Espoon päiväkodit ja eskarit?

Valitse tarkasti. Älä laita lastasi Otsolahteen. 

Vierailija kirjoitti:

Riippuu mitä lapselleen haluaa. Jos riittää päivähoito, jossa hoitajat pitää huolen päivän ajan että lapset saa ehjänä takaisin,niin varmaan aika sama mihin laittaa. Jos taas on ajatus että koulutus on omalle lapselle tärkeä asia niin kannattaa ehkä mennä kunnalliseen ja vaati lapsi ryhmään, jossa on yliopiston käynyt opettaja. Yksityisen tavoite on tehdä rahaa, he maksavat opettajille huonommin ja siksi heillä ei ole yleensä yliopiston opettajia montakaan. Opettaja töitä tekee lastenhoitaja tmv. 

Kunnallisella puolella hommaa pyöritetään verorahoilla, joten opettajat saavat korvauksen työstään sääntöjen mukaan. Yliopiston käyneet opet on siis suurimmaksi osaksi kunnallisella puolella.

Varhaiskasvatuksen opettajan koulutus yliopistolla on ainoa koulutus joka keskittyy leikki-ikäisten oppimiseen ja hyvinvointiin. Muut tutkinnot on laajoja tutkintoja sosiaali- tai hoitaja alalle, joten heillä on lyhyt erikoistuminen lapsiin opintojen loppuvaiheessa. 

Et ihan tunnu tietävän, mistä puhut. Ensinnäkin yksityisellä puolella päiväkodeissa on alalle koulutettua työvoimaa vähemmän kuin julkisella puolella. Pula pätevistä varhaiskasvatuksen opettajista on kuitenkin pääkaupunkiseudulla niin suuri, että Espoossa on useita päiväkoteja, joissa ei ole yhtään pätevää opettajaa. 

Opettajia työskentelee useilla eri koulutustaustoilla. Yksi niistä, nyt vähenemässä oleva, on lastentarhanopettajan opistotasonkoulutuksen saaneet opettajat, jotka ovat valmistuneet ennen vuotta 1995, jolloin opettajakoulutus siirtyi yliopistoon. Nämä opistokoulutuksen saaneet ovat päteviä ja kokeneita työntekijöitä. Osa heistä käyttää vanhanaikaisia menetelmiä. 

Opettaja voi olla pätevä ja koulutettu ammattikorkeakoulussa sosionomiksi tai sosiaalikasvattajaksi. Tällaisella opettajalla on varhaiskasvatusopintoja vähintään 60 op, eli yhden vuoden opintoja vastaava määrä. Itselläni on tämä koulutus, ja omista opinnoistani varhaiskasvatuksen opintoja oli 110/210 op. Opinnot eivät ole ”vähän, nopeasti opiskelun loppuvaiheessa” vaan koko opiskeluajan läpi leikkaava tietoinen valinta suuntautua varhaiskasvatukseen. Näkökulma on tosin hieman erilainen kuin yliopistossa. Esim. harjoittelua päiväkodissa on huomattavasti enemmän. Sosionomien polku varhaiskasvatuksen opettajiksi on nyt tukittu. Sitä kautta ei valmistu enää uusia päteviä opettajia, mutta koska heitä (meitä) ehdittiin kouluttaa AMK:ssa lähes 30 vuotta, olemme pätevästä työvoimasta kärsivällä alalla vielä pitkään. Myös esikouluissa, koska aikoinaan senkin pätevyyden saattoi opiskella. Tosin itse en ole enää alalla, koska olen vaihtanut alaa. Sosionomien taidot opettajina ovat luvalla sanoen vaihtelevat, mutta monet ovat oikein hyviä ja sekä kollegojen, esihenkilöiden, lasten että vanhempien arvostamia. 

Yliopistosta valmistuu opettajia kahdella tutkinnolla: varhaiskasvatusta pääaineena opiskellut kasvatustieteen kandi tai maisteri. Molemmat ovat päteviä opettajiksi, maisteri myös johtajaksi. Olen opettajana joskus ihmetellyt yliopistostakin valmistuneen (maisterin) opettajan toimintatapoja. Miten ei osaa yksinkertaisiakaan pedagogisia kikkoja lapsiryhmän ohjauksessa. Osaaminen maistereillakin vaihtelee. 
 

Ja sitten vielä se tuhannen tosi, että vaikka espoolaisessa päiväkodissa olisi pätevä, yliopistokoulutuksen saanut opettaja jossain ryhmässä, vanhemmat eivät vaatimalla saa lasta siihen ryhmään. Onnea sen selvittämiseen, kenellä mikäkin koulutus on, ja onnea vaatimisyritykseen, kun yliopisto-opettaja on usein esiopettaja ja päiväkodin aloittava lapsonen 2- tai 3-vuotias. 
 

’Sitä kautta ei valmistu enää uusia päteviä opettajia, mutta koska heitä ehdittiin kouluttaa AMK:ssa lähes 30 vuotta, olemme pätevästä työvoimasta kärsivällä alalla vielä pitkään.

Sosionomien taidot opettajina ovat luvalla sanoen vaihtelevat, mutta monet ovat oikein hyviä ja sekä kollegojen, esihenkilöiden, lasten että vanhempien arvostamia. ’

Näin juuri!
 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Espoon päiväkoti- ja koulutilanne on monipuolinen, mutta myös haasteita on havaittavissa. Tapiolan alueelta ja yleisesti Espoosta löytyy useita päiväkotivaihtoehtoja, mukaan lukien kunnallisia ja yksityisiä päiväkoteja

Espoossa toimii lähes 150 suomenkielistä kunnallista ja noin 90 yksityistä päiväkotia

Tämä tarjoaa perheille runsaasti vaihtoehtoja, mutta samalla joissakin päiväkodeissa on haasteita tilojen riittävyyden kanssa suuren kysynnän vuoksi

Henkilökunnan pysyvyyden ja laadun suhteen kokemukset vaihtelevat. Espoon kaupunki panostaa varhaiskasvatuksen opettajien kehittymismahdollisuuksiin, mikä voi edistää henkilökunnan pysyvyyttä ja motivaatiota

Kuitenkin jotkut vanhemmat ovat kokeneet haasteita päiväkotipaikkojen saatavuudessa ja sopivuudessa työaikoihin nähden

Tapiolan alueella on useita päiväkoteja, mukaan lukien yksityisiä vaihtoehtoja kuten Pilkkeen päiväkodit

Nämä tarjoavat

olisi hyvä kertoa myös mistä kopioit tämän tekstin

Tekoäly vissiin kirjoitti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu mitä lapselleen haluaa. Jos riittää päivähoito, jossa hoitajat pitää huolen päivän ajan että lapset saa ehjänä takaisin,niin varmaan aika sama mihin laittaa. Jos taas on ajatus että koulutus on omalle lapselle tärkeä asia niin kannattaa ehkä mennä kunnalliseen ja vaati lapsi ryhmään, jossa on yliopiston käynyt opettaja. Yksityisen tavoite on tehdä rahaa, he maksavat opettajille huonommin ja siksi heillä ei ole yleensä yliopiston opettajia montakaan. Opettaja töitä tekee lastenhoitaja tmv. 

Kunnallisella puolella hommaa pyöritetään verorahoilla, joten opettajat saavat korvauksen työstään sääntöjen mukaan. Yliopiston käyneet opet on siis suurimmaksi osaksi kunnallisella puolella.

Varhaiskasvatuksen opettajan koulutus yliopistolla on ainoa koulutus joka keskittyy leikki-ikäisten oppimiseen ja hyvinvointiin. Muut tutkinnot on laajoja tutkintoja sosiaali- tai hoitaja alalle, joten heillä on lyhyt erikoistuminen lapsiin opintojen loppuvaiheessa. 

Et ihan tunnu tietävän, mistä puhut. Ensinnäkin yksityisellä puolella päiväkodeissa on alalle koulutettua työvoimaa vähemmän kuin julkisella puolella. Pula pätevistä varhaiskasvatuksen opettajista on kuitenkin pääkaupunkiseudulla niin suuri, että Espoossa on useita päiväkoteja, joissa ei ole yhtään pätevää opettajaa. 

Opettajia työskentelee useilla eri koulutustaustoilla. Yksi niistä, nyt vähenemässä oleva, on lastentarhanopettajan opistotasonkoulutuksen saaneet opettajat, jotka ovat valmistuneet ennen vuotta 1995, jolloin opettajakoulutus siirtyi yliopistoon. Nämä opistokoulutuksen saaneet ovat päteviä ja kokeneita työntekijöitä. Osa heistä käyttää vanhanaikaisia menetelmiä. 

Opettaja voi olla pätevä ja koulutettu ammattikorkeakoulussa sosionomiksi tai sosiaalikasvattajaksi. Tällaisella opettajalla on varhaiskasvatusopintoja vähintään 60 op, eli yhden vuoden opintoja vastaava määrä. Itselläni on tämä koulutus, ja omista opinnoistani varhaiskasvatuksen opintoja oli 110/210 op. Opinnot eivät ole ”vähän, nopeasti opiskelun loppuvaiheessa” vaan koko opiskeluajan läpi leikkaava tietoinen valinta suuntautua varhaiskasvatukseen. Näkökulma on tosin hieman erilainen kuin yliopistossa. Esim. harjoittelua päiväkodissa on huomattavasti enemmän. Sosionomien polku varhaiskasvatuksen opettajiksi on nyt tukittu. Sitä kautta ei valmistu enää uusia päteviä opettajia, mutta koska heitä (meitä) ehdittiin kouluttaa AMK:ssa lähes 30 vuotta, olemme pätevästä työvoimasta kärsivällä alalla vielä pitkään. Myös esikouluissa, koska aikoinaan senkin pätevyyden saattoi opiskella. Tosin itse en ole enää alalla, koska olen vaihtanut alaa. Sosionomien taidot opettajina ovat luvalla sanoen vaihtelevat, mutta monet ovat oikein hyviä ja sekä kollegojen, esihenkilöiden, lasten että vanhempien arvostamia. 

Yliopistosta valmistuu opettajia kahdella tutkinnolla: varhaiskasvatusta pääaineena opiskellut kasvatustieteen kandi tai maisteri. Molemmat ovat päteviä opettajiksi, maisteri myös johtajaksi. Olen opettajana joskus ihmetellyt yliopistostakin valmistuneen (maisterin) opettajan toimintatapoja. Miten ei osaa yksinkertaisiakaan pedagogisia kikkoja lapsiryhmän ohjauksessa. Osaaminen maistereillakin vaihtelee. 
 

Ja sitten vielä se tuhannen tosi, että vaikka espoolaisessa päiväkodissa olisi pätevä, yliopistokoulutuksen saanut opettaja jossain ryhmässä, vanhemmat eivät vaatimalla saa lasta siihen ryhmään. Onnea sen selvittämiseen, kenellä mikäkin koulutus on, ja onnea vaatimisyritykseen, kun yliopisto-opettaja on usein esiopettaja ja päiväkodin aloittava lapsonen 2- tai 3-vuotias. 
 

Olen usein miettinyt, että onko kerhopuolellla paljon jollain sossukoulutuksella varustettua henkilökuntaa. Tämä ei siis pääkaupunkiseudulla. Koska noissa kerhoissa tulee usein sellainen olo, että henkilökunta on jotenkin ylhäältä päin suhtautuvaa ja että se asenne on heille jossakin opetettu. Voivat olla kyllä muullakin koulutuksella, en ole kysynyt.

Tapiolassa töissä olevana, viime vuonna yliopiston käyneitä opettajia ei ollut ollenkaan isompien lasten ryhmässä, eli opettaja on sosionomi tai entinen lastenhoitaja, kuri on siksi hankalaa näille opettajille.

Myös ryhmien opettaja on aina määräaikainen, sillä jostain syystä vakituisia ei oteta. Miksi ei?

Ja kaikki sijaiset ovat Suomeen tulleita vieraskielisiä.