Lue keskustelun säännöt.
Opettajan avautuminen
10.01.2025 |
Työskentelen opettajana ammatillisessa oppilaitoksessa, jossa on yli 1500 opiskelijaa. Pidän työstäni, mutta ajoittain käyn läpi suoranaisia sulan kauhun tuntemuksia seuratessani nykymenoa ja miettiessäni tulevaisuuden yhteiskuntaa. Osaamistarpeita ja työvoiman tarvetta piisaa alalla kuin alalla, mutta pystytäänkö niihin nykytarjonnalla vastaamaan? Enkä puhu nyt määrästä vaan laadusta.
Rajoitetun merkkimäärän vuoksi varsinainen teksti kommenteissa.
Kommentit (438)
Vierailija kirjoitti:
Mun lapsen kavereita on amiksissa.
Opetusta ei ole läheskään joka päivä. Viikossa voi olla esim 2 "itseopiskelupäivää". Silloin vaan lorviyaqn kotona.
Nuo kaverit turhautuvat, kun ei ole opetusta. Esim yksi sanoi, että vapaapäivien lisäksi koululla ei ole mitään tekemistä, kun esim autohalliin pääsee vain muutama harjoittelemaan ja suurin osa istuu käytävillä. (Tämä turhautui koko alaan ja keskeytti. Nyt elelee yhteiskunnan tuilla ja alkoholisoituu tod näk ja myös huu meet)
Ei tapahdu Ressun tai Norssin lukiossa. Opiskelijat ovat itseohjautuvia ja haluavat oppia. No, näihin hakeutuu ihan erityyppisiä ihmisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Reilut neljä vuotta opettajana amiksessa ja noinhan se menee... Ala- ja yläasteella ei ketään jätetä luokalle, kuulemma olisi väärin oppilasta kohtaan. Ei pitäisi yleistää mutta yksi fakta on opettajakunnan sukupuolijakauman vinoutuminen joka aiheuttaa tämän oppilaiden ylihyysäämisen. Mittän ei saa vaatia eikä käskeä. Lapsilta puuttuu koulusta auktoriteetit joita olisi pakko kunnioittaa. Jos opettaja laittaa kovan kovaa vastaan ja kurin kuntoon niin huoltajien valitusten jälkeen opettaja siirretään muihin tehtäviin tai saa varoituksen. Olipa tässä muuten yhteinen palaveri amiksen opettajien ja lukion opettajien kesken: amiksessa opettajien sukupuolijakauma 50/50, lukion opettajien sukupuolijakauma 100/0, sukupuolet voitte veikata :-) Niistä kympin tytöistä ei tule niitä parhaita opettajia, valitettavasti...
Minusta yläkoulusta puuttuu sellaisia rakenteita, joilla luokalleen jättäminen kannattaisi tehdä, esim. luokalleen jätettyjen oma pienryhmä. Jos oppilas ei ole kyennyt kolmeen vuoteen opiskelemaan kaikista tukitoimista huolimatta, ajattelemme, että ehkä ympäristönmuutos ja ihmisten muutos ympärillä tekisi jonkin muutoksen. Tai kasvaminen. Mitä hyötyä on oppilaalle lusmuilla vielä neljäs vuosi samassa koulussa mutta nyt itseään nuorempien kanssa? Yksi hukkaan heitetty vuosi lisää.
Ja totta: on jämäköitä miesopettajia, joiden tunneilla voisi kuulla nuppineulankin putoavan. Ja seuraavalla toisen open tunnilla on helvetti irti kun pojat purkavat toimintatarvettaan.
Jos oppilas on motivoitunut tehtäväänsä, syntyy keskittyminen kuin itsestään. Se on parempi kuin ulkoa tuleva kuri. Kurillakin toki oma tehtävänsä, ja nykyään turhan löystynyt, sekä itsehillintä oppilailla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kolme lasta käynyt saman ala-asteen. Kun kolmannen kanssa oli tutustumispäivä jälleen kerran, niin mieleen tuli, onko kyseessä yhtäkkiä koulu vai jokin klinikka. Esittäytymässä oli pitkä kavalkadi muita kuin opettajia ja kaikilla "huoli" jo etukäteen ja kovasti tarjosivat palveluitaan - koko tilaisuus oli aivan absurdi. Tästä jo yli kymmenen vuotta aikaa.
Sama kokemus ihan 2 vuoden takaa. Kyllä on nykyään koulussa kuraattoreita, erityisopettajia, koulunkäyntiavustajia ja nyt kun pari vuotta koulua käyty niin vähän kuullut ja nähnyt mitä siellä päivisin tapahtuu. Uskomatonta miten voi tavallisessa suomalaisessa pikkukunnassa olla erityistarpeisten määrää, ei meinaa tuo armeija koulutettuja aikuisia edes riittää.. 🙄
Uusin ammattikunta yläkoulussa oli jokin kasvattaja tms, kuulin kollegalta, joka on isossa ja ongelmallisessa koulussa. Ihminen, joka soittelee koteihin kun oppilaat riitelevät ja ratkoo järjestysongelmia yms. Ihminen, jota tarvitaan siksi, että opetusryhmät ovat liian isoja, että opettaja saisi sitä järkevällä tavalla kasvatuksellisesti hallinnoitua ja syntyy kiusaamista yms.
Ilmeisesti opetusryhmien pienentäminen on sellainen teko, johon kaupungit ja kunnat eivät millään voi mennä, on "halvempaa" palkata sinne ammattilaisia, jotka heittää hiivan uuniin pullien perään. Eli ollaan myöhässä, vaikka ennaltaehkäisy olisi parempi kuten kiusamisen ehkäisyssä, koska kiusaamisen jäljet ovat pitkät ja tulevat nekin yhteiskunnalle kalliiksi.
Olisi hyvä muutos kun kännykät kiellettäisiin kouluissa kokonaan, niitä sausi käyttää vain opettajan antamaan tarkoitukseen
Tiktokin voisi lopettaa koko maailmasta
Somen ikärajaa voisi nostaa
Kännykälle pitäisi olla aikarajoitus/vrk- myös niille liikaa puhelimella viettäville aikuisille
"Really? Onko joku kolhoosipuhelin, jolla soitellaan vanhemmille, tilataan retkibussit, ruoat, sovitaan tapaamiset jne."
Jokaisella lienee nykyisin ihan se omakin puhelin jolla voi soittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan varmasti paapominen pahentaa tilannetta. Vuosi vuodelta lisätään tukitoimia ja samaan aikaan oppimistulokset jatkavat laskuaan. Erityisen tuen oppilaista melkoisen suuri osa ei edes yritä oppia yhtikäs mitään ja moni heistä huomaa, että mitä vähemmän yrittää niin sitä enemmän sitä paapomista saa ja sitä vähemmän täytyy koskaan laittaa itse tikkua ristiin. On järjetön harha, että kaikki oppivat kun vaan tuetaan tarpeeksi. Ei opi. Lisäksi koulutus on kallis resurssi yhteiskunnalle ja ne paukut olisi kannattanut ladata siihen suureen oppimiskykyiseen massaan eikä niihin oppimishaluttomiin ja -kyvyttömiin. Nyt opettajien ja koulujen kapasiteetista jättiosa menee erilaisten tukibyrokratioiden ja tukipalaverien pyörittämiseen ja hyöty tästä on jokseenkin pyöreä nolla.
t. Se yli 20 vuotta aineenopena toiminut
Vahvistan tämän kaiken omalta taholtani, olen juuri jäänyt eläkkeelle yläkoulun äidinkielen open työstä. Esim. tämä:
On järjetön harha, että kaikki oppivat kun vaan tuetaan tarpeeksi. Ei opi. Lisäksi koulutus on kallis resurssi yhteiskunnalle ja ne paukut olisi kannattanut ladata siihen suureen oppimiskykyiseen massaan eikä niihin oppimishaluttomiin ja -kyvyttömiin.
Erityisopetuksessa on 20 % ikäluokasta, joko kokoaikaisesti tai joissain aineissa. Eniten matemaattis-luonnontieteellisissä aineissa, joita onkin eniten oppilaan lukkarissa. Matikka ja fysiikka ryövää tukiopetusresursseja monessa koulussa muiden aineiden kustannuksella.
Tätä ongelmaa voisi lähteä purkamaan myös siitä päästä, että tehtäisiin peruskoulusta vähemmän teoreettinen, tai ainakin enemmän vaihtoehtoja myös käytännöllisiin aineisiin. Joskus oli tasokursseja matikassa, siitä pidettiin epädemokraattisena.
Tottahan se on, että opettajan aika menee hyvin pitkälle heikkojen auttamiseen, vaikka myös keskitasolle ja lahjakkaille pitäisi olla aikaa antaa.
Allekirjoitan kaiken, mitä on sanottu siitä, että ennen koulussa kivoina pidetyt asiat, kuten retket, teemapäivät tai elokuvat, enää kiinnosta oppilaita. Joku sanoi, että opettajillakaan ei ole enää motivaatiota suunnitella oppitunteja. No ei tietenkään ole, koska vaikka oppitunnille keksisikin kivaa ja monipuolista ohjelmaa, sekään ei kiinnosta. Mikään muu ei kiinnosta kuin puhelin, kaikki tekeminen on pois puhelimellaoloajasta.
Tämän olen havainnut itsekin. Vielä n. 7 vuotta sitten oppilaiden kanssa pystyi tekemään monenlaisia asioita, he innostuivat siihen, esim. näytelmän tekoon tai lehden tekoon tms yhteiseen.
Nykyään ei enää mikään innosta oppilaita, paitsi puhelimella vastattavat tietokilpailut... Lisäksi monen oppilaan tajunnansisällöt ovat köyhtyneet sen heikon henkisen ravinnon takia, jota he ammentavat somesta.
Ennen nuorilla oli ajatuksia ja jotkut haastoivat opettajaa tai ryhmää mielipiteillään. Enää sellaista ei näe, nuoret ei oikein uskalla ilmaista mielipiteitään enää. Sekin tekee kaiken niin tylsäksi ja on tappanut keskustelut, joita aiemmin käytiin tunneillani paljon ja välillä kiihkeästikin.
Kaipaan näsäviisaita punkkareita ruutuhousuissaan ja takapenkissä jurottavia hevareita nahkatakeissaan, ja lolitoita hörhelöineen, synkisteleviä emoja tai gootteja.. Nyt kaikilla on Adidakset ja Helly Hansenin takit...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuinkakohan monen (myös opettajan) suusta olen vuosien saatossa kuullut, että nykypäivänä on vanhanaikaista opettaa tietoa, kun kaikilla on taskussaan pääsy googleen koko ajan ja sen sijaan pitäisi alusta asti opettaa vain itsenäistä tiedon hankintaa ja soveltamista?
No, sillä asenteellahan päästään sitten siihen, että kaikki kuukausista ja vuoden päivien lukumäärästä alkaen pitää aina tarkistaa sieltä googlesta, kun ei alakoululainen itse ilmiölähtöisesti tajua, miten asioita painetaan mieleen, osaa erottaa, mitkä asiat kannattaa opetella ulkoa tai jaksa vastustaa houkutusta käyttää älylaitetta pelailuun ja somettamiseen tiedonhankinnan sijaan. Eikä sitten nuorena tai aikuisenakaan näitä asioita osaa.
Ilman mitään pohjatietoja on myös vaikea esittää järkeviä kysymyksiä, joihin hakea lisätietoa, tai arvioida löydetyn tiedon luotettavuutta. Uskomatonta, ettei tämäkään tunnu olevan itsestään selvää opettajaksi koulutetuille ihmisille, jotka vaikka niitä opseja laatii.
Kun meillä on kädessä laitteet, jotka tarjoaa välittömästi ja rajattomasti kaikkea kiinnostavampaa kuin esim. Suomen joet, niin näin käy.
Saman näkee aikuisista siinä, että läsnäolo ja keskustelu ei enää kiinnosta, kun huomion vie some, uutiset, pelaaminen tai jokin muu siellä puhelimen näytöllä. Kaikkiin puheluihin ja viesteihinkin reagoitava välittömästi, vaikka olisi järjestynyt 10min kahvihetki ystävän seurassa kerran vuodessa.
Että tällainen dopamiinihierarkia saatu aikaan. Tämä räjähti käsiin älypuhelinten valtakaudella. Sitä ennen istuttiin koneella esim. facessa, mutta sitä ei sentään voinut tehdä kokoajan, aina ja kaikkialla. Oppitunnitkin oli rauhoitettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kunnes joku keksii tehdä valituksen siitä, että oppilasta on kielletty käyttämästä kännykkää välitunnilla. Oppimista ja opiskeluahan se kännykän käyttö välitunnilla ei voi häiritä, joten automaattiseen poisottoon ei ole oikeutta eikä koulun keksimät järjestyssäännöt voi mennä lain yli. Oppilaalla on oikeus välituntisin kännykkään.
Välitunti on kouluaikaa ja liittyy opetustavoitteiden saavuttamiseen.
Myös dildot, puukot, päihteet, ampuma-aseet yms. välitunnin tavoitteita häiritsevät esineet saa kerätä pois välitunnilla, mikä siis kieltää kännykän takavarikoimisen myös välitunnilla? Kännykästä voi katsoa esim. pornoa, joka ei kuulu mitenkään sinne kouluun. Voihan niille lapsille antaa sitten välkälle puukotkin, jos eivät puukota ketään ja sitä viinaa, josta eivät juo kuin sen veden.
Ihan järkyttävää
Vierailija kirjoitti:
"Really? Onko joku kolhoosipuhelin, jolla soitellaan vanhemmille, tilataan retkibussit, ruoat, sovitaan tapaamiset jne."
Jokaisella lienee nykyisin ihan se omakin puhelin jolla voi soittaa.
Työnantaja maksanee puhelinlaskun? Enpä ole kuullut, että koskaan olisi opettajille maksanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entisajan kansalaiskoulussa ei ollut kieliä, ei fysiikka eikä kemiaa. Oli uskontoa, laskentoa, äidinkieltä, yhteiskuntaoppia.
Mutta oli myös maatilataloutta, kone- ja sähköoppia, kotitaloutta, puutöitä, lastenhoitoa, kirjanpitoa. Tämä 1960-luvun todistuksessa. Joillakin oli myös konekirjoitusta, jota minä keskikoululaisena kadehdin, mutta en kuitenkaan ottanut sitä valinnaisaineeksi.
Nykyisessä peruskoulussa nuo aineet olisivat epäilemättä mieleisempiä kuin ruotsi ja fysiikka, joita eivät kuitenkaan opi. Nykykoulu on aivan liian teoreettinen. Taide- ja taitoaineita on hyvin vähän, ja taitaa enemmän olla lasten tekemistä kuin lasten hoitoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on määräys pitää työpuhelin aina työpäivän aikana mukana. Jos tulee jokin hätätilanne, sillä voi tiedottaa muuta henkilökuntaa tai soittaa itse apua. Turvallisuusmääräys siis. Puhelimella ei todellakaan ole aikaa tunneilla olla huvikseen.
Ok. Meillä ei ole koulussa työpuhelimia.
joudutteko olemaan yhteydessä koteihin omilla puhelimilla?
En ole tuo jolta kysyt, mutta opettajana en ole ikinä tajunnut koteihin soittelua. Wilma on sitä varten, että siellä voi todisteellisesti viestiä kodin ja koulun välillä.
En ole koskaan soittanut kotiin, enkä soita.
Omat lapseni kävivät koulua yhteensä 30 vuotta, eskarit mukaan luettuna. Nyt ei tule mieleen kuin 3 kertaa, kun on soitettu. Kahdella kerralla lapselle oli tullut tapaturma ja kolmas puhelu tuli ruotsinopettajalta, joka ei ollut oikein tyytyväinen lapseni opiskeluun. Useammin olen soittanut sinne itse, ainakin 5 kertaa. Voi olla, että joku kerta on unohtunut, mutta ne eivät olleet mitään tärkeää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ollut tyytyväinen omiin opettajiini. Opetus luokassa oli niin mielenkiintoista, ettei malttanut muuta kun katsoa suu auki esitystä.
On taito tehdä opetuksesta ja aiheesta mielenkiintoinen.
Positiivisuus ja omintakeinen opetustapa jää mieliin. Piilotetut muisti säännöt tarttuivat kuin itsestään kiinnostavan, henkilökohtaisen tarinan avulla. Onko tällaisia opettajia nykyaikana?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä se on jo lukionkin puolella. Tai no ehkä jossain Ressun lukiossa nyt ei, mutta muualla tuollainen on aika tavallista. Yliopistoissakin on viime vuosina aloittanut opiskelijoita, joilla on puutteita sisälukutaidossa. Pääsykoeuudistus oli katastrofi.
Mitäs luulet, että se on peruskoulussa, jos lukiossa joku harmittelee oppilasainesta Lukioon on pääsääntöisesti aina tulleet henkilöt, joilla on perustaidot kunnossa ja loppu on itsestä kiinni. Peruskoulussa on koko kirjo. En ymmärrä, miksi lukion opettajan palkka on korkempi kuin peruskoulun opettajan, kun lukiossa työ on ihan eri planetaalta. Koulutus aineenopettajilla on sama.
On aika lailla vaativampaa opettaa vaikka lukiotason pitkää matematiikkaa ja olla isossa vastuussa oman lukion yo-kirjoitusten tuloksista, kuin seiskoille sitä, miten lasketaan neliön pinta-ala.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Really? Onko joku kolhoosipuhelin, jolla soitellaan vanhemmille, tilataan retkibussit, ruoat, sovitaan tapaamiset jne."
Jokaisella lienee nykyisin ihan se omakin puhelin jolla voi soittaa.
Työnantaja maksanee puhelinlaskun? Enpä ole kuullut, että koskaan olisi opettajille maksanut.
Eipä maksa meille pienipalkkaisille ohjaajillekaan. Aina on oletus, että jokaisella on oma puhelin aina mukana ja sillä myös hoidetaan asioita. Soita oppilaan vanhemmalle, soita oppilaalle taksikyyti päivystykseen, soita jos valvovaa opettajaa ei näy, soita tietokoneongelmasta it-tukeen, soita kopiokoneongelmasta kopiokonehuoltoon.. lista on loputon. Ja käytännössä pakko on kuulua ohjaajien whatsapp-ryhmään.
Mitähän tapahtuisi jos ilmoittaisi että mulla ei ole enää puhelinta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on määräys pitää työpuhelin aina työpäivän aikana mukana. Jos tulee jokin hätätilanne, sillä voi tiedottaa muuta henkilökuntaa tai soittaa itse apua. Turvallisuusmääräys siis. Puhelimella ei todellakaan ole aikaa tunneilla olla huvikseen.
Ok. Meillä ei ole koulussa työpuhelimia.
joudutteko olemaan yhteydessä koteihin omilla puhelimilla?
En ole tuo jolta kysyt, mutta opettajana en ole ikinä tajunnut koteihin soittelua. Wilma on sitä varten, että siellä voi todisteellisesti viestiä kodin ja koulun välillä.
En ole koskaan soittanut kotiin, enkä soita.
Oppilas on sairastunut äkillisesti tai viety loukkaantuneena ensiapuun, ja sä laitat viestin Wilmaan?
Vierailija kirjoitti:
Onpas siinä harvinaisen tietämätön ja pihalla oleva "opettaja". Et sinä tilanteesta Li Andersonia voi syyttää.
Samaa itsekin mietin, miten tämä on muka Li Anderssonin vika? Kokoomushan niitä koulutusleikkauksia on ollut tekemässä niin Sipilän kuin Orponkin hallituksessa. Ja varmasti tämä kehitys juontaa vielä pidemmälle, sinne asti ainakin kun älypuhelimet ja some alkoivat yleistyä ja tyhmentää kansaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpas siinä harvinaisen tietämätön ja pihalla oleva "opettaja". Et sinä tilanteesta Li Andersonia voi syyttää.
Samaa itsekin mietin, miten tämä on muka Li Anderssonin vika? Kokoomushan niitä koulutusleikkauksia on ollut tekemässä niin Sipilän kuin Orponkin hallituksessa. Ja varmasti tämä kehitys juontaa vielä pidemmälle, sinne asti ainakin kun älypuhelimet ja some alkoivat yleistyä ja tyhmentää kansaa.
No siksi, että Li tuki voimakkaasti näkemystä koulusta sosiaalitoimen jatkeena ja jonkinlaisena kuntouskeskuksena, ei niinkään oppilaitoksena. Etenkin oppivelvollisuuden jatko 18-vuotiaaksi on järjetöntä yhteiskunnan resurssien haaskuuta. Faktahan on, että se pieni prosentti ikäluokasta, joka ei aiemmin jatkanut toiselle asteelle, ei jatkanut siksi, että he olivat syystä tai toisesta tippuneet kelkasta jo alakoulussa, eikä heillä ollut peruskoulun jälkeen oppimishaluja eikä kykyjä eikä ehkä opiskeluun vaadittavaa terveydentilaakaan. Se ei syrjäytymistä estä, että näitä marginaalissa olevia nuoria pakkoistutetaan jossain oppilaitoksessa 18-vuotispäivään asti. Ja samaan aikaan kasvatetaan ryhmäkokoja siellä peruskoulun puolella sekä säästetään koulukirjoista, avustajista, erityisopettajista jne.
t Se yli 20 vuotta aineenopettajana toimininut
Ei sinne ammattikouluun nyt muutenkaan ikäluokan parhaimmisto hae, vaan surkeimmisto. Olen toiminut rakennuttajana ja hämmästellyt useimpien rakennusmiesten tyhmyyttä. Ongelmanratkaisukyky on olematon ja vaikka päässälaskun ja trigonometrian osaamattomuus näkyy työnteossa. Tämä on yleistys ja poikkeuksia luonnollisesti on. Olen tavannut myös todella hyviä sekä kirvesmiehiä, että mestareita.