Espoon päiväkodit ja eskarit?

Valitse tarkasti. Älä laita lastasi Otsolahteen. 

Vierailija kirjoitti:

Riippuu mitä lapselleen haluaa. Jos riittää päivähoito, jossa hoitajat pitää huolen päivän ajan että lapset saa ehjänä takaisin,niin varmaan aika sama mihin laittaa. Jos taas on ajatus että koulutus on omalle lapselle tärkeä asia niin kannattaa ehkä mennä kunnalliseen ja vaati lapsi ryhmään, jossa on yliopiston käynyt opettaja. Yksityisen tavoite on tehdä rahaa, he maksavat opettajille huonommin ja siksi heillä ei ole yleensä yliopiston opettajia montakaan. Opettaja töitä tekee lastenhoitaja tmv. 

Kunnallisella puolella hommaa pyöritetään verorahoilla, joten opettajat saavat korvauksen työstään sääntöjen mukaan. Yliopiston käyneet opet on siis suurimmaksi osaksi kunnallisella puolella.

Varhaiskasvatuksen opettajan koulutus yliopistolla on ainoa koulutus joka keskittyy leikki-ikäisten oppimiseen ja hyvinvointiin. Muut tutkinnot on laajoja tutkintoja sosiaali- tai hoitaja alalle, joten heillä on lyhyt erikoistuminen lapsiin opintojen loppuvaiheessa. 

Et ihan tunnu tietävän, mistä puhut. Ensinnäkin yksityisellä puolella päiväkodeissa on alalle koulutettua työvoimaa vähemmän kuin julkisella puolella. Pula pätevistä varhaiskasvatuksen opettajista on kuitenkin pääkaupunkiseudulla niin suuri, että Espoossa on useita päiväkoteja, joissa ei ole yhtään pätevää opettajaa. 

Opettajia työskentelee useilla eri koulutustaustoilla. Yksi niistä, nyt vähenemässä oleva, on lastentarhanopettajan opistotasonkoulutuksen saaneet opettajat, jotka ovat valmistuneet ennen vuotta 1995, jolloin opettajakoulutus siirtyi yliopistoon. Nämä opistokoulutuksen saaneet ovat päteviä ja kokeneita työntekijöitä. Osa heistä käyttää vanhanaikaisia menetelmiä. 

Opettaja voi olla pätevä ja koulutettu ammattikorkeakoulussa sosionomiksi tai sosiaalikasvattajaksi. Tällaisella opettajalla on varhaiskasvatusopintoja vähintään 60 op, eli yhden vuoden opintoja vastaava määrä. Itselläni on tämä koulutus, ja omista opinnoistani varhaiskasvatuksen opintoja oli 110/210 op. Opinnot eivät ole ”vähän, nopeasti opiskelun loppuvaiheessa” vaan koko opiskeluajan läpi leikkaava tietoinen valinta suuntautua varhaiskasvatukseen. Näkökulma on tosin hieman erilainen kuin yliopistossa. Esim. harjoittelua päiväkodissa on huomattavasti enemmän. Sosionomien polku varhaiskasvatuksen opettajiksi on nyt tukittu. Sitä kautta ei valmistu enää uusia päteviä opettajia, mutta koska heitä (meitä) ehdittiin kouluttaa AMK:ssa lähes 30 vuotta, olemme pätevästä työvoimasta kärsivällä alalla vielä pitkään. Myös esikouluissa, koska aikoinaan senkin pätevyyden saattoi opiskella. Tosin itse en ole enää alalla, koska olen vaihtanut alaa. Sosionomien taidot opettajina ovat luvalla sanoen vaihtelevat, mutta monet ovat oikein hyviä ja sekä kollegojen, esihenkilöiden, lasten että vanhempien arvostamia. 

Yliopistosta valmistuu opettajia kahdella tutkinnolla: varhaiskasvatusta pääaineena opiskellut kasvatustieteen kandi tai maisteri. Molemmat ovat päteviä opettajiksi, maisteri myös johtajaksi. Olen opettajana joskus ihmetellyt yliopistostakin valmistuneen (maisterin) opettajan toimintatapoja. Miten ei osaa yksinkertaisiakaan pedagogisia kikkoja lapsiryhmän ohjauksessa. Osaaminen maistereillakin vaihtelee. 
 

Ja sitten vielä se tuhannen tosi, että vaikka espoolaisessa päiväkodissa olisi pätevä, yliopistokoulutuksen saanut opettaja jossain ryhmässä, vanhemmat eivät vaatimalla saa lasta siihen ryhmään. Onnea sen selvittämiseen, kenellä mikäkin koulutus on, ja onnea vaatimisyritykseen, kun yliopisto-opettaja on usein esiopettaja ja päiväkodin aloittava lapsonen 2- tai 3-vuotias.