyhmää vitsiä kaikkiin aihetta sivuaviin ketjuihin?
Siis elarit 500€/kk per lapsi, ja kahdesta lapsesta 750, kolmesta 1000 jne. Siksipä moni epäkelpo äitikään ei halua luopua lähivanhemmuudesta, varsinkaan kun sossut ja käräjät ylläpitää vieraannuttamisbisnestä. Ne naiset taas, joiden ex-miehet on oikeasti väkivaltaisia, eivät saa pitää lastansa, koska sossut pelkäävät niitä miehiä, ja antavat lapset ennemmin huostaan, kuin huolehtiville äideille. Nyt on tullut mediaankin viimein uutisia tästä lapsikaappausliiketoiminnasta Suomessa.