Miten kaikilla on nykyään mielestään traumoja?

Ehkä sinun on hyvä poistua oman kuplasi ulkopuolelle.

Monilla on ikäviä kokemuksia ja muistoja niistä. Niitä vain on alettu nimittämään traumoiksi.

Trauma voi syntyä myös pidemmän ajan kuluessa. Ja itselle voi kehittyä trauma jos kuulee vaikka työssään paljon asiakkiden traumaattisista kokemuksista. Auttamistyössä olevat ovat alttiina asioille joita ei välttämättä pysty purkamaan kun on vielä vaitiolovelvollisuuskin siitä mitä kuulee.

Ei mulla omasta mielestä ole ja silti kaverit yms. kohtelee mua kuin mulla olisi. Mulla kuulemma pitäisi olla, kun on nini rankka tausta.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä sinun on hyvä poistua oman kuplasi ulkopuolelle.

Eli mikä sinä olet, vakavan onnettomuuden, rikoksen vai luonnonkatastrofin uhri?

Tällaiset ihmiset, jotka juoksevat eri terapeuteilla ja vellovat "traumoissaan" eivät yleensä koskaan osaa ilmaista yhtään mikä se väitetty trauma on, vaikka muuten puhuvat ihan liikaa terapiastaan.

Koska jokainen sanakin joka ei miellytä traumatisoi. Heikkoja ihmisiä.

Asutko kenties englanninkielisessä maassa? Suomen kielessä Trauma määritellään henkiseksi tai ruumiilliseksi vaurioksi tai haavaksi. Sen aiheuttaa traumatisoiva tapahtuma, joka saa aikaan traumaattista stressiä. 

Trauma tarkoittaa voimakasta ja järkyttävää kokemusta, joka voi vaikuttaa syvästi ihmisen psyykkiseen ja emotionaaliseen hyvinvointiin.

Traumat voivat syntyä esimerkiksi onnettomuuksista, väkivallasta, läheisten menetyksistä tai muista äärimmäisistä elämänkokemuksista.

Trauma voi johtaa pitkän aikavälin vaikutuksiin, kuten ahdistukseen, masennukseen, unihäiriöihin tai posttraumaattiseen stressihäiriöön (PTSD). Se voi vaikuttaa myös ihmisen tapaan käsitellä tunteita ja suhteita muihin.

Luojan kiitos näistä on alettu puhua avoimesti! Traumoja on ollut aina, mutta se joka niistä on puhunut, on leimattu heikoksi, vajaaksi. Pahin vaikenemisen buumi oli sotien jälkeen ja niitä traumoja on nyt kolmannessa neljännessä sukupolvessa alettu viimein sanoa ääneen. Jos sitten viides ja kuudes sukupolvi saisi kasvaa henkisesti tasapainoisten vanhempien siipien suojassa.

Vierailija kirjoitti:

Monilla on ikäviä kokemuksia ja muistoja niistä. Niitä vain on alettu nimittämään traumoiksi.

Ja asiat on ymmärretty väärin. Huumoriakaan kaikki eivät ymmärrä joten tekevät niistäkin sitten totuuksia.

Iso osa suomalaisista saattaa edelleen olla sotatraumojen vaikutusten alaisia viime vuosisadan sodista johtuen. Niistä ajoista kulkeutuneet traumat voivat nykyihmisessä ilmetä tunnistamattomissa muodoissa, kirjoittaa toimittaja Henna Salakari. 

 

Hyvähän se olisi nyt nämä selvittää, etteivät enää siirry. Jospa tulevat sukupolvet oppisivat paremmat tavat toimia. 

Se on muotia ja trendikästä sekä sillä saa kivasti huomiota ja tykkäyksiä

Vierailija kirjoitti:

Trauma tarkoittaa voimakasta ja järkyttävää kokemusta, joka voi vaikuttaa syvästi ihmisen psyykkiseen ja emotionaaliseen hyvinvointiin.

Traumat voivat syntyä esimerkiksi onnettomuuksista, väkivallasta, läheisten menetyksistä tai muista äärimmäisistä elämänkokemuksista.

Trauma voi johtaa pitkän aikavälin vaikutuksiin, kuten ahdistukseen, masennukseen, unihäiriöihin tai posttraumaattiseen stressihäiriöön (PTSD). Se voi vaikuttaa myös ihmisen tapaan käsitellä tunteita ja suhteita muihin.

Eli nyt tosiaan lähes jokaisella on mielestään nykyään äärimmäisiä elämänkokemuksia? 

Mulla on trauma ilmastonmuutoksesta. Elkää tuhotko luontoa. 

Vierailija kirjoitti:

Iso osa suomalaisista saattaa edelleen olla sotatraumojen vaikutusten alaisia viime vuosisadan sodista johtuen. Niistä ajoista kulkeutuneet traumat voivat nykyihmisessä ilmetä tunnistamattomissa muodoissa, kirjoittaa toimittaja Henna Salakari. 

 

 

Hyvähän se olisi nyt nämä selvittää, etteivät enää siirry. Jospa tulevat sukupolvet oppisivat paremmat tavat toimia. 

Eli nykyajan ihmiset uhriutuvat sen perusteella, että edelliset sukupolvet joutuivat kokemaan kovia?

Uskomatonta.

Tiedän yhden tällaisen. Nelikymppinen nainen. Tekee nyt AMK-tutkintoa ja mielestään "traumatisoitui" kun häntä "koulukiusattiin" kun kurssin vetäjä en antanut hänelle hyvää arvosanaa. Kuulemma vetäjä ei olisi saanut kritisoida hänen kurssin lopputyötään, vaan se oli "traumatisoivaa" "koulukiusaamista". Nelikymppinen nainen.

Koska ihmiset ei tosiaan erota mikä on trauma ja mikä vain ikävä tapahtuma. Jos se ikävä tapahtuma ei palaa jatkuvasti mieleen takaumina (ei siis pelkkä muisto, vaan kaikin puolin tuntuu kuin eläisit tapahtuman uudestaan), aiheuta painajaisia, epäluottamusta elämään ja muihin ihmisiin, saa vetäytymään ihmissuhteista ym niin kyseessä EI ole trauma. 

Posttraumaattinen stressireaktio tulee pienemmistäkin asioista.  Sitähän on käytetty ennen (ja edelleen) kasvatuksessakin:  kun lasta kuritetaan ettei tämä tekisi jotain, hän lakkaa tekemästä sitä kun trauma iskee pintaan. Ehdollistamista siis, mutta trauman muodossa. 

Ap osaatko lukea? Jos luetellaan esimerkkejä, niin silloin se tarkoittaa, että myös muut asiat voivat tulla kyseeseen.